7. tammikuuta 2021

Etätohtorilla Ukrainassa

Diabetes-hoitofarssini sai joulun ja uuden vuoden välissä positiivisen käänteen. 

Sain ennen joulun työterveyden kautta erikoislääkäriltä alkuhätään tablettilääkityksen. Se pitäisi vaihtaa insuliiniin mahdollisimman pian, mutta siihen tarvitsen Kelan erityiskorvattavuuspäätöksen sekä sen ajan sieltä terveyskeskuksen diabeteshoitajalta ja -lääkäriltä. Kotiini olen saanut HUSilta postia, molemmista hylätyistä lähetteistä, toisessa oli kirjoitettuna ehdotus insuliini annostuksesta ja merkistä. Olen epätoivoisesti yrittänyt nostaa tablettimäärää tavoitteeseen odotellesani varsinaista hoitoonpääsyä. Lääkkeen tunnettu sivuvaikutus ovat vatsaoireet ja minähän olen kärsinyt pahoista vatsaoireista jo ennenlääkitystä. Vatsavaivani ovat olleet niin pahoja, että kävi heti selväksi, että tablettisuunnitelmaa en pystykään noudattamaan.

Mielessäni poukkoili ihan hirvittävä määrä erilaisia kysymyksiä. Voinko palata takaisin pienemään tablettimäärään? Voinko ottaa tabletit kolmessa erässä kahden sijasta? Onko mitään lääkitystä, jolla voisin saada vatsani kestämään diabeteslääkettä paremmin? Minulle ei ollut tietenkään ketään jolta kysyä. 

Olin Hra Kepposen serkun vaimon Elenan kanssa lounaalla ja diabetekseni sekä hoidon puute tuli puheeksi. Elena sanoi heti, että älä sure sinullahan on suvussa näihin asioihin erikoistunut endokrinologi Ukrainassa, jolta voit aina kysyä neuvoja. Kyseinen endokrinologi on Elenan veli. Siinä lounaan aikana Elena ehti jo "varata" minulle etäajan WhatsAppilla veljelleen. Kotona lähettelin WhatsAppilla terveystietoni etätohtorilleni sekä kuvasin tämän hetkiset ongelmani ja illalla minulla oli WhatsApp-vastaanotto Ukrainaan.

Lääkitystähän etätohtorini ei tietenkään pysty minulle määrään, mutta sain kysyä kaikki kysymykseni ja sain hyviä vinkkejä siihen, kuinka vatsani voisi kestää diabeteslääkettä paremmin. Otin hieman takapakkia ja laskin lääkeannostani ja tämän viikon lopussa yritän jälleen uutta nostoa. Annostuksen hitaampi nosto antaa vatsalle aikaa tottua lääkitykseen ja joskus pelkästään sekin auttaa. Viimeksi otin enemmän lääkettä lounaalla, seuraavaksi kokeilen nostettua määrää illallisella. Lisäksi olen ottanut kuurin vatsahapon tuotantoa laskevaa lääkettä. Näiden toimenpiteiden johdosta vatsani on tällä hetkellä paljon paremmassa kunnossa. Kiitos etätohtorilleni!

Ihailen yhä enemmän itä-eurooppalaista tyyliä, jossa on edelleen tapana auttaa sukulaisia, ystäviä ja naapureita! Asenne oli sekä Elenalla että hänen veljellään, että tottakai haluamme auttaa.

Etätohtorini oli suorastaan aivan sydämistänyt siitä, kuinka en ole saanut Suomessa hoitoa: "Ei meillä Ukrainassa jätetä diabeetikkoja tuolla lailla hoitamatta kuin Suomessa". Tässä kohtaa minua alkoi hihityttämään tilanne: Suomen bruttokansantuote per kansalainen on noin kuusitoistakertainen Ukrainaan nähden. Koska lääkäreiden palkat ovat niin pienet, on yleinen tapa edelleen tuoda lääkärille aina ajoittain lahjoja vastaanotolle - Kirjekuoressa rahaa, perunoita tai kasviksia. Silti köyhän maan lääkäri oli tuohtunut rikkaan maan tavoista - ja minustakin aivan aiheesta. 

Etätohtorilleni pisteet myös aikuisena hankitusta kielitaidosta. Olen tavannut hänet ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten Elenan häissä. Silloin hän ei puhunut oikeastaan yhtään englantia. Hän oli ollut sitä mieltä heti häiden jälkeen, että kun hänellä on nyt ulkomaalaisia sukulaisia hänen on syytä opetella englantia. Toista kertaa ei enää käy niin, ettei hän pärjäisi englannilla. Etävastaanottomme sujui varsin hyvin, Elena oli puhelussa kaiken varalta tulkkina.

Satuin asioimaan muista syistä työterveyteni kanssa ja siellä oli lempilääkärini. Hän otti diabetekseni puheeksi ihan sivusta ja kerroin tilanteestani sekä saamistani neuvoista. Hänestä ne kaikki olivat hyviä. Jos hoitoni kunnallisella puolella edelleen lykkäntyy, niin sitten menen työterveyteen keskustelemaan etälääkärini vaihtoehtoisesta tablettilääkityssuunnitelmasta.

