25. toukokuuta 2023

Helatorstaiviikonlopun mökkitalkoot

Meidän perhehän on vähän sellainen laiskanpulskea mitä tulee pihahommiin, rakentamiseen, remontointiin ja siivoamiseen. Kukaan meistä ei tunne mitään paloa noihin hommiin, mutta pakkohan niitäkin on  tehdä. Tämän kertaisen projektin olisin voinut jättää tulevaisuuteen odottamaan. 

Tänä talvena emme ehtineet Ilonan kanssa mökkeilemään lainkaan. Jos olisimme ehtineet, niin tämä projekti olisi lykkääntynyt. Talven aikana kävi nimittäin niin, että apelta loppui polttopuut eikä hän huonoselkäisenä saanut kannettua niitä lisää. Ilona on kantanut aina mökkireissullaimme apelle reilusti halkoja. Kahtena edellisenä talvena appi on pärjännyt harvoilla mökkikäynneillään Ilonan kantamilla puilla. Puut tulivat erityisen tärkeiksi, kun mökin määräaikainen sähkösopimus umpeutui ja ainoa järkevä tarjolla ollut vaihtoehto oli pörssisähkö.

Kuvassa hieman harvinaisempi puu verivaahtera. Sen lehdet puhkeavat keväällä kirkkaanpunaisina ja muuttuvat kesällä vihreiksi.

Appi siis ilmoitti, että nyt tarvitaan halkoliiteri. Jotta liiterille saisi paikan riittävän läheltä taloa, piti ryhtyä puunkaatoon. Tontin puusto on murheenkryyni. Anoppi ei antanut kaataa puita 40 vuoteen. Nyt se on vaikeaa ja ammattilaisen käyttäminen tulee todella kalliiksi. Appi oli sitä mieltä, että halkoliiterin tiellä olevat puut Hra Kepponen pystyy kaatamaan itse, samoin kuin se yhden pystyyn kuolleen puun. Minä olin hieman epäilevällä kannalla. Hra Kepponen on tähän saakka onnistunut piilottelemaan minulta metsurintaitonsa.

Puiden kaatumislinjaa piti varmistella vinssillä ja köydellä, koska puusto on niin tiheää.

Kuollut puu kaatui juuri siihen kohtaan kuin oli tarkoituskin

Ehdimme jo ajatella, että urakka sujuu leikiten. Kunnes homma eteni isoon koivuun. Puu oli valmiiksi kallellaan ja sille paras kaatosuunta olisi ollut vastakkainen suunta. Appi oli sitä mieltä, että on liian vaikeaa kaataa puu vasten suuntaa johon sen nojaa ja sille olisi juuri sopiva mutta kapea kaatolinja. Noh, koivu jäi latvasta kiinni isoon mäntyyn.

Ei kaadu puu edes pikkutraktorin voimin :(

Hra Kepponen sahasi puun poikki ja vieläkin on latvasta kiinni

Nyt on jumissa moottorisahakin

Aikamoinen urakka oli pätkiä puuta ja jännittää että miten se käyttäytyy

Appi kikkailee traktorilla loppupätkää alas

Viidentenä puuna kaadoimme huonokuntoisen vanhan superpaksun vaahteran. Se oli niin paksu, että välillä piti jäähdytellä ja huoltaa moottorisahaa.


Paksu vaahtera on kaadettu ja palastelu aloitettu

Perjantaina meillä oli työ-työpäivä. Sen verran palkitsimme itseämme edellisen päivän puurtamisesta, että kävimme Kirkkonummen BistroOmatissa erinomaisella lounaalla.

Kuohkeaa suppilovahverokeittoa

Entrecote-pihviä, rapeita lohkoperunoita ja bernaisekastiketta

Illalla saunoimme ja minä kävin uimassa. Vesi oli yllättävän kylmää, olisi saanut olla avantohanskat mukana. Järvellä ui kaksi joutsenta ja toinen piti jonkinlaista konserttia. Liekö oli käynnissä soidinmenot. Olisi kyllä niin ihanaa, jos järvelle tulisi joutsenpariskunta. Lauantaiksi olin palkannut tuttavani meille avuksi hommiin. Hän toi pojat mukanaan vielä lisäavuksi.

Pojilla oli ensimmäiseksi edessä risusavotta. Ukki oli hankkinut näppärän moottorioksasahan.

Pienempää puuta rivissä

Aikamoinen kokoero vasemman ja oikean laidan pölleillä

Ukki kaivoi minitraktorilla pohjan halkovarastolle ja pojat ajoivat traktorilla karkeamman soran ja asennushiekan. Appi oli hyvin tyytyväinen uusiin ja näppäriin traktorikulkettajiin, hänellä selkä kipeytyy pidemmästä traktorointiurakasta. Saimme pohjan valmiiksi, rakennuspakettikin on jo saapunut paikan päälle. Tulossa on vielä seuraava tiukka kahden päivän rutistus, jolloin rakennus laitetaan kasaan.



