#jouluöverit ja uudenvuodenaatto

Melkein meinasi #jouluöverit lähteä uuteen nousuun, kun tajusin, että monessa nettikaupassa loput hienot joulujutskat ovat -30% alessa. Sehän olisi silkaa säästöä hankkia tarvikkeita ensi vuoden #jouluövereihin. Sillä se on aika varmaa, että #jouluövereitä yritän myös jouluna 2022. Tältä joululta #jouluöverit alkavat pahasti hyytymään, koska lähes kaikki suunnitellut joulujutut on jo tehty. Vain karkkitalo odottaa kokoamistaan. Ei ihme, että alkaa joulujutut hiipumaan, koskä tässä postauksessa ollaan jo #jouluöverit osa 6. #jouluöverit osa 6 koostuu (todennäköisesti) joulun viimeisistä leivonnaisista ja joulun suurimmasta lahjasta. Lahja oli tietenkin minulle!

Uudenvuodenaattona teimme vielä jouluherkkuja. Noh, oikeasti kyseessä ei ole perinteinen jouluherkku, vaan teimme mokkapaloista jouluisen näköisiä. Mokkapalat ovat vuodesta toiseen meidän keskimmäisen ja kuopuksen suurta herkkua!

Mokkapalajoulukuusi ja lasissa kotimaista marjakuohuviiniä Mikkelistä

Poikien mielestä mokkapaloista voisi tehdä jouluperinteen. Onhan nuo kuuset söpöt minustakin.

Uudenvuodenaattona koestimme ukilta joululahjaksi saamaamme seurapeliä Smart10. Se oli oikein mukavan oloinen peli. Koska kyseessä on tietopeli, on teineillä vaikeuksia pärjätä aikuiselle. Seuraavaksi pelaamme niin, että ainakin keskimmäinen ja kuopus ovat tiimi. Mutta hyvin pojat kuitenkin pärjäsivät pelissä ja päihittivät äitinsä kevyesti esimerkiksi alkuaineiden merkeissä ja sotien vuosikymmenissä.

 

 

Se tunne, kun kaikki muut sanoo, että kuka näitä loppuja maita voi tietää ja tiedät itse aivan kaikki ja niin helposti!

Pidän paljon kotitekoisesta perunasalaatista ja minusta se kuuluu uudenvuodenaaton viettoon. Nuoriso kärtti noutoruokaa nepalilaisesta, johon sitten suostuimme. Bratwurstit ja perunasalaatti ja ranskalaiset syötiin sitten uudenvuodenpäivänä.

 

 

Reilu vuosi sitten lopetimme rakettien ostamisen. Raketittoman uudenvuoden aaton jälkeen tänä vuonna pojat sanoivat, että olisi sittenkin kiva ampua edes vähän raketteja. Hra Kepponen osti jotain jämäraketteja ruokakaupasta ja kävimme ampumassa ne puolen yön aikaan. Oli tosi mukava aattoilta omalla porukalla ja sopivasti tekemistä: mokkapaljon leipominen, noutoruokaillallinen, mokkapaloilla herkuttelu, tietokilpailupeli ja raketit.

 

Olen useasti kirjoittanut blogiini, että minä olen tosi huono ostamaan lahjoja. En keksi mitään sopivaa ja koska yritän muutenkin vältellä ylimääräisen tavaran hankkimista, niin helposti alan joulun alla miettimään, että miksi nyt ostaisin jotain, joka onkin ehkä täysin tarpeetonta. Ainoastaan silloin, kun pojat oli leluikäisiä on joulupukki tuonut lahjoja "säkkikaupalla", muulloin on ollut aika vähälahjaisia jouluja. Meillä osa nuorisosta nurisi, että oli liian vähälahjainen joulu, vaikka puuttuvat lahjat tulivatkin rahana ja kuusen alla oli jokaiselle jotakin pientä.

 

Ei ole tarpeeksi lahjoja!!!

Helppohan se on minun sanoa pojille, että vähemmän lahjoja on parempi, kun minä sain kierrätyshenkisen joululahjan jo ennen jouluaattoa. Minusta kyseinen lahja kuuluu #jouluöverit luokkaan, koska uskon, että se on suhteellisen harvinainen lahja kaupunkilaisnaiselle ja lahja on aika absurdi näky kaupunkikodissa joulukuusen alla. Joulukuusemme alle ilmaantui isäni uudenkarhea jääkaira ja bonuksena pilkkireppu, jossa myös pilkkijakkara. Jääkaira on ollut minun suuri toiveeni ja isäni päätti luopua omastaan, koska hänen tuskin tulee enää mentyä pilkille. Kiitos lahjasta vaari!

Hyvää Joulua Kepposkalle toivoo Vaari! #jouluöverit

Joulukuusen alla kaira ja pilkkireppu :)

Jääkaira oli vasta puolet toiveistani. Usein oma apu on paras apu ja niinpä tilasin puuttuvan laadukkaan kotimaisen Laxströmin jääsahan itselleni. Jouluövereitten hengessä sekä samalla hieman ironisesti kaupallisuutta ja ostoshuumaa vastustaen olen suunnitellut, että voisin julkaista elämäni ensimmäisen unboxin videon. Noissa videoissa naiset näyttävät ostoksiaan tai lahjojaan, jotka ovat yleensä vaatteita, kosmetiikkaa, asusteita tai koruja. Minä voisin esitellä jääsahani ;) Ehkäpä kuitenkin panostan siihen, että dokumentoin jääsahan käyttöä. Meidän olisi tarkoitus Ilonan kanssa askarrella itsellemme kastautumisavanto Kirkkonummen mökillä.

