Vauhdikkaita käänteitä

On ollut niin vauhdikasta taas elämä, että minun piti saada sekä eilen illalla että tänään illalla hetki aikaa itselleni. Tänään päätin tehdä pitkästä aikaa kortin p*askarteluhaasteeseen (#67). Koska minulla ei edelleenkään ole tarvetta joulukorteille, mutta eihän tähän aikaan vuodesta voi kukkakorttejakaan käydä tekemään, nin päätin tehdä vähän erilaisemman joulukortin. Värityksenä kortissa on pinkki-lime ja haasteen mukaista ruutua löytyy :)

Ruudullinen paperi itse viivailtu Promarkereilla, vihreä silppulaatikosta, palloleima Sinellista, hiutaleet lainaleikkurilla ja sivelty crackle accentilla, nauha Tiimarista. Kauniin harmaa korttipohja Klemmarikellarista.

Vauhdikkaita käänteitä elämään toi vaihteeksi poikien sairastelu. Maanantaina viikon työkalenteri näytti tyhjää ja lupasin työkaverilleni nyt takovani ainakin puolet tekemättömien hommien listalta hyvään alkuun. Keskiviikkona olimme juuri koko perhe ottamassa starttia aamulla aikaisin kotoa, kun keskimmäinen oksensi niin, että keittiön lattia vaan lainehti. Mutta ei mennyt toppahaalarille :) Terveet lapset päiväkotiin, sitten sumplitaan miehen kanssa, että kuka suhasee ja minne. Juuri kun olimme saaneet keskimmäiselle hankittua sairauslomatodistuksen, tuli soitto päiväkodista, että kuopuksella on ripulia, tulkaa hakemaan kotiin.

Onni onnettomuudessa oli, että pojat paranivat hyvin. Jo saman päivän iltana pojat söivät suht mukavasti ja kaikki pysyi sisällä. Isi jäi potilaiden kanssa ja minä karkasin illalla Hannalle ompelemaan. Reissun tuloksena oli Metsolan joustofroteesta kuopukselle paita.

Ja on mieleinen. Kuopus alkoi itkeä, kun riisuin

paidan yöksi pois.

Tänään oli sitten toipilaspäivä kotona. Ulkoilimme kuitenkin, kun oli niin ihana ilma. Aurinkokin yritti vähän paistaa, vaikka kuva on niin hämärä, että voisi olla illalla otettu. Paukkupakkasia en kaipaa lainkaan tälläinen -5- -10 ja lunta on meille juuri hyvä.