Minun vastuullani oli vain kevyttä pikkutyötä ja porukan ruokahuolto. Niin olen loman tarpeessa, että pienemmätkin hommat verottivat voimiani. Palasimme illalla myöhään kotiin ja siellä meitä odotti iloinen yllätys. Esikoinen oli tehnyt valkosuklaamansikkajuustokakun ja siitä oli kolme neljännestä vielä jäljellä.

Herkullinen kakkuyllätys

Kävimme esikoisen kanssa sunnuntaina moikkaamassa vaaria ja kakkua riitti sillekin vierailulle.

Vaariakin hymyilyttää kakkukahvit

Vähän tahmeasti on työviikko sujunut, kun palautuminen jäi vähäiseksi. Saimme veroilmoitukset korjattua ja kotia siistyttä. Meidän pojat ja ystäväni Hannan tytöt eivät ole nähneet vuosikausiin tosiaan. Sitä lukuunottamatta, että meidän keskimmäinen oli Hannan esikoisen riparilla isosena. Treffattiin meillä helpon grilli-illan merkeissä ja katseltiin 10-13 vuotta vanhoja kuvia. Sitä jaksoimme nauraa, että ruokapöytäkuvissa aina joltakin puuttui paita :D Nuoriso tuli mukavasti juttuun keskenään edelleenkin. Sitä harmiteltiin, että Hanna ei tuonut mukanaan koiraansa Lakua.  

Ylävasemmalla nuoriksi aikuisiksi kasvaneet lapsukaiset, sitten kaksi söpöstelykuvaa tytöistä ja meidän pojista ja Hanna tyttöjen kanssa poreilemassa.

Taas alkaa arkiviikko kallistumaan loppua kohden. Viikonloppu on täyteen ohjelmoitu. Vähän tälläinen tyypillinen alkukesä, jossa tarvitaan sitkeyttä, että jaksaa juhannukseen saakka. Sen jälkeen töissä helpottaa ja heinäkuussa koittaa loma. Kesäloman motto tänä vuonna on "mahdollisimman vähän ohjelmaa". Luottamus tähän sloganiin on kotona kehno, Hra Kepponen on ajatellut tehdä lomalla lähinnä töitä (on selvästi laskenut sen varaan, että viihdytän itseäni heinäkuun) ja nuoriso kysyy, että mitä me tehdään lomalla ja pyörittelee silmiään vastaukselle, että ollaan mökillä tekemättä mitään ja syödään paljon eineksiä.

Mukavaa viikonloppua!

12 kommenttia:

  1. Teillä on ollut kyllä melkoinen "vauhtia ja vaarallisia tilanteita" puunkaato savotta. Onneksi puita kaataessa kuitenkaan ei sattunut kuin sen yhden puun kiinnijuuttuminen toiseen. Omassa tuttavapiirissä puutalkoissa onnistuttiin hajottamaan kokonainen piharakennus kun yksi puu rysähti sen päälle vahingossa. Päästiin siis myös purkamaan vahingoittunut rakennus ja vielä rakentamaan uusikin tilalle. Tsemppiä mökkihommiin ja hyvää viikonloppua Rva Kepponen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän piti laittaa kaikki kaadettavat puut köydellä ja tuollaisella vinssillä kiinni ja sitten kun sahaus on riittävän syvä, niin puu kaadetaan vinssaamalla, jolloin se kaatuu kohti vinssiä jännityksen voimasta. Yhdellä suunnalla oli sähköjohto, toisella aitta, kolmannella leikkimökki ja neljännellä talo. Olin kyllä ihan vaikuttunut mieheni metsurointitaidoista, vaikka sen latvasti kiinnijääneen puun operointi oli ajoittain hieman pelottavan oloista. Vaikka puita ei olekaan tontilta kaadettu, niin ilmeisesti kuolleita puita on vuosien varrella riittänyt, kun homma sujui niin mallikkaasti. Meillä on tontilla todella paljon sellaisia puita, että niihin on otettava ammattilainen. Puuston harvennukseen tulee menemään varmaan 10 vuotta :D Ammattilaisten kustannukset ovat hurjia ja omat voimat riittävät vain muutamiin helppoihin puihin vuodessa.

      Poista
  2. Ai kaameeta. Teidän puunkaatohommat kuulostaa ihan liian jännittäviltä. 😁 Mutta hyvinhän tuo lopulta päättyi, ja se on pääasia! Sitä ei koskaan tiedä, millaisia piileviä kykyjä kenelläkin on, ennen kuin kokeilee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tuo hieman kuumottavaa seurata puunkaatohommaa, kun puut olivat niin isoja ja joka puolella oli jotain menetettävää. Onneksi meni hyvin. Tosin voihan tästä olla sellainen seurannaisvaikutus, että yritetään kaataa itse pari jättimäistä kuusta ja kesälomasta tuleekin metsurointiurakka. Onneksi voinen luottaa luontaiseen mukavuudenhaluun ;)

      Poista
  3. Olipas puunkaatoa kerrakseen. Tuo moottorisaha puunrunkoon jämähtäneenä sai kyllä naurut aikaiseksi. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta kun näen saman tilanteen :D Enollani oli tapana kaadella puita, mutta usein sähkölinjojen päälle. Siitä ei hyvää sanottavaa tullut koskaan, hehee. Mutta teillä meni hienosti kaikki, vaikka tuo yksi puu vähän kenkkuilikin.