Unelmalahja: oma jääsaha :)

Kivaa loppiaista!
Meillä odotellaa jo onnellisina ylimääräistä vapaapäivää. Suunnitelmana oli viettää se talviurheillen, mutta nuha taitaa pakottaa makaamaan sohvalla jonkun suoratoistopalvelun äärellä.

Ystävälle yllätysjuhlat

Hyvää alkanutta Uutta Vuotta!

Aloitan vuoden 2022 muistelemalla vielä mennen vuoden juttuja. Vielä on parikin juttua kirjoittamatta viime vuoden kohokohdista kuten ystäväni Ilonan 50v synttäreistä. Ilona siis täytti joulukuussa 50v. Koronalukujen noustessa huimaa vauhtia oli aivan selvää, että Ilona ei voi järjestää mitään isompia juhlia ainakaan varsinainen syntymäpäivän tietämillä. Ilona oli myös toivonut, että voisi olla varsinaisena synttäripäivänä jossain muualla kuin kotona. Niinpä järjestimme uimaporukan kesken Ilonalle yön yli "yllätys"synttärijuhlat. Ilona siis tiesti, että juhlat on tulossa, mutta juhlien sisältö pysyi salaisuutena.

Aika vaikea oli suunnitella neljän hengen juhlia joulukuuksi ja keksiä jotain spesiaalia, etenkin kun koronan vuoksi päätimme vältellä kaikki yleisötapahtumat. Toivoimme, että synttäreihin voisi yhdistää edes jotain ulkoilua, todella mielellään uimista tai edes saunomista ja tietenkin hyvää ruokaa. Pitkän pohdinnan ja googlailun jälkeen keksin meille aivan täydellisen majapaikan. Porvoolainen majoitusyrittäjä Ida-Maria vuokraa huoneita ja huoneistoa myös Porvoonjoen vanhoissa makasiineissa. 

Synttärisankari hämärtyvässä Porvoossa

 Porvoon kauppojen joulutunnelmaa

Ainakin minua Porvoon vanhat makasiinit ovat aina kiehtoneet. Joskus on jonkun ravintolan pihalta ollut mahdollisuus päästä makasiinin eteen kuvaamaan ja kävin siellä joka reissullani niin pitkään kuin se oli mahdollista. Nyt meillä olisi siis mahdollista sekä majoittua että saunoa rantamakasiinissä. Siinä on minusta jotain todella spesiaalia. Arvelimme Sirpan kanssa, että jos se tuntuu meistä spesiaalilta, niin kyllä varmasti myös Ilonastakin.

Suloinen majapaikkamme Bed & Breakfast Ida-Marian Paakarintupa

Ilonan juhlapäivä alkoi siten, että Sirpa haki Ilonan kotoaan vei hänet hierottavaksi minun luottohierojalleni ja sen jälkeen lounaalle. Sitten rouvat ottivat suunnaksi Porvoon ja Ilona pääsi tekemään vähän viime hetken jouluostoksia ja nauttimaan Porvoon tunnelmasta. Minä lopetin työt aikaisemmin ja suuntasin ensimmäiseksi hankkimaan synttäriherkkuja porvoolaisesta erinomaisesta Cafe Cabrioletista. Kyseinen kahvila voi jäädä monelta Porvoon matkailijalta kokematta, koska se sijaitsee uuden keskustan puolella. Kannattaa poiketa siellä.

Cafe Cabrioletin kakkutiski ei edes mahtunut kokonaan kuvaan

Synttärit jatkuivat majapaikassamme kuoharilla ja pienellä suolaisella naposteltavalla.

Paakarin tuvan tunnelmallinen alakerta, yläkerta on avoin makuuhuonetilaa

Näkymä keittiöstä olohuonetilaan

Ilonan juhlapöytä

 

Paakarin tuvan yläkerrassa on sängyt neljälle
 

Pienen naposteltavan jälkeen olikin aika siirtyä saunomaan ja saunalle saapui myös ystävämme Otilia. Tänä vuonna aikaisin tullut talvi esti aikeemme pulahtaa Porvoonjoessa. Se oli varsin harmillinen juttu, olisi ollut niin kiva uida Porvoonjoessa. Uimisen sijasta istuskelimme vilvoittelemassa makasiinin parvekkeella. Vesi solisi ränniä pitkin puroon ja oli hämärää ja utuisen tunnelmallista. Varsainen sauna oli pieni ja ehkäpä suorastaan vaatimaton, mutta vilvoittelupaikat nostavat kokemuksen aivan eri tasolle.

Juhlavieraita vilvoittelemassa

 

Minusta tässä vilvoittelupaikassa oli aivan omanlaisensa tunnelma ja tämä kuva synttärisankarista on jotenkin suorastaan eksoottinen. Ei kovin monessa paikassa pääse tälläistä kokemaan. Sauna itsessään on pieni ja hieman vaatimaton ja löylyyn ei meinannut mahtua edes naista kerrallaan.

Päivänsankari uimaportaiden päässä

Saunarakennus ja pihapiiri päivänvalossa

Saunarakennus ja pihapiiri päivänvalossa

Saunan jälkeen kävimme illallisella Salt-ravintolassa. Samassa tilassa toimi aikoinaan Vanha Laamanni ravintola, joka oli minun ja Hra Kepposen suosikkeja. Saltin alkupalasta tykkäsin tosi paljon, pääruuaksi valitsemani nieriä osoittautui tavanomaiseksi annokseksi. Saltin suhteen minusta ravintolan hinta-laatusuhde ei ollut aivan balanssissa. Todennäköisesti seuraavalla kerralla valitsisin jonkin toisen ravintolan. Öinen Porvoo sen sijaan oli taas hyvin vaikuttava. Kaupungilla ei ollut ketään liikkeellä ja kävelimme täysikuun valossa tunnelmallisilla kujilla oman porukan kesken. Porvoo on aina ollut minulle paikka, joka saa miettimään historiaa ja kuvittelemaan millaista elämä on ollut vuosisata tai kaksi sitten Porvoossa.

