24. huhtikuuta 2021

Meri-Lapin herkkuja

Olennaistahan reissussa kuin reissussa on se, että mitä syödään. Meri-Lapissa söimme paljon kalaa. Mitään saalista emme itse saaneet, mutta ystäväni Ilonan isä piti meidät kalassa. Ilonan isä on siis innokas kalastaja ja erikoistunut perinnekalastuksen muotoon nimeltään lippoaminen. Lippo on pitkän varren päässä oleva haavi, jolla pyydystetään kaloja koskipaikoilla. Lippoamalla kalastetaan sekä siikaa ja lohta, lohi on kuulemma nopeutensa takia siikaa vaikeampi lipottava. Luonnollisesti talviaikaan ei lippoaminen onnistu, mutta Ilonan isän pakkasesta saimme Tornionjoen siikaa. Ilonan isä laittaa kalat vakuumiin ja pakkaseen ilman perkausta, sillä tavalla maku säilyy hyvänä pisimpään.

Tällä koskella Ilonan isä lippoaa kesäisin. Parin kilometrin päässä koskesta hiihdimme jäällä.


Kalastajamaestro tuli paikan päälle mökille hiillostamaan meille siiat. Pinnan väri ja maku olivat täysin kohdillaan!

Savustuslaatikkoon päätyi myös siian mätiä ja maksaa. Siian maksaa en ollutkaan aikasemmin maistanut. Maku on voimakas, mutta tykkäsin.

Savusiikaa, kanttarellikastiketta ja salaattia upeissa maisemissa

Jo aikaisemmin saimme Ilonan isältä kalalähetyksen. Siikaa sekä fileinä että suolakalana. Fileet söimme iltanaruokana ja suolakalaa söimme leivän päällä aamiaisella sekä välipalana. Suolasiika on minulle ollut tähän saakka sellainen joulupöydän herkku tai jonkun kalapöydän herkku, mutta söisin toki mielelläni jatkossakin myös arjessa.

Meri-lappilainen aamupala kansainvälisellä tvistillä eli Tornionjoen metsien mustikoita ja karpaloita ja maustamatonta jogurttia, Tornionjoen suolasiikaa ja ruisleipää ja mangoa.

Olimme paikalla parhaaseen mateenpyyntiaikaan ja koskelta oli tullut mertoihin mateita paljon ja Ilonan isä lupasi nostaa meille mateen. Harkitsimme, että googlen avulla alkaisimme mateen nyljentään ja keiton tekoon. Ilona onnistui innostamaan äitinsä matikkasopan tekoon :) Vaikka Ilonan isä on se kalastaja ja kalaruuan tekijä, niin siinä kävi kuitenkin, että reissun parhaaksi kalaruuaksi nousi täpärästi Ilonan äidin tekemä madekeitto. Syynä saattoi toki olla se, että en ole syönyt madekeittoa vuosiin.

Kaupunkilaisena kävin koskella ihmettelemässä, että millä vehkeillä mateita pyydetään. Koskella käytetään mertoja. Mateita voi pyytää myös koukuilla.

Vasemmalla etualalla mademertoja

 
Mademerta on tuollaisten "tikapuiden" päässä

Made nyljettynä

Superherkullinen madekeitto

Muina Meri-Lapin herkkuina meillä oli kaupan ohrarieskaa ja leipäjuustoa. Leipäjuustoa söimme jälkiruokana uunissa pehmitettynä kinuskikastiketilkan ja karpaloiden kanssa. Saunajuomaksi meillä muutama Tornion panimon erinomainen lakanmakuinen lonkero. Siihen ihastuin jo viime kesänä Kilpisjärvellä.


Meri-Lapin herkuksi muistossani saattaa lokeroitua myös Maraboun uutuus suklaa Japp peanut caramel. Se maistui taivaalliselta Ruotsiin hiihtämisen jälkeen.

 
Meidän oli tarkoituksena mennä viimeisenä iltanamme Tornioon ravintolaan syömään, mutta innostuimmekin lähtemään Aavasaksaan laskettelemaan. Väittäisin, että Aavasaksa on maailman halvin laskettelukeskus. Iltalippu maksaa vitosen ja päivälippu kympin. Hinta selittynee sillä, että paikka operoi kunta ja ainakin meidän käynnillämme 80% laskettelijoista oli paikallisia nuoria. Hissejä on yksi ja rinteitä kolme, rinteistä pisin on kuitenkin kilometrin. Meillä oli vallan mukava ilta suksilla Aavasaksan ihