4. syyskuuta 2023

Teinin kanssa helteisessä Vilnassa

Alkuvuoden manailin sitä, että lennot ovat nykyisin niin kalliita. Sitten huomasin Air Balticin tarjouskampanjan. Leikittelin ajatuksella matkasta Vilnaan. Kysäisin esikoiselta, että olisiko hän kiinnostunut lähtemään halvoilla välilaskullisilla lennoilla Vilnaan ja poika innostui asiasta. Valitsimme ajankohdaksi elokuun loppupuolen, koska uskoimme, että silloin olisi jo keli viilentynyt Vilnassa. Noh, meitä odotti 26-28 lämpötilat ja huonosti ilmastoitu huone.

Onneksi meillä oli rento matkasuunnitelma. Viikonlopussa aioimme tutustua "KGB-museoon" eli kansanmurhan museoon ja Trakain linnaan Vilnan ulkopuolella. Muuten olimme aikeissa pyöriä kaupungilla päämäärättömästi ja notkua kahviloissa.

Nykyisin Liettuassa on asukkaita vajaa kolme miljoonaa ja sen pääkaupunki Vilna on lähemmäs Helsingin kokoinen. Piskuinen Liettua on menneisyydessä ollut osa Euroopan isointa valtiota. 1569 Liettua ja Puola muodostivat valtioliiton, jonka myötä siitä tuli siis Euroopan suurin valtio. Liettuan suurruhtinaskuntaan kuului osia Venäjästä, nykyinen Valko-Venäjä ja suurilta osin Ukrainakin. Minulla ei ollut jäänyt mitään mieleen koulun historian tunneilta Liettuan suurruhtinaskunnasta, joka on tosiaan ollut merkittävä valtio Euroopassa. Ensimmäinen muistinvirkitys tuli muutamia vuosia sitten Valko-Venäjällä, jossa retkiopas esitteli alueen historiaa korostaen, että tämä on siltä ajalta, kun olimme Euroopan suurin valtio ja minä ihmettelin, että eihän sellainen ole pitänyt paikkaansa ikinä :)

Valtioliitto kesti kaksi sataa vuotta päättyen siihen, kun naapurivaltiot jakoivat maat keskenään kolmessa Puolan jaossa. Sotilaallisesti vahvemmat naapurit pyyhkäisivät koko valtion pois maailmankartalta. Liettua päätyi Venäjän alaisuuteen. Ensimmäisen maailman sodan yhteydessä Liettua julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyyttä kesti toiseen maailmaan sotaan saakka, jolloin ensin Liettuan miehitti Saksa ja sodan lopuksi Neuvostoliitto. 

Vilnan vanha kaupunki kuuluu UNESCON maailmanperintökohteiden listalle. Sitten muutama kuva vanhasta kaupungista.

random city snap

random city snap

random city snap

Literatu-kadun pienet taideteokset kunnioittavat liettualaisia kirjailijoita

Presidentin linna ja NATO taideteos. Heinäkuussa NATO summit järjestettiin Vilnassa ja näkyi vieläkin kaupunkikuvassa

Yhdellä pääaukioista oli lisää NATO-hässäköintiä. Meille ei selvinnyt, että mitä oli menossa. Jaksoimme seurata torin tapahtumia vain pienen hetken, koska oli sellainen ukostava ilma ja +28.

Kävi sääliksi näitä tyyppejä, jotka olivat sotilaspuvuissa siinä helteessä

Puistossa ruusut kukkivat edelleen

"ravintolakatu"

Gediminasin linnan torni, linnoituksesta on vähäisesti enää jäljellä, mutta se oli aikoinaan tärkeä suurherttuakunnan pääkaupungin puolustukselle

Vilnan tuomiokirkko

Minusta ihastuttavin rakennus Vilnassa on Pyhän Annan kirkko. Goottilaistyylinen roomalaiskatolilainen kirkko valmistui vuonna 1500.

Pyhän Annan kirkko toisesta suunnasta

Kirkko sisältä

Vilna oli minusta kiva kaupunki. Vanha kaupunki on sievä ja siisti. Ei Vilna kuitenkaan tehnyt vaikutusta minuun. En osaa sanoa, että mitä jäi puuttumaan. Ehkä kuumuus haittasi, lisäksi meille sattui aika mitäänsanomaton illallisravintola. Perjantaina, kun tulimme taksilla hotelliin, niin terassiravintolat pullistelivat ihmisiä. Vilna olisi siis saattanut tarjota vilkasta yöelämää, mutta meiltä se jäi väliin. Naapurimaan Latvian Riika teki minuun aikoinaan selvästi suuremman vaikutuksen. Sinne haluaisin palata uudestaan, mutta tuskin enää palaan Vilnaan.

Tämä oli toinen matkani Liettuaan ja ensimmäinen kokemukseni Liettuasta oli Kuurinkynnäs. Sinne haluaisin palata vielä uudestaan. Kuurinkynnään luonto ja suloinen pikkukaupunki Nida tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Kerrassaan viehättävä paikka! Kuurinkynnäästä pääset lukemaan *tästä*

Tähän sitten pari kuvamaistiasta Kuurinkynnäältä:

Upea ranta, tosin tällä puolella saarta aallot olivat aina isot

Pojat ovat jo ehtineet isolta hiekkadyyniltä alas

Reissussa parasta oli ehdottomasti kiireetön aika yhdessä esikoisen kanssa. Tuli juteltua paljon ja koettua uusia paikkoja yhdessä. Ihan parasta!

Päänähtävyyksistä kirjoittaminen jää toiseen kertaan, kun taas aika rientää. 
Onko Liettua tai Vilna sinulle tuttu matkakohde? 

11 kommenttia:

  1. Ei ole tuttu, mutta tästähän sai jo ison palasen historiaa hienoilla kuvilla höystettynä, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika vähäiseksi on jäänyt Balttian historian tunteminen ainakin minun koulupohjallani. Tosin onhan tuosta yli 30 vuotta, kun olen viimeksi historian kirjan avannut :) "Jotain" on saattanut unohtuakin ;)

      Poista
  2. Kiitos mahtavasta yhteenvedosta!

    Liettua ja Vilna ovat vielä käymättä. Latviassa olen pyörähdellyt ennen koronaa, sitten tuli sattuneesta syystä taukoa omiin seikkailuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun tykkäsit :)

      Minä olen varsin ihastunut Latviaan. Siellä on paljon nähtävää ja koettavaa ja se on aika helpon matkan päässä. Sinne haluaisin palata autolla - kunhan uskaltautuisin tuolla sähköautollani Balttiaan ;)

      Poista
  3. Jännä matkakohde! Minulle Viro, Latvia, Liettua tuntemattomia, nyt voin hiukan sivistää itseäni tämän lomapostauksesi ansiosta 💚 Kivoja yksityiskohtia.

    Työkaverina oli muutaman vuoden latvialainen Liga ja kampaajani on virolainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Balttian maat ovat mukavan lähellä ja kiva tutustua niihin enemmän.

      Minullakin on virolainen kampaaja. Hänen suvustaan näkee Neuvostoliiton historian vaikutuksen. Kampaajan isovanhemmat olivat suomalaista sukua ja puhuivat suomea ja viroa ja asuivat Virossa. Kampaajan äidille osoitettiin opiskelupaikka satojen kilometrien päästä kotoa täysin venäjänkieliseltä alueelta. Hän löysi puolisonsa opiskelupaikastaan. Pariskunnan ja myöhemmin lapsiperheen kotikieleksi tuli venäjä. Myöhemmin perhe palasi takaisin Viroon ja lapset oppivat myös vironkielen. Lapset eli kampaajani piti itseään venäläisenä eikä virolaisena. Noin saatiin yksi virolais-suomalainen venäistettyä aikuisena ja hänen lapsensa pitivät itseään venäläisinä. Identiteetin muutos on jatkunut edelleen. Kampaajan kotikielenä on venäjä, mutta nyt aikuiset lapset puhuvat välillä suomea takaisin. Nuorempi poika puhuu venäjää, mutta kirjoittaa sitä huonosti. Vanhempi poika on täysin kaksikielinen. Kampaajan pojat ovat syntyneet suomessa ja pitävät itseään vain suomalaisina.