Maittavan aamiaisen söimme Raatihuoneentorin reunalla. Maisema ikkunoista on ihana. Vanhan keskustan yllä oli sellainen kaunis vaalea aamun sinnerrys.

Aamiaismaisema

Porvoon suloisuuden keskellä maha täynnä aamiaista tulee selfiestäkin parempia :)

Vielä lopuksi Porvoo järjesti synttärisankarille huikean joulukuisen auringonpaisteen. Synttäri-illan kakkupalat olivat niin hyvät, että Ilona ja Sirpa menivät vielä Cafe Cabriolen kautta kotimatkalle. Minusta meillä oli kerrassaan ihana minireissu! Olimme Sirpan ja Otilian kanssa tyytyväisiä, että saimme tarjottua Ilonalle uuden ja spesiaalin kokemuksen. Olemme jo puhuneet, että voisimme palata Porvooseen porukalla uimaan Porvoonjokeen, katsotaan että kuinka saisimme sen toteutettua. Majoitus vanhan kaupungin majapaikoissa on kalliimpaa kuin monessa hotellissa, mutta minusta ei ylihinnoiteltua ja minulle tuollaisissa vanhoissa tiloissa yöpyminen on elämys.

Suosittelen kokemaan Vanhan Porvoon charmin turistisesongin ulkopuolella. Silloin kun mukulakivit kadut täyttyvät vierailijoista Porvoo ei pääse samalla lailla edukseen eikä johdata ajatuksia menneisyyteen verrattuna hiljaisempiin aikoihin.

Joulukuun aurinko oli niin kirkas, että sen suuntaan oli mahdoton katsoa. Se paistoi kuitenkin niin alhaalta, että oli mahdollista blokata kirkkause kännykällä ja kädellä :)

Vuosi 2021

Elämä muuttui todella paljon koronan myötä 2020. Samat asiat ovat leimanneet tätäkin vuotta, mutta tänä vuonna minun on ollut jotenkin kevyempi elää edelliseen vuoteen verrattuna. Toki kevättalven kotikoulu oli jälleen raskas rasti ja todellakin toivon, että se ei toistu vuonna 2022. Vuoteen 2021 lähdin aika surkeassa terveydentilassa, joka on onneksi jonkin verran kohentunut. Omasta terveydestä huolehtimisessa minulla on vielä paljon parannettavaa! Aivoni eivät ole vieläkään oppineet siihen, että olen nykyisin pitkäaikaissairas. Olen suomalaiset geeniperimmän ilmentymä, koska minulla on kaikki kansalaisten perussairaudet ja vielä pari ylläriä päälle. Vuonna 2021 täytin 50 vuotta. Minulle oli juurikin oikea päätös juhlia viisikymppisiä ihan urakalla ja satsata kivaan tekemiseen. Minulla meni 50v juhla/huvitustohinoissa heinäkuusta marraskuun alkuun. Näin jälkikäteen miettien, olisi varmasti kannattanut juhlia myös 40v ja 30v synttärit suuresti. Kaikein kaikkiaan vuosi 2021 oli erinomaisesti onnistunut ja oli mahtavaa täyttää 50v.Arjen pienemmät ja välillä isommatkin murheet kuuluvat myös minunkin elämääni, mutta pidän kuitenkin itseäni älyttömän onnekkaana koska minulla rakastava puoliso, lapset ja muu perhe, ystäviä, koti ja kesäpaikkakin ja mahdollisuus sovittaa elämääni iloa tuottavaa tekemistä. En haaveile mistään suurista jutuista enää, haaveilen siitä saisin pitää tämän kaiken, mitä minulla on juuri nyt, mahdollisimman pitkään. No, koronakurimuksen toivon toki päättyvän.

Kiitos sinulle blogini lukija mukana kulkemisesta, kommenteista, tsempeistä ja vinkeistä <3

Sitten katsaus menneisiin kuukausiin

Tammikuu
Tammikuussa vietin aika kotikeskeistä elämää ja tuli katsottua suoratoistopalveluista sarjoja yllättävän paljon. Vuoden ensimmäisenä päivänä tapasimme Suomessa joulua viettänyttä Hra Kepposen serkkua ja Elenaa. Tammikuun lopussa vietimme Hra Kepposen 50v synttäreitä. Koronarajoituksista johtuen vietimme Hra Kepposen synttäreitä pienesti, ensin kävimme oman perheen kesken ravintolassa brunssilla ja brunssin jälkeen vein Hra Kepposen Hotel Valoon yöksi. Hotellissa saunoimme katolla olevassa hirsisaunassa, nautiskelimme shampanjaa huoneessamme ja kävimme illallisella. Hra Kepponen tykkäsi juhlistaan ja sanoi, että introvertille juhlat olivat juurikin sopivan kokoiset. 

Hirvittävässä pakkasessa menimme Ilonan kanssa mökillemme Kirkkonummelle. Lunta sai lapioida ihan urakalla ja aukon järven jäähän hakkasimme kirveellä. Retkestä jäi hauskat muistot, kannatti ehdottomasti mennä. Näin jälkikäteen ajatellen tammikuu oli ihana kuukausi.

Ylärivi vasemmalta: Hra Kepponen 50v ja pojat brunssilla, minä ja esikoinen brunssilla, Sveitsin sukulaisten kanssa Kappelissa kahvittelemassa
Keskirivi vasemmalta: Hra Kepponen 50v illallisella, matkalla mökille kauheassa pakkasessa, tähän tulee avanto.
Alarivi: shabushabu Hra Kepposelle juhla-illalliseksi, Hotel Valossa meillä oli isompi huone, jossa oli oleskelutila, ostin oikein juhlamekon Hra Kepposen synttäreille.

Helmikuu
Helmikuussa odottelimme uutisia, että miten käy koululaisten hiihtolomaviikon. Tulisiko kenties pääkaupunkiseudun tai hiihtokeskusten sulku, joka peruuttaisi lomasuunnitelmat. Kumpaakaan ei yllätyksekseni tullut, mutta meidän hiihtolomasuunnitelmat peruutti jo hyvissä ajoin keskimmäisen murtunut käsi. Pienetkään lomailusuunnitelmat eivät toteutuneet, koska lisäksi minä sairastuin kuun loppupuolella hirmuiseen nuhaan emmekä päässeet edes testaamaan uusia lumikenkiä. Helmikuu jäi aika vaisuksi. Kuukauden kohokohtina oli Espoon Matikylän rannalla olevassa löylykontissa saunominen ja avannossa uiminen ystäväni Ilonan kanssa sekä kotona pidetyt pienimuotoiset ystävänpäivä"bileet". Helmikuussa olisi ollut ulkoilusäätäkin, mutta rännin lailla vuotava nenä vaikeutti sitä. Helmikuussa meille tuli tutuksi myös korona drive-in testipaikka. Onneksi ei ole vielä tullut positiivista tulosta!

Ylärivi vasemmalta: ystävänpäivän kunniaksi teimme kipsikäden kanssa mokkapaloja, sushi-illallinen kaupan valmiilla sushilla toteutettuna kotona
Keskirivi vasemmalta: Jonotan koronatestiin, Matinkylän avantouintipaikka, minä avannossa
Alarivi vasemmalta: Hra Kepposen kanssa ulkoilemassa, Keskimmäisen kipsi, Ilonan kanssa saunomassa Löylykontissa.

Maaliskuu
Aika vaisu kuukausi oli maaliskuukin. Pyörimme nelistään kotona välttelemässä koronaa, ainoastaan kuudesluokkalainen kuopus jatkoi lähiopetuksessa. Maaliskuussa alkoi tympimään ihan hirveästi kotona oleminen ja etäkoulu. Päätin tsempata ja järjestää edes hieman vaihtelua. Vaarin kanssa kävimme Vantaan Viherpajassa, joka tuntui kotona kököttämisen jälkeen suureelliselta matkailukohteelta :) Sitten lähdimme vaarin ja keskimmäisen kanssa mökille. Mökkireissulle osui ihanan aurinkoista säätä ja pääsimme herkuttelemaan vaarin paistamilla muikuilla. Hra Kepposen kanssa saimme inspiraation ja hakkasimme mökkirannasta puita poikki ja saimme aurinkorannan kesäksi. Kesäloma olikin sitten niin kiireinen, etten ehtinyt makoilemaan aurinkorannallani :) Ensi kesänä on heti jonkinlaista vesakon karsintaa edessä, koska kannot alkoivat pukkaamaan järkyttävän tuuheaa uutta kasvua.

Ylärivi vasemmalta: Vaarin paistamat muikut, Viherpaja, puidenkaatourakkapäivänä oli myöskin hieno sää
Keskirivi vasemmalta: Suurin osa kaadettujen leppien rungoista, Puunkaatourakan siivoustyötä, mökkireissu vaarin ja keskimmäisen kanssa
Alarivi vasemmalta: Mökkireissu vaarin ja keskimmäisen kanssa, Viherpajalla, Puunkaatoa mökillä

Huhtikuu
Huhtikuu lähti käyntiin aivan mahtavasti. Toisena pääsiäispäivänä ajoimme ystäväni Ilonan kanssa hänen isänsä mökille Tornioon. Monena päivänä oli tosi kivaa säätä ja joka päivä ulkoilimme. Kävimme pilkillä, hiihtelimme joen yli Ruotsin puolelle useasti, kävelimme, kävimme avannossa ja Torniossa oli museotkin auki, joten kävimme Aineen taidemuseossa. Vietimme pitkän viikonlopun Levillä lasketellen ja kävimme laskettelemassa iltamäessä Aavasaksallakin. Levillä kävimme myös Särkitunturilla ja avannossa. Olimme pohjoisen reissussa melkein kaksi viikkoa. Oli tosi ihanaa. Ilonan vanhemmat hemmottelivat meitä madekeitolla ja savusiialla. Kun tulin kotiin rykäisimme aika hurjan siivous/raivausviikonlopun, jolloin meiltä lähti pakettiautollinen tavaraa pois. Juuri ennen vappua kävimme uimaporukan kanssa avannossa Matinkylässä.

