Voi mahdotonta, mikä torstai minulle osuikaan! Kertakaikkiaan upea ja ainutlaatuinen. Mosambikin rannat ja valaat saavat vielä odottaa vuoroaan.
Torstaina oli Kaartin jääkärirykmentin sotilasvala ja siellä oli mukana valaa vannomassa esikoisemme. Hra Kepponen pääsi sittenkin mukaan katsomaan valaa. Saavuimme paikalle sen verran viime tingassa että jäimme väärälle puolelle katselemaan alokkaiden selkiä, kun emme kiertäneet kenttää katsomon puolella. Se oli sinänsä harmi, koska esikoisemme oli eturivissä ja olisi näkynyt katsomoon. Valapäivä oli hyvin lämmin, suorastaan helteinen. Ilmeisesti tilaisuuden paikka vaihtelee, tällä kertaa se pidettiin Keravalla urheilupuistossa.
Alla muutama tunnelmakuva tilaisuudesta:
Alokasaika on mennyt pojalla hyvin. Minä hieman jännitin, että riittääkö pojalla kunto. Hänen liikuntaharrastuksensa on lähinnä kavereiden kanssa ulkona koripallon pelaamista ja satunnaista uimista. Toki kuntoa ylläpitää koululiikunta ja julkisten käyttäminen. Nuoremme kulkevat kaikkialle lähinnä metrolla. Metrolle usein nopein tapa päästä on kävellen. Siinä kertyy kävelykilometrejä viikossa huomattava määrä. Peruskoulutukseen esikoisen kunto on ollut täysin riittävä.
Voimankäyttökoulutukseen on sisältynyt runsaasti painia jatkuvasti vaihtuvan parin kanssa ja se käy kunnon päälle. Aika nopeasti koko tupa sairastui flunssaan. Esikoinen on vetänyt metsäleirin toipilaana ja hänelle on jäänyt aikamoinen yskä. Vähän jännittää, että minkälainen tautisyksy esikoiselle tulee ja saako kotiväki myös kaikki armeijan taudit. Toivon terveitä päiviä molempiin tupiin!
Silloinkun blogini aloitin esikoimme näytti tältä:
Ehdin hieman jatkaa töitä ja sitten olikin aika kipaista kaupungille Ilonan ja Sirpan kanssa taiteiden yöhön. Koska Ateneumiin oli vapaa pääsy, olimme sopineet treffit sinne uuteen kahvila Höijeriin, johon pääsee vain pääsylipulla. Nettisivut olivat erittäin sekavat. Olisin varannut afternoon tean, mutta mistään en löytänyt siitä mitään infoa. Sitten varauksen lopuksi olisi voinut laittaa kenttään, että afternoon tea. Siinä vaiheessa olimme jo päätyneet, että syömme siellä. Paikan päällä selvisi, että ruokailu on alakerran kahvilassa. Jätimme sitten syömättä ja söimme Höijerissä katkarapuleivät. Ehdimme nopeasti kiertää Eero Järnefeltin näyttelyäkin.
Ateneumissa Ilona alkoi puhumaan, että oli lukenut lehdestä Basso-teoksesta, joka esitetään vain kerran Senaatintorilla. Kuulimme useammankin puhuvan siitä Ateneumista. Jätimme ajatuksen Bassosta hautumaan ja lähdimme kohti minun ehdottamaa kohdetta eli Uspenskin katedraalia. Siellä oli noin puolen tunnin esittely katedraalista ja tauon jälkeen pienennetty versio kirkon kuorosta esitti pääosin ortodoksista kirkkomusiikkia. Kuoro oli erinomainen ja suurin osa musiikista kauniin lyyristä. Katedraalihan on varsin kaunis ja jopa pramea.
Tässä 25 sekunnin klippi upeasta kuorolaulusta!
Uspenskista palasimme takaisin Senaatintorille. Meillä oli aika lailla odoteltavaa, jos jäisimme odottelemaan Basso-teosta. Onnistuimme saamaan pöydän ja nopeastihan se aika hurahti.
Ihmisiä alkoi virrata tasaisena letkana Senaatintorille klo 21 jälkeen. Vaikka olimme kaukana lavasta ravintola-alueella huomasimme senkin täyttyvän Bassoa kuuntelemaan tulleista. Lehtien perusteella Basso veti Senaationtorille noin 25000 ihmistä. Basso oli Helsingin juhlaviikkojen tilausteos, jonka oli säveltänyt Lauri Porra. Porra on Stratovarius bändin basisti. Basso teoksessa oli yli 120 bassoääntä soittimista laulajiin. Tyylilajit vaihtuivat lennosta. Illan pimeys, lämpö, Tuomiokirkon valaistus ja musiikki loivat erittäin vaikuttavan kokonaisuuden. Me emme tienneet aivan, mitä odottaa, joten kokemukseen tuli vielä positiivinen ällistyminen. Olimme kaikki kolme vielä seuraavanakin päivänä haltioituneita Bassosta! Kerrassaan upea kokemus!