Toivottavasti seuraavaksi tämä farssi päättyy niin, että pääsen suomalaiseen hoitoon pian. Siihen saakka minua hoitaa ihana etätohtorini Ukrainasta! 

Tilanteen hengen mukaisesti olen uudistanut pari suomalaista sananlaskua:

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla
WhatsApp Ukrainaan pitää lääkärin lähellä

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla
Parempi etälääkäri Ukrainassa kuin kymmenen hylättyä HUSin lähetettä

14 kommenttia:

  1. kun on edes joku - vaikka sitten Ukrainassa asti - joka ottaa asian hoitaakseen, on heti turvallisempi olo! Ihania sukulaisia ja hieno auttamisen asenne heillä!

    Toivottavasti vatsasi (ja terveytesi muutenkin) kestää siihen asti, että HUS saa lähetteensä järjestykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummasti helpottaa tilannetta, että on sentään edes joku jolta kysyä neuvoja ja neuvojenantaja on vielä varsin pätevän tuntuinen :)

      Joskus kaikki menee vaikeimman kautta. Tämä tuntuu olevan sellainen case. Yhtään en enää jaksa uskoa pikaiseen hoitoon pääsemiseen. Siksi olen erittäin onnellinen etälääkäristä.

      Poista
  2. Ihan mahtavaa lähimmäisenrakkautta! <3 Ja loistava homma, että hoitosi vihdoinkin etenee.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi löytyi sentään etälääkäri Ukrainasta! Ihanat sukulaiset! Vieläkin odottelen, että pääsisin kunnalliseen terveydehoitoon. Kyllä odottavan aika on pitkä ;)

      Poista
  3. Mahtavaa, että on löytynyt välittäviä ihmisiä - välillä (ja aika usein) elämä kantaa. Hiukan samaa olen kokenut lakiasioissa, on vaikeaa saada apua, mutta onneksi on auttavia ystiksiä. Toivon, että pääset mahd pian asialliseen hoitoon. Halaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on mahtavia sukulaisia ja arvostan tuota itä-eurooppalaista mentaliteettiä. Elämä on kyllä rikastunut Elenan kautta.

      Kivaa lumista viikkoa!

      Poista
  4. Mahtava juttu, että sait etälääkärin kanssa keskustella diabetesasioista! Auttaisiko Somac? Se on reseptillä kelakorvattava -> 100 kpl purkissa on saman hintainen kuin vkon satsi pahvirasiassa. Toivotaan, että pääset hoitoon nopeasti. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on vähän Somacin kaltainen lääke nyt käytössä ja sen tuntuu hieman auttavan. Pitääkin pyytää sille resepti, niin säästän vähän kuluissa.

      Kivaa uutta viikkoa!

      Poista
  5. Hienosti sanoit tuosta, itä-eurooppalaisesta tavasta auttaa naapuria, sukulaisia....siitä voisi moni ottaa oppia. Parempaa vointia sinulle ja hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itä-Eurooppalainen auttamishalu on aivan eri tasolla kuin Suomessa. Siitä voisi ottaa oppia Suomessakin. Olen miettinyt, että mahtaakohan asia liittyä Suomen korkeaan sosiaaliturvaan ja siihen, että yksityishenkilötkin ovat oppineet ostamaan palveluita.

      Kivaa uutta viikkoa!

      Poista
  6. Upea juttu, että löytyi apua vatsavaivaan ja toivotaan, että jossain vaiheessa myös täältä Suomen päästä saat jotain uutta ohjeistusta. Ikävää, että HUS on vain hylännyt lähetteet. Toivotaan, että olosi kohenisi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeiden aika ei ole ohitse. Sain terveyskeskuksesta juuri ajan itselleni. Veikkaan, että sain taaskin vähän väärään paikkaan, mutta ehkä kuitenkin asia lähtee selviämään :) En pysty ymmärtämään, että miten tässä terveyspalveluviidakossa pärjää vanhukset, masentuneet tai helpommin periksiantavat henkilöt.

      Kivaa uutta viikkoa!

      Poista
  7. Aivan mahtavaa! Meillä oli Latviassa niin huippulääkärit ja jotenkin touhu oli maanläheisempää, eikä niin byrokraattista, kaikki hoitui ja ihan parasta apua sai. Joten olen todella onnellinen tästä käänteestä ja auttavaisesta etätohtorista.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itä-Eurooppalainen mentaliteetti on erilainen ja tokihan siellä sosiaaliturva ei ole lähellekään Suomen tasoa, joten tottumus on pyytää apua läheisiltä sekä antaa sitä on vankka. Mun etätohtori on kyllä aivan mahtava! Ukrainalaiset sukulaiset ovat osoittautuneet elämää rikastuttavaksi tekijäksi.

      Poista