Ylärivi vasemmalta: Tornio-Haaparanta oli koronan vuoksi jaettu aidalla ja molemmin puolin rajaa oli rajavalvonta, Kaunis Kukkolankoski Tornionjoella, Särkitunturin reissun kruunasi eväitä kyttäävät kuukkelit
Keskirivi vasemmalta: Pilkkihommissa Tornionjoella, Ilona ui avannossa Jerisjärvellä, Hiihtämässä Tornionjoella
Alarivi vasemmalta: Laskettelemassa Levillä, Aineen taidemuseossa Torniossa, Palaan rikollisreissultani jolla kävin suksien kärjillä tökkimässä Ruotsin puoleista penkkaa "pakko päästä ulkomaille" :D 

Ylärivi vasemmalta: Yksi komeista auringolaskuista Tornionjoella, Levillä sää oli suurimmaksi osaksi niin hyvä, että ulkoruokinta onnistui, Levillä laskettelemassa
Keskirivi vasemmalta: Ilonan isä on savustanut meille siiat, Särkitunturilla juotiin kahvit hienolla laavulla, vappu-uinti Matinkylässä, veden lämpötila oli 3,5 astetta
Alarivi vasemmalta: Tavaraa menossa Sorttiin, Laskettelemassa Levillä, Ilonan isä perkasi mateen

Toukokuu
Toukuusta jäi parhaiten mieleen, että se oli poikkeuksellisen lämmin. Suurin osa perheestä aloitti uimakauden mökillä 16.5. Koivun siitepöly oli aika voimakasta toukokuussa ja ryhdyin käyttämään maskia myös ulkoillessa, se helpotti hieman siitepölyoireita. Kuukausi alkoi perhebrunssilla vapunpäivänä, juhlimme äitienpäivää ja keskimmäisen synttäreitä. Kävimme Hra Kepposen kanssa Ateneumissa katsomassa Repinin näyttelynja syömässä ravintolassa. Ilonan kanssa kävimme hotelliaamiaisella. Perinteiset kirsikan- ja magnoliankukintabongaukset tuli tehtyä, tänä vuonna Sirpan kanssa. Kuun lopussa käärimme hihat pipaprojektia varten ja saimme poreammeen aitakulmauksen valmiiksi. Kiva ja toimelias kuukausi.

Ylärivi vasemmalta: Selfie magnoliankukkabongausreissulta Sirpan kanssa, Selfie hotelliaamiaisreissulta Ilonan kanssa, Vappubrunssilla terassilla vaari ja kuopus
Keskirivi vasemmalta: Hra Kepposen kanssa ravintolaillallisella, Keskimmäisen tekemä äitienpäiväkakku, Vappubrunssilla terassilla esikoinen ja keskimmäinen
Alarivi vasemmalta: Mökillä uimassa, Ateneumissa ihailemassa Repinin tuotantoa, Kirsikkapuut kukkii

Kesäkuu
Kesäkuu oli kiireinen kuukausi töissä. Minua alkoi jo pelottamaan, että lämpö loppuu ennenkuin pääsen lomalle tai edes nauttimaan kesäsäästä. Tuli suorastaan kesästressiä :) Kesäkuun parhaisiin kuuluu vierailu Haagan alppiruusupuistossa, kuopuksen kanssa tehty lyhyt mökkireissu, oman pihan pionit sekä ulko-ovemme edestä löytynyt kilpikonna. Kuvien perusteella todellakin ehdin nauttimaan kesäkuusta valitettavan vähän.

Ylärivi vasemmalta: Oman pihan pioneja, Alppiruusupuistossa, Alppiruusupuistoa atsaleoja
Keskirivi vasemmalta: Kuopus uimassa, juhannuksen mansikkakakku, Kuopus mökkimatkalla
Alarivi vasemmalta: Keskimmäinen ja Hra Kepponen Alppiruusupuistosta, Karkulainen VilleGalle, oman pihan pioni

Heinäkuu
Heinäkuussa minulla oli lomaa ja synttärit ja Suomea helli edelleenkin helle. Oli ihan mahtava kuukausi, joka oli suorastaan turboahdettu täyteen kaikkea ihanaa. Kuukauden aloitimme brunssilla keskimmäisen kummien kanssa, 114v eli alkuvuoden synttärit 50+14+50. Ensimmäisenä lomaviikkonani lensin Sirpan kanssa Pohjoiseen. Kiersimme Saariselän, Inarin, Utsjoen ja Nuorgamin. Lapissakin oli aivan älytön helle, monena päivänä 30 astetta. Uimme eksoottisissa paikoissa ja söimme hyvin. Varsinainen syntymäpäiväni oli matkan loppupuolella ja Sirpa sanoi, että sitä varten käydään ostamassa Suomen pohjoisimmasta Alkosta Nuorgamista shampanja ja niin teimme :) Askartelimme Kätevien emäntien kanssa, vein kuopuksen kaverinsa kanssa mökkeilemään. Sitten olikin vuorossa kahdet perättäiset rippijuhlat. Oli ilo ja kunnia päästä juhlimaan nuorisoa! Tein kesäretken kummityttöni äidin Kaijan kanssa Porvooseen. Ehdin tavata blogiystäviä Marikaa, P:tä ja Tarua lounaalla. Seuraavaksi oli Kainuun reissu Jonnan kanssa. Majoituimme upeaan Jättiläisenmaahan ja kävimme bongaamassa karhuja ja Raatteentiellä. Hieno reissu! Teimme reissun Hra Kepposen veljen uudelle mökille. Kuulostaa uskomattomalta, mutta ehdimme myös maalata saunan mökillä. Se onnistui vain, koska saimme palkattua apua. Ehdin viettämään kaksi vapaapäivää ja sitten olikin aika suunnata kotiin valmistelemaan 50v synttärijuhliani. Juhlat onnistuivat minusta hyvin. Aivan käsittämätön kuukausi: Inarissa parhaimmillaan +31, karhut, ystävien tapaamista ja elämäni isoimmat synttärijuhlat. Taisi olla elämäni isoimmat juhlat häiden jälkeen. Todella uskomattoman hieno kuukausi!