Jopa oli torstain <3
Lämmin ja tunnelmallisen hämärä elokuun ilta
Taltiointi teoksesta löytyy YouTubesta. Suosittelen katsomaan!
Kivaa alkavaa viikkoa!
No jopas oli tapahtumantäyteinen torstai!
VastaaPoistaMinunkin kummipoikani sotilasvalatilaisuus oli torstaina (kai se ilmeisesti sitten on kaikilla samaan aikaan aloittaneilla samana päivänä?), ja hänkin oli viettänyt osan alokasajastaan petipotilaana, kun oli saanut taudin. Ilmeisesti armeija on vähän niin kuin päiväkoti, että siellä leviää kaikki taudit. 🤭
Oli aikamoinen torstai :)
PoistaIso määrä varushenkilöitä nukkuu samoissa tiloissa ja viettää päivät hyvinkin lähellä toisiaan, niin kyllä siinä taudit pääsevät leviämään. Päiväkodissa pikkutyypit tutustuvat asioihin laittamalla niitä suuhunsa ja eivät osaa niistää nenäänsä, että siellä on moni asia kuorrutettu biomateriaalilla ;)
Pohjoisen vaalitilaisuudet olivat poikieni aikaan näköjään isoja, paljon enemmän alokkaita, olihan siellä sekä Sodankylän että Rovaniemen väki yhtä aikaa. Selän taakse mekin jouduimme esikoisen valassa. Sieltä oli mukava seurata, kuinka lääkintämiehet virvottelivat pyörtyneitä. Keskilapsen valassa herätimme huomiota juhlavaatteillamme. Sopivasti sattui valan jälkeen tunnin päästä sadan metrin päähän pikkuserkun ristiäiset. Nyt kyseinen keskilapsi on kertausharjoituksissa. Todellakin valatilaisuuksia pv järjestää eri paikkakunnilla. Meillä oli onni, että valat olivat melko lähellä kotia, tuttavat joutuivat ajamaan jonnekin Kilpisjärvelle asti.
VastaaPoistaTaiteiden yö on hieno tapahtuma, kaikkea hauskaa on vain ikävästi päällekkäin. Me yritimme vältellä tungosta ja läksimme kotiin kiertotietä ennen kuin Michael Monroe esiintyi. T Saukkis
Kaartin jääkärirykmentti on ymmärtääkseni pienimmästä päästä Suomessa. Jos nyt oikein muistan, niin kesän sisäänotossa alokkaita oli vajaa 800. Minä mietin, että näinköhän tulee pyörtyneitä, kun oli niin kuuma ja aurinkoinen päivä, mutta en huomannut yhtään.
PoistaTaiteiden yössä on niin paljon tarjontaa, että välillä on vaikea valita mihin mennä. Ja toki sitten liikkuminen saattaa vaikeutua ihmismäärän vuoksi.
Tuon bassohomman olisin halunnut nähdä & kokea, mutta en vain kestänyt ajatusta väkimäärästä. Harmi! Oma Poika vannoi valansa Vekaranjärvellä ja mieleen on jäänyt päällimmäisenä omat umpijäätyneet varpaat. Hyvää alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaVäkeä oli paljon, mutta meno oli tosi rauhallista. Se oli kiva, että paikalla oli paljon myös eläkeikäisiä. Muutamia vuosia sitten oli vähän fiilis, että taiteiden yö on lipsumassa alaikäisten ryyppäysbileiksi, mutta minusta meno vaikutti hyvin hillityltä tänä vuonna.
PoistaKun minun ikäluokkani oli armeijaiässä, niin tosi moni tuttu poika päätyi Vekaranjärvelle.
Kivaa viikkoa!
Ompa päivään mahtunut paljon, niin armeijan har.... eikun vihreetä ja taiteen tuomaa värikylläisyyttä kaikissa väreissä - bassoja unohtamatta. Turun kaduillakin näytti somen mukaan moni olevan menossa - minä taiteilin vain itsekseni... olen tosi huono lähtemään, vaikka uudehko työyhteisöni yritti kovasti houkutella.
VastaaPoistaValatilaisuus on kyllä upea... minä/me emme tunnistaneet omaamme rivistä lainkaan, kun kaikki rauhanturvaajat olivat ihan mutipäitä... No - onneksi hän tunnisti meidät ja yhdessä kiersimme sitten kaikki tärkeät paikat, mm. kunto- ja nyrkkeilysalin. Toivotaan, että vastustuskyky löytyy nopeasti ja tosiaan molemmat tuvat pysyvät kunnossa. Meidän sälli kolhi itseään vain fyysisesti, kuten sitä ennen ja sen jälkeenkin... Ukkokulta pääsi tänä kesänä Räyskälään armeijamuistoihin... lienevt miehillä yhtä ikimuistoiset, kuin meillä naisilla synnytykset - vai olisiko jokin muu mihin verrata?
