Terveisiä Kroatiasta

Ensiksi matkailijaa kiinnostavat perustiedot: Kroatia on siisti ja turvallinen. Palvelu pelaa ja ihmiset ovat ystävällisiä, mutta eivät tunkeilevia. Turistikohteissakin saa kävellä rauhassa ilman, että joku on kauppaamassa jotain. Maisemat ovat kauniita, rannat suurimmaksi osaksi kivisiä. Isoissa kaupungeissa ja turistikohteissa ruoka oli hyvää, menu kansainvälinen ja ravintolahinnat selvästi Suomea alhaisemmat. Matkailijoita palveltiin sujuvasti englanniksi, myös pikkukaupungeissa puhuttiin auttavasti englantia. Tiet ovat uusia ja hyväkuntoisia, maksullinen moottoritie todella hyvä. Hotellien hinnat olivat yleiseurooppalaista tasoa, Splitissä 4-tähden hotellissa huone oli 100e/yö, sisältäen aamiaisen ja parkin.

Split
Split on sympaattinen rannikkokaupunki. Päänähtävyys on Rooman valtakunnan aikainen Diolyctian palatsi -tai siis sen rauniot. Kellarit ovat säilyneet hyvin, samoin vanha kellotorni. Rantakadulla huojuu komea palmurivistö ja terassit houkuttelevat merimaiseman ääreen. Vanhan kaupungin talojen kivijalat ovat täynnä pikkukauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Satamasta pääsee läheiselle Bracin saarelle sekä myös Italiaan saakka tai vaan ihailemaan rannikkoa. Split on ihan kunnon kaupunki, joten yöelämää löytyy, ravintoloita joka lähtöön ja ostoskeskuksiakin.

Plitwice lakes
Splitistä Plitwice järville matkaa tulee vajaat 300km, josta suurin osa on huippuhyvää moottoritietä pitkin. Menomatka kesti sellaisen 2,5 tuntia. Järvillä voi valita, minkä mittaisia kävelyreissuja haluaa tehdä ja osan matkasta voi kulkea "junalla" ja järvi ylitetään veneillä. Osa reiteistä on kevyitä ja osalla on paljon nousuja laskuja.

Maisemat ja äänimaailma ovat lumoavat. Vuorenrinteiltä solisee puroja ja pauhaa vesiputoksia. Kristallin kirkas vesi kerääntyy altaisiin eritasoille, samalla kohtaa saattaa olla useita tasoja. Ja niistä vesi jatkaa konserttiaan solisten eteenpäin. Kevään vihreys oli upeaa.

Plitwicessä voi myös yöpyä, luonnonpuiston reunalla on muutama hotelli. Puisto sopii myös lapsille, mutta suuren vesiputouksen reitin jättäisin väliin, koska pudotusta on huimasti ja reitin varrella ei ole kaiteita. Ja kovin vilkkaat tenavat kastuvat reissussa varmasti.

Paluumatka Splittiin meni ihan extremen puolelle. Plitwicessä jo alkoi satelemaan ja takaisin päin ajellessa tuuli vaan yltyi. Myrskyn takia moottoritie oli suljettu. Niinpä ajelimme suht kapeaa tietä vuoren ylös ja sitten alas. Tiellä ei ollut kaiteita ja vieressä helkkarinmoinen rotko. Kun pääsimme alas laaksoon, ajourakka ei suinkaan helpottunut. Laaksossa tuuli aivan hirveästi, oli vaikeuksia pidella pikku-Suzuki oikealla kaistalla. Kävimme toiveikkaana katsomassa seuraavan moottoritienliittymän. Suljettuhan sekin oli, eikä ollut ihme. Suzuki nimittäin pomppi tuulen tahdissa parkissa. Takaisin pääsimme ehjinä, mutta tuo ajoreissu ei ihan äkkiä unohdu ja nyt tiedän millaista on kun vuorilla myrskyää!

Plitwicen maisemia

Tästä tuli sen verran pitkä postaus, että laitan vielä erillisen postauksen reissusta Bosnia-Hertzegovinassa sijaitsevaan Mostariin ja Splitin ympäristön lumoavista pikkukylistä.

Leppoisaa viikonloppua!

Kohta

Kohta pitää soittaa taksi ja lähteä matkaan. Keskimmäinen heräsi kukonlaulun aikaan ja kertoi rakastavansa äitiä loputtomasti. Ikävä kaihertaa jo mieltä, vaikka en ole vielä edes lähtenytkään. Toivottavasti sen kohta päihittää jännityksen kihelmöinti. Odotettu loma alkaa nyt. Täältä tullaan Split.

Plitvice järvet ovat näin ennakkoon matkan kohokohta.

Ihanan aurinkoista viikonloppua kaikille!
Hyvää äitienpäivää!

Mikä maa, mikä valuutta? -Mikä viikko?

Minulla on (tai siis oli) hyvä muisti. Kaikki hoidettavat asiat (vaikkakin sitten viime tingassa hoidettavat) ovat hyvässä järjestyksessä kalenterissa ja mielessä. En ole vuosiin unohtanut yhtään tapaamista. Mitäs nyt sitten kävikään...

Kaverin kanssa jutellessa paljastuikin sellainen yllättävä käänne, että Kroatian matka onkin viikkoa aikaisemmin kuin olen kalenteriini merkinnyt. Siis kuka unohtaa lomamatkansa ajankohdan?? Tietysti reissun ajaksi olin tehnyt vaikka mitä muita varauksia. Ja osa on pakko yrittää hoitaa ennen matkaa. Työtkin painaa päälle. Tämä grande kalenterisotku on saanut kaiken sekaisin -ja minä en muista enää mitään. Tämä on ihan kamalaa. Tällainenko on vanhuuteni tai keski-ikäni? Vai olenko jo silloin unohtanut unohtaneeni?

Kaiken hullunmyllyn seassa kävin nopsasti viemässä Piilo-kirppikselle vähän pöydän täytettä. En päässyt avajaisiin, mutta vielä eilen illalla tangossa roikkui kaksi kolmesta paidasta, joita himoitsin jo silloin, kun Piilo oli auki vain tavaroiden laittoa varten. Kannattaa tutustua Piiloon Vuosaaressa.

MeandIn todella siistit paidat esikoiselle ensi syksyä odottelemaan. Koko 134/140. Kääks, mikä koko! Vastahan esikoinen käytti 104cm. Hänellä on nyt käytössä 128cm ja noissa Me&I paidoissa tuplakoko 122/128 on kohta pieni.

Sekasortoviikolla keskimmäisemme täytti 4v. Koettelen keskimmäisen joustokykyä, hän joutuu odottelemaan synttärijuhliaan vielä hyvän aikaa. Matka painaa päälle. Vanhempien paketin sentään poika sai avata virallisena syntymäpäivänään.

Kukkuu - mä oon 4v!

Lähden pelonsekaisin tuntein töihin. Ihan kuin olisin unohtanut jotain tärkeää -argh!

Kortteja ja vapunviettoa

Vapunvietosta tuli tarjoilujen osalta poikkeava. Mies lähti vappuaattona neljän maissa kauppaan ja jäimme ilman tippaleipiä!! Munkkeja oli jäljellä vain yksi muovipussiin pakattu ankea satsi. Kauppojen viimeinen. Mies sentään kävi tsekkaamassa Prisman, Citymarketin ja Alepan. Eipä hankittu simaakaan, kun ei ollut mitään tarjottavaa sen kanssa. Lapsia tilanne ei harmittanut, koska vappupalloja oli sentään jäljellä ja puuttuvat vappuherkut korvasimme sipseillä ja pullalla. Juhliminen typistyi meillä ilmapalloihin ja vappupilleihin.

Pääsiäistä ennen meille sattui loistava mahdollisuus yhdessä Mirkan ja Leonidan kanssa viettää lomapäivä Kätsyjen tyyliin - eli askarrellen. Kiitos Mirkalle emännöinnistä! Olipas kiva päivä. Päivän teema omalta osaltani oli itselleni "kokeellisissa" tekemisessä. Tuotokset ovat sitten vähän sitä sun tätä. Gessokokeiluun meni aikaa pari tuntia, tulos on sellainen, että meidän 3v tekaisee vastaavan tai paremman 5 minuutissa :)

Valmiiksi kortiksi saakka tuli tämä surumielinen nainen, joka kulkee nimellä "I lost my love in Paris". Tosin kätsyt keksivät kortille iskevämmän nimen "Syfilis".  Nainen saattaisi olla ajatunut uralle, missä helposti saa tuollaisen taudin.
Kerropas sitten harrastuksesta tuttaville...
-Mitä teit lomalla?
-Kävin yhdellä kaverilla ja tein siellä "syfiliksen". Siis sellaisen syfilis-kortin.
-???

Kuva on on leimattu sinisellä ja embossattu kirkkaalla. Sen jälkeen väritelty Promarkereilla ja perhosessa on Glossyä päällä. Nappi omatekoinen, höyhenet värjätty Distresseillä, taustoja olen käsitellyt myös Distresseillä.

Syfilis-neidolla on myös sisar, joka on päätynyt viettämään hiljaisempaa eloa. Tämän kortin nimi on "Haluan sulautua tapettiin".

Molempien korttien tekeminen oli ihanaa. Mutta hankalahan näille korteille on keksiä käyttöä -kenelle kehtaa lähettää kortin, jonka lemipinimi on syfilis?