26. maaliskuuta 2024

Kaverimenoja

Kaikenlaista pientä kivaa olen ennättänyt tekemään ystävieni kanssa ja ne pitää tietenkin tallettaa tänne muistiin.

Ystäväni Katin kanssa kävin Hakaniemessä Meripalvinjongissa blinilounaalla. Ne olivat tämän blinikauden ensimmäiset ja myös viimeiset blinit. Jestas, että ne olikin hyviä. Pikkublineissä oli hieman rapeaa pintaa, kuohkeutta sisällä ja ihania päällysteitä.

Blinejä, mätiä, katkarapuskagenia, graavilohta, katkarapuja ja salaatteja. Kyllä oli hyvää!

Kati otti jälkiruuan, minä en enää kyennyt. Annos oli kaunis, mutta hieman vaisu.

Minä en katso oikeastaan juurikaan televisiota, katson ainoastaan suoratoistopalveluita. Päivän tapahtumat seuraan Hesarista. Tästä on selvästikin seurannut se, että en tunnista kotimaisia poliitikkoja. Parin pöydän päässä meistä istui SDP:n nykyistä johtoa sekä vanhoja jo eläköityneitä konkareita. Pöydässä oli ainakin Antti Lindtman, Mikkel Näkkäläjärvi, Eero Heinäluoma ja todennäköisesti myös Liisa Jaakonsaari. Katiltakin jäi muutama henkilö tunnistamatta. Katilla olisi kykyjä stand up koomikoksi. Hän siteerasi siinä heti sujuvasti Ville Rydmanin viimeisiä irvailuja SDP:stä ja SAK:sta ja meinasin tikahtua nauruun.


Ystäväni Tiinan kanssa kävimme Itiksessä leffassa ja syömässä ennen sitä. Kyseessä oli perjantai-ilta, jolloin olen väsyneimmälläni. Jouduin tekemään sellaisen päätöksen, että join ruuan jälkeen vielä cappucinon. Erinomaisesti pysyin hereillä koko elokuvan ajan ja valvoinkin sitten melkein aamukolmeen.

Tiinan kanssa leffailtaa viettämässä

Aina harmittelen Itiksen ravintolatarjontaa, mutta thaimaalainen Ahaan Tam Sang ei petä


Kävimme katsomassa Priscillan. Tarina oli hyvin mielenkiintoinen, elokuva aika hitaasti etenevä. En sano, että en tykännyt. Mutta en voi aivan varauksetta sanoa, että olisin tykännyt. Jotain välimaastosta. Olen kyllä nähnyt monta paljon huonompaakin leffaa.

Ystäväni Sirpan mukana pääsimme Ilonan kanssa hänen ystävänsä kokoamaan porukkaan kukkakurssille. Ensimmäistä kertaa olen ollut Sirpan mukana kukkakurssilla jouluna 2017. Vuodet menevät nykyisin aivan älyttömän nopeasti! Liian nopeasti! Kukkakurssipaikkana oli tällä kertaa viehättävä ja mukava cawell.com Töölössä. Kukkakauppa Cawell järjestää ajoittain kukkakursseja myös siten, että sinne voi ostaa yksittäisen paikan. 


Kurssilaisia

Sirpa

Tämä isompi kori näyttää kuvassa jotenkin homssuiselta.

Pienempi istutus taisi onnistua paremmin. En enää valinnut noita joka suuntaa lehtiä työntäviä kukkia. Tämän vein vaarille. Taitaa käydä niin, että narsissit pitää vaihtaa molempiin kukkaistutuksiin ennen pääsiäistä.


8 kommenttia:

  1. Iloiset kukkaistutukset. Keltainen on nyt niin elähdyttävää ja ilahduttavaa, samoin kyllä vihreäkin 💛☘️🌿

    Hymyilin tuolle elokuvakritiikillesi 🙂 Aivan verraton ja myös osuva. Kuvittelen sen johonkin sanomalehteen. Lukijoilla olisi hauskaa.

    Alkoi naurattaa poliitikon imitointi vaikka en sitä ollutkaan todistamassa. Ajatella että olitte niin kuuluisassa seurassa.

    Hurjasti olet taas puuhannut 🌷 Kiva raportti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen on kyllä sellainen alkukevään ja pääsiäisen ihana väripommi :) Tässä juuri ihastelen keltaisia tulppaaneja, jotka sain isältäni.

      Hyvin tuntui maistuvan blinit tunnetummallekin sakille :)

      Kivaa kiirastorstaina ja pääsiäistä!

      Poista
  2. En ole vissiin koskaan syönyt blinejä, vielä. Moneen olet taas ehtinyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blinikaudella moni kauppakin myy palvelutiskissä blinejä yksittäiskappaleena. Tosin ne eivät minusta pärjää tuoreille. Niin ja Lidl myy pakasteblinejä. Ne vat teollistuotteista ihan parhaasta päästä. Jos sattuu olemaan jääkaapissa tai pakastimessa smetanaa, graavilohta tai kylmäsavulohta tai katkarapua tai mätiä, niin ei muuta kuin kokeilemaan. Ja sienisalaattikin käy blinin päällysteeksi.

      Poista
  3. Ystävät ❤️ ja yhdessä koetut hetket

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi keski-iän upeimmista jutuista on se, että kiireisten pikkulapsivuosien jälkeen on taas aikaa ystäville ❤️

      Poista
  4. Mä kävin katsomassa myös Priscillan. Samaa mieltä siitä, että se oli aika hitaasti etenevä ja mun mielestä vähän pliisu, vaikka olikin ihan OK. Peukut kuitenkin sille, että ohjaaja oli nainen; Sofia Coppola ja elokuva oli tehty naisnäkökulmasta! Rauhallista pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naisten tarinat kiinnostaa ja kiehtoo minua aina ❤️

      Poista