Kyllä mahtui kaikenlaista yhteen torstaihin!
PoistaMinä tykkään käydä kulttuuritapahtumissa, uimassa, museoissa ja ravintoloissa. Välillä pitää ihan alkaa rajoittamaan menoja, kun ei meinaa vanha jaksaa mitään työpäivän jälkeen ja sitten kotityöt kertyvät.
Taitaa naisilta puuttua tuollainen kokemus kuin armeija, jossa ollaan ja koetaan yhdessä. Synnytyssairaaloissa osa pääsee oman kumppaninen kanssa omaan huoneeseen tai vuorokauden sisään kotiin eikä tule juuri mitään kontaktia muiden synnyttäjien kanssa. Ei pääse vertailemaan synnytystarinoita eikä edes ihastelemaan toisten vauvoja. Tosin kokemuksena taitavat olla molemmat sitä luokkaa, että pysyy mielessä lopun elämää.
Valatilaisuus on juhlava, hiukan herkistää, ainakin äiteetä.
VastaaPoistaTeillä on ollut hyvin tapahtumarikas päivä.
Kyllä sotilasvala minuakin herkisti. Etenkin kun ensimmäistä kertaa elämässäni olin seuraamassa sotilasvalaa ja ensimmäisen vauvani halusivat armeijaan ;)
PoistaKivaa loppuviikkoa!
Ei ihme, että basso oli vaikuttava. Onhan säveltäjä Sibeliuksen tyttären tyttären poika!
VastaaPoistaTuota en tiennytkään. Näyttää kulkevan musikaalisuus vahvasti suvussa.
PoistaMikä torstai!!!
VastaaPoistaIhan käsittämätöntä, että sattuu tuollainen torstai. Esikoisen vala oli hienoa nähdä. Sitten ihanaa kuorolaulua ja lopuksi se Basso-yllätys. Kaikki vielä ihan ilmaista ohjelmaa.
PoistaValatilaisuus herkisti varmasti sekä äidin että isän. Hieno on alokas siellä pärjäillyt ja varmasti tullut armeijan rutiinit jo tutuksi. Varjopuoli on sitten nuo samassa tuvassa ja lähikontakteissa leviävät pöpöt. Toivotaan, että säästyisi suuremmilta flunssakierteiltä loppuajalla.
VastaaPoistaMinulla oli vakaa aikomus lähteä katsomaan tuota Basso-esitystä Senaatintorille mutta suunnitelmat muuttuvat ihan viime hetkillä yllättävästi mikä toki harmitti. Sellainen spektaakkeli, että ehdottomasti olisin halunnut sen koe paikan päällä. '
Uspenskin katedraali on upea. Kummityttöni rippijuhlat olivat siellä toissa kesänä ja kyllä puitteet ovat hyvin erilaiset kuin luterilaisessa kirkossa. Paljon koristeellisempaa ja prameampaa. Plussaa siitä, että rippitilaisuudessa saimme istua koska kuumana kesäpäivä seisominen olisi ollut tuskaan. Muistan aikoinaan veljeni häät, jotka olivat Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa Unioninkadulla ja siellä mm. morsiusparin kruunujen kannattelijoita piti vaihtaa useampaan otteeseen kun kuumuus oli tehdä tepposet kantajille.
Ateneum Höijer kahvio on ihana!
Armeijan rutiinit tuntuvat sujuvan alokasajan päätteeksi pojalla hyvin. Sunnuntaina alokastuvan tyypit hajaantuivat jatkokoulutuksensa mukaisiin uusiin tupiin ja osa jatkoi matkaa jopa toisiin varuskuntiin. Esikoinen oli suorastaan haikealla mielellä siitä.
PoistaBasso-teos oli suorastaan elämys! Kiva se on katsella YouTubestakin, mutta siinä jää kokematta Senaatintorin ympäristö ja se ihmeellisen lämmin kesäyö.
Minä en ole ikinä päässyt osallistumaan häihin tai rippijuhliin ortodoksisessa kirkossa. Olisi kiva päästä sellaisiin. Tosin meikäläisen polvilla ei enää pitkään seistä :(
Veljeni sotilasvalatilaisuudesta aikanaan jäi itselleni parhaiten mieleen, miten mielenkiintoista oli nähdä läheltä niin paljon samanikäisiä, samoin pukeutuneita henkilöitä ja katsella heidän ohimarssivia kasvojaan, jotka kuitenkin olivat kaikilla erilaiset. Ehkä outoa :D mutta harvinaislaatuinen tilaisuus tällaiseen havainnointiin.
VastaaPoista