      Poista
  4. Teillä on kyllä niin ihania ja laadukkaita yhdessä viedettyjä reisuja vuoroon lasten kanssa. Me raahattiin aina kaikki kerrallaan - vasta nyt osataan lastenlasten kanssa antaa sitä ainutkertaista huomiota! Ihailen...
    Riika meillekin mieluisampi- Vilnaan sattui niin kylmä sää... olin aluksi jopa peloissani, sillä kaduilla liikkui vain mustaan huppuun piiloutuneita miehiä kädet taskuissa... itseasiassa vierelläni kulki samanlainen, eli se olikin kylmyys joka vaikutti tuohon roistomaiseen lookkiin.... kesärenkailla olimme liikkeellä ja lunta satoi paluumatkalla... hyviä ruokamuistoja kuitenkin!! Te olette ehtineet paljon enemmän ja upeaa, kun nuori mies kiinnostunut kulttuurista, vanhoista rakennuksista.historiasta!! Laatureisu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viiden hengen kanssa reissaaminen on hieman raskasta, kun on niin monia mielipiteitä. Meillä on yksi duracell pupu, joka olisi koko ajan tekemässä jotain, yksi helposti väsähtävä rouva ja poika, nuo metrijalat kävelisivät 15km päivässä tuosta vaan ja meikä kävelee kilometrin kerrallaan, yhdellä on nälkä harvoin ja toisella koko ajan :D Välillä on siksi kiva reissata pienemmällä kokoonpanolla, niin on vähemmän säädettävää :) Ihan erilailla tulee juteltua, kun on reissussa kahdestaan.

      Meillä jäi Liettuan ruokamuistot tältä reissulta yllättävän vaisuiksi. Söimme niin tukevan aamiaisen että lounas hoitui kahvilatuotteilla tai jäätelöillä ja ehdimme syödä vain kaksi illallista. Toinen oli ihan mitäänsanomaton ja kallis. Toinen illallinen oli hampurilaiset ja fingerfoodia, jotka olivat varsin maukkaat, mutta tuskin jäävät ainakaan minun mieleeni. Esikoinen on suuri hampurilaisten ystävä, joten toivottavasti ateria jää hänen mieleensä.

      Poista
    2. Allekirjoitan ihan täysin lauseesi: "Ihan erilailla tulee juteltua, kun on reissussa kahdestaan!" Ihan erilailla tulee juteltua, kun ovat vuorollaan myös meillä/heillä!! Niin ihania kuin "koko suvun kokoontumiset" onkin - niin tuntuu, ettei kenenkään juttuja kunnolla kuule. Yllättävän hyvin mega ison porukan reisumme ovat kyllä aikoinaan menneet... loppuvuosina oli matkassa jo tulevia vävyjä, miniä ja ensimmäisiä lapsenlapsiakin, hih... Nyt ehkä noin isolla poppoolla en lähtisi muutakuin piknic-risteilylle!!

      Poista
  5. Edellinen autoni on haettu Latviasta, jonne se muuten oli tuotu Italiasta. Siinä olisikin ollut minulle hyvä matkaopas valmiina, jos olisi lähtenyt autolla reissuun niihin maisemiin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkän matkan oli auto kulkenut Suomen markkinoille. Olisihan siinä voinut tekaista pienen Balttian kierroksen samalla :)

      Poista