Ylärivi vasemmalta: Kirkkotuvat Utsjoella, Inarin upea Jäniskoski, Karhunpesäkiven sisällä
Keskirivi vasemmalta: Maisena Ailigas-tunturilta Norjaan, Maisemaa Kiilopään lähistöllä, Maisema Tenontieltä Pahtavaaran kohdalta
Alarivi vasemmalta: Inarinjärven siikaa, Sirpa ui Inarinjärvessä, Synttäriuintini Tenojoessa

Ylärivi vasemmalta: Kätevien emäntien askartelutapaaminen, Blogiladyjen lounas, Ystävän Tiinan pojan rippijuhlissa
Keskirivi vasemmalta: Kaijan kanssa Porvoossa ja uimassa, Serkkuni tyttären rippujuhlat, 114v brunssitarjoilua meillä kotona
Alarivi vasemmalta: Serkkuni perhe meillä brunssilla, Kaijan kanssa Porvoossa, Kätevien emäntien askartelutapaamisen töitäni

Ylärivi vasemmalta: Synttärijuhlavieraitani Säätytalon portailla, Synttärijuhlintaa kotona, Karhubongausta Kainuussa
Keskirivi vasemmalta: Synttärikakkuja, Ihana selloduetto aloitti synttärijuhlallisuuteni, Se toinen kesäloman vapaapäivä :)
Alarivi vasemmelta: Perhetapaaminen Hra Kepposen veljen mökillä, Vaaramaisemaa Jättilaisenmaa hotellin ikkunasta, Karhubongausta

Elokuu
Olen useasti sanonut ystävälleni Leenalle, että jos hän saa joskus ottaa kaverin mukaansa vieraillessaan serkkunsa luona Iniön saaristossa, niin meikäläinen se lähtisi se matkaan heti. Nyt se haave toteutui. Leenan kanssa seikkailtiin saaristossa muutaman yön reissulla ja käytiin Louhisaaren kartanossa paluumatkalla. Jouduin pidentämään lomaani kolmella päivällä, jotta sain vähän levättyä vauhdikkaan lomani jälkeen. Sitten hoideltiin perinteiset koulunalottaijaisparturit ja pizzat. Ystäväni Anna kanssa kävimme Keravalla Purkutaiteen talossa. Ystäväni Ilonan kanssa mökkeilimme. Ystävältäni Tiinalta sain synttärilahjaksi illallisen Krapihovissa ja sen päälle Ellinooran ulkokeikan. Sääksi sattui ihanan lämmin ilta. Elokuun viimeisenä päivänä ehdin aloittamaan kesän maauimalakauden :) Elokuuni oli  ihana!

Ylärivi vasemmalta: Ellinooran keikalla Tiinan kanssa, Iniön saariston kauneutta, Krapihovin notkuva ja niin herkullinen illallispöytä
Keskirivi vasemmalta: Ilona teki mökillä meille kasviruokaa, Majapaikkamme Iniössä oli Leenan taitelijaserkun koti, ensimmäinen maauimalakäynti elokuun lopussa
Alarivi vasemmalta: Leenan kanssa Louhisaaren puistossa, Ellinoora keikalla Krapihovissa, Annan kanssa Keravalla Purkutaiteentalossa

Syyskuu
Syyskuuni alkoi uudella kokemuksella: nukuin Ilonan ja Mirjan kanssa puumajassa Storafinnhova gårdissa. Sitä ennen saunoimme savusaunassa. Paluumatkalla kiersimme Amos Anderssonin lomahuvilamuseo Långsödervikin kautta. Aikamoinen elämysreissu! Mökillä hoitelimme syyshommia Hra Kepposen kanssa. Sain ystäviltäni Ilonalta, Sirpalta ja Otilialta synttärilahjaksi all in inclusive retkipäivän, jossa matkasimme vuoden 1974 mallia olevalla Ladalla ja illastimme. Aivan huikea lahja! Tapasimme blogisystävien kesken meillä, samalla kertaa kävimme Marikan kanssa katsomassa hienon yhden  naisen monologikiertokäynnin Aleksanterin teatterissa. Se oli ensimmäinen teatterielämys pitkään aikaan. Ehdimme yhtenä kauniina sunnuntaina käydä Hra Kepposen kanssa Gumbostrand Konst och Formissa kävelemässä, katselemassa taidetta ja kahvilla. Kuun lopussa menimme Ilonan kanssa etätöihin mökkeilemään. Syyskuunikin oli todella hyvä ja näin jälkikäteen hieman ihmettelen, että miten ehdin kokea tuon kaiken syyskuussa :)

Ylärivi vasemmalta: Blogiystävien tapaaminen, Söpö pikkupeura kuvattuna mökin ikkunan lävitse, Ladaretki
Keskirivi vasemmalta: Ladaretki, Ruskaa ja aurinkoa Gumbostrandissa, Yö puumajassa
Alarivi vasemmalta: Teatterikierros Aleksanterin teatterissa, Storafinnhovan savusaunan vilvoitteluallas, savusauna

Lokakuu
Lokakuukin oli tosi hyvä kuukausi. Kuun vaihtuessa olin Ilonan kanssa mökkeilemässä ja uimaporukan naiset tulivat saunomaan mökille. Löysimme punaisia syötäviä sieniä ja koristelimme niillä sienipastan. Lokakuun alun ruska oli kaunis. Kävimme äitini haudalla ja hautausmaalla törmäsimme setääni ja päädyimme koko jengi kahvittelemaan yhdessä. Esikoinen oli meidän mukana hautausmaareissulla vaarin kaverina. Lokakuun kohokohta oli matka Alsaceen Colmariin. Koululaisten syyslomaviikkoa juhlistimme perheretkellä Reitzin säätiön museoon, Töölöön ulkoilemaan ja pizzalle. Oli tosi kiva retkipäivä. Kutsuin Kätevät Emännät mökille askartelemaan ja viettämään viikonloppua. Paikalle pääsi Leena ja Kata. Meillä oli kiva viikonloppu askartelujen, hyvän ruuan, herkkujen ja pitkien keskusteluiden äärellä. Kuun päätteeksi juhlimme hieman Halloweeniä brunssin merkeissä oman perheen kesken. Lokakuu oli tosi kiva ja myös mukavan aurinkoinen.