    Toivottavasti tänä viikonloppuna ehdit lepäillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naapurilla oli tarjolla sähkölinja, jonka päälle olisi osunut helposti :D Onnistuttiin välttelemään se. Tuo kuollut puu piti kaataa aika pahasta paikasta juurikin siksi, ettei se pääse kaatumaan naapurin sähkölinjan päälle. Tiellä kulkeva runkolinja on nykyisin maan alla ja meidän mökkiliittymä kaivettiin myös maan alle. Appi ehti sinä ennen rakentamaan ulkovessankin, kun kyllästyi jatkuviin sähkökatkoihin. Talossa on oma porakaivo ja kun sähköt menee niin kaiken muun lisäksi loppuu vessan käyttö.

      Kivaa sunnuntaita!

      Poista
  4. Meillä oli monen viikon puuhommat mökillä, mutta te aloititte ihan pohjalta, eli paikasta, jonne puut laitetaan. Hirveä homma, hiki tulee katsellessa :) Vaan ompahan sitten tehty! Hyvä te! Minäkin haaveilen mökkeilystä, jossa ei tehdä yhtikäs mitään, mutta alitajuisesti tajuan, että ei sekään olisi mukavaa ;D Joku keskitie pitäisi löytää.
    Ihania herkkuja olette saaneet Rrranskan maalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin olette jatksaneet ahkeroida, kun olette tehneet puuhommia useita viikkoja. Meillä riittäisi puuhommaa varmaan kuukausiksi, mutta ei riitä motivaatio. Juuri tässä pähkäilen, että yritetäänkö kaataa tyyliin yksi kerrallaan jättimäisiä hankalassa paikassa kasvavia kuusia vai riittäisikö voimat jos ottaisin jonkun ammattilaisen pistämään kaikki kuusi puusta nurin. Niistä tulee aivan järkyttävä määrä raivattavaa.

      Minulla on luontainen taito olla mökillä niin, että teen mahdollisimman vähän :) Päivät kuluu saunoessa, uidessa, järvelle tuijottaessa ja ruuanlaitossa.

      Ranskan ruuat olivat ihania. Ja ne kahvilat - oi nam nam.

      Poista
  5. No nyt oli jännittävä postaus... ensimmäinen kuva latautui hitaasti ja näytti kuin olisi jo syksy... vaan sittempä se vasta jännäksi muuttuikin, kun kuva kuvalta seurasin milloin on söpö leikkimökki ison puun alla pannukakkuna. Loppu hyvin- kaikki hyvin ja melkoisen urakan kyllä itse hoisitte, syystäkin on appi ylpeä uusista traktorikuskista ja reippaista apulaisista muutoinkin!! Mukavaa kesäkuuta kohti vievää viikkoa teille - me oltiin taasen teidän lähettyvillä syömässä ja festaroimassakin... mutta niin kiireinen, etten viime viikolla ennättänyt edes blogiin mainosta laittaa... muussa somessa kyllä, mutta eihän se tavoita teitä ihania blogiystäviä - kaikkia ainakaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli mahdollista kaataa puu sähkölinjalle, leikkimökin päälle, talon päälle ja aitan päälle. Arvostan puukaatoduoa, joka onnistui vättämään kaikki nuo. Menihän tuo yksi puu vähän vaarallisen urakan puolelle, mutta kaikkiaan erinomainen suoritus. Siitä johtuen olen miettinyt, että onnistuisiko duo kaatamaan saunan vierestä yhden jättimäisen kuusen ilman omaisuusvahinkoja. Päivänpaiste rantaan olisi niin tervetullutta.

      Jos olisin tiennyt, että olet Maailma kylässä festareilla, olisin yrittänyt päästä paikalle sunnuntaina. Nyt meni sunnuntai levätessä, mikä tuntui ihanalta.

      Kivaa viikkoa!

      Poista
  6. Onpas teillä ollut savottaa!
    Nyt olisi iso ja pitkä lepo tarpeen, mutta teillä on näemmä kiirettä vielä pitkään.

    Jaksamista ja voimia teille 😳🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sunnuntaina oli onneksi ihan tyhjä päivä ja se tuntui ihanalta.

      Mökki on kyllä sellainen paikka, jossa tekemistä riittäisi aivan loputtomiin. Onneksi olen aika hyvä sulkemaan silmäni niiden näkemiseltä ;)

      Kivaa viikkoa!

      Poista