Ylärivi vasemmalta: Kätevien emäntien tapaaminen mökillämme, Reitzin museossa syyslomalla perheen kanssa, Lahdessa kahvilassa setäni ja hänen vaimonsa kanssa
Keskirivi vasemmalta: Syysloman perheretki päättyi pizzalle, Ilonan kanssa ruskaretkeiltiin autolla Siuntiossa, Kätevien emäntien herkkuhetki Lohjalla St. Honore kahvilassa
Alarivi vasemmalta: Uimaporukan saunailta mökillä ja sienipasta jota koristi punaiset ruokasienet, Halloween-brunssi kotona, Ruskaa kotinurkilla

 

Alsacen kylien ja viiniviljelmien kauneutta

Marraskuu
Työpaikkani avasi toimiston pitkän sulun jälkeen lokakuun lopulla. Ehdin käydä toimistolla yhden päivän ja toisen päivän kurssikeskuksella, ennenkuin taas siirryimme etätyöhön. Olihan hyvä, että olin suunnitellun toimistopäivän vimosen päälle: sushibuffet-lounas ja sitten vielä pullapiiripäivä :) Sain ystävältäni Lauralta synttärilahjaksi hemmottelua Helsinki Day Spassa ja illallista YesYesYes-ravintolassa. Se oli ihana ilta! Ihanaa oli myös se, että pystyimme järjestämään yhteiset isänpäivä-13v-17v kekkerit sukulaisten kesken. Kävimme Hra Kepposen serkun bändin keikallakin. Kuun lopussa kokosin Ilonalle herkkukalenterin ja sain Ilonalta oman kalenterini. Kalenterien vaihtajaiset suoritimme tällä kertaa Boon Nam ravintolassa illallisen äärellä. Kuukauden kruunasi Teneriffan reissun ystäväni Sirpan kanssa. Harvoin minulla on ollut näin mahtavaa marraskuuta!

Ylärivi vasemmalta: Isänpäivä+13v+17v juhlat meillä kotona, Sushilounas ensimmäisenä ja toistaiseksi myös viimeisenä toimistopäivänä, Toimistolla
Keskirivi vasemmalta: Ilonan kanssa vaihtamassa joulukalentereita ravintola Boon Namissa, Synttärilahjaillallinen ravintola YesYesYesissa Lauran kanssa, Täytettä Ilonan joulukalenteriin
Alarivi vasemmalta: Hemmotteluhoito lahjaksi Lauralta Helsinki Day Spassa, Pullapiiri töissä, Hra Kepposen serkun bändi keikkalla

Lomakuvia Teneriffalta

Joulukuu
Joulukuu olikin yllättävän aktiivinen kuukausi. Ilonan kanssa kävimme tekemässä joulukukka-asetelmat, Tiinan kanssa kävin Koiramäen Pajutallilla. Sitten oli #jouluöverit. #jouluövereiden nimissä meillä oli aikamoinen torttutaikinan kulutus eikä muutenkaan herkuissa pihistelty, jokaisellahan meistä oli oma karkkikalenterikin. Hra Kepponen oli erittäin tyytyväinen siihen lakukalenteriin ja ehti jo voivotella joulun jälkeen, että eikö nyt enää tule lakupalleroita. Poikien suosikki oli varmastikin joululego. Joulu meni mukavasti läheisten parissa. Joulua ennen vietimme onnistuneesti Ilonan 50v synttärit. Joulun jälkeen tapasimme Sveitsin sukulaisia. Koronasta huolimatta uskaltauduimme Espooseen ravintola Rioniin syömään. Meidän piti aikaistaa tapamistamme ja Sveitsin sukulaiset menivät ravintolaa hieman meitä ennen, jotta saimme tilanttua viinipullon ennenkuin alkoholin myynti päättyi klo 17. Tarjoilija kävi useasti muistuttamassa, että kaikki viini on oltava juotuna klo 18 mennessä. Ehdinpä vihdoinkin käydä katsomassa, kun ystäväni Jonnan tytär kilpaili muodostelmaluistelun SM-karsinnoissa ja joukkue voitti kisat.

Yläririvi vasemmalta: Ilonan synttäri-illallinen ravintolassa, Hra Kepposen veli kylässä ja sain heidän suloisen poikansa hetkeksi sylkkyyn, joulukukkaillan tekeleeni
Keskirivi vasemmalta: Ilonan synttärit Porvoossa, Tiinan kanssa Koiramäen Pajutallilla, Isoisät meillä jouluaattoillallisella
Alarivi vasemmalta: Georgialainen illallinen Sveitsin sukulaisten kanssa, Ystäväni tytär luistelukisoissa, Keskimmäinen kokoaa joululegoa

#jouluöverit osa 5

En ehtinyt järjestömään mitään jouluövereitä enää ennen varsinaista h-hetkeä. Minulla oli torstaina vapaapäivä ja olin silloin ajatellut jouluistaa vielä lisää, mutta olinkin ihan poikki ja aika meni aaton valmisteluihin.

Aattona laitoin pöytään #jouluövereiden suurimman satsauksen eli joululautaset. Olen pidemmän aikaa yrittänyt vältellä turhien tavaroiden hankkimista ja ylipäänsä shoppailua. Aika kivasti olen onnistunut, mutta näköjään sitten kun sattuu sortuminen, niin se sattuu isosti :) Ostin ruokalautasen per joulun ruokailija. Toki himoitsin tarjoiluastioita ja alkupalakokoa olevia lautasia, mutta kaappiin sain juuri ja juuri mahdutettua nuo lautaset eikä lompakon kanttokyvyllekin olisi tehnyt heikkoa enempi määrä jouluastioita.

 

Kaivoimme perintöhopeat laatikosta joulupöytään

Kalapöydän antimia

Suosikkini on mätileipä

Isoisät joulupöydässä

 

Joulupöydässämme oli tänä vuonna lohitäytteiset joulutortut, mätileivät, graavia lohta ja rosollia. Kalapöydän jälkeen söimme vaarin paistamaa joulukinkkua, savulohta ja joululaatikoita. Minä olen päässyt 50-vuotiaaksi siten, että en ole kertaakaan paistanut joulukinkkua. Olen aina onnistunut pummimaan vaarilta eli isältäni joulukinkkua. Vaarin kinkku onnistuu joka vuosi erinomaisesti. Keskimmäinen sanoi menevänsä ensi jouluna vaarille opettelemaan kinkunpaistoa ja kuorruttamista. Jälkiruuaksi meillä oli apen hankkiman lohjalaisen St. Honore leipomon jouluhalko. Tänä vuonna #jouluöverit toteutuivat myös ruuan suhteen. Vuosi sitten, kun vietimme joulua oman perheen kesken, meillä oli aika minimalistinen joulupöytä ja sekin toimi hyvin.

 

Jouluaatto meni ihanasti ja hauskasti perheen kesken.

Marenki-mantelipohjainen jouluhalko

Hra Kepposelle ostin Teneriffalta joulupaidan ja hän puki sen #jouluöverit hengessä aatoksi päällensä. Olisin ostanut itsellenikin, mutta ei löytynyt enää kokoani. Jouduin tyytymään poronsarvipantaan.

Olen 171cm ja perheen pienin

Meillä piti olla aika lailla lahjaton joulu, mutta paketteja kertyi kuusen alle kuitenkin. Aikuisten paketeissa oli lähinnä suklaata tai viiniä.

Tykkään Ferrero Rocher suklaapalloista ja #jouluöverit hengessä sain Hra Kepposelta vähän isomman Ferrero Rocher suklaapallon

Joulupäivä meni ihan rentoillessa ja lukaisin yhden dekkarin. Tapaninpäivänä meillä oli toinen joulukattaus ja silloin saimme vieraaksemme Hra Kepposen veljen perheensä kanssa. On ihana seurata poikien pienen serkun energiaa ja innostusta olla isojen poikien kanssa. Hänet saa myös vielä napattua hetkeksi syliin.

 

Käly totesi hyvin nopeasti, että ai nämä ovat NE joululautaset :) Appiukko oli kälyllä käydessään kuulemma melkein heti tiedottanut, että minä olin ostanut joululautaset. Ilmeisesti lautaset olivat oikeat #jouluöverit, koska ne ylittivät suvun tiedotuskynnyksen ;) Jos vietämme ensi vuonna jouluaattoa ihan kaikki yhdessä, niin pääsen ostamaan kaksi lautasta lisää ja aion viedä kaikki lautaset mukanani sinne, missä jouluni vietän :D

 

Joulukattaus nro 2. Hra Kepponen kieltäytyi tiskaamasta käsin toista kertaa hopeita :D

 

Sain poikien suloiset serkun hetkeksi syliini

Sukulaisjoulun mahdollisti muutaman päivän kotikaranteeni ennen joulua ja kotona tehdyt koronatestit. Taas esitän toiveen seuraavalla vuodelle, että pääsisimme tästä koronakurimuksesta eroon. Omalta osaltani vuosi 2021 sujui paljon vuotta 2020 helpommin.

Negatiivisen kautta joulun viettoon

Vielä viimeinen jouluöveri odottaa toteutustaan. Nimittäin se suklaalevytalo. Kun aloin tekemään sitä, niin paljastui, että yksi levyistä oli haljennut varsin ikävästä paikasta. Kunhan saan uusia elementtejä, niin viimeistään uudenvuodenpäivänä heitetään hyvästit #jouluövereille ja kootaan ja varmasti myös nopeasti syödään suklaalevytalo.

Meillä Hra Kepposen kanssa ei ole lomaa, joten maanantaina jatkuu työt. Meidän joulumme oli täynnä yhteistä aikaa läheisten kanssa, hyvää ruokaa ja hieman rentoilua. Monta syytä olla kiitollinen! Oli hyvä joulu. Sukulaisten tapaaminen jatkuu vielä ensi viikolla. Tässä juuri viestittelemme, että minkälaiset treffit saisimme kasaan Hra Kpposen Sveitsin sukulaisten kanssa huomioiden, että he asuvat riskiryhmäläisten luona ja me vapautimme ensimmäisen pojan tapaamaan kavereitaan. Hienosti ovat teinit kestäneet perhejoulua, he ovat olleet vain perheen seurassa 21.12 illasta saakka.

Mukavaa alkavaa vuoden viimeistä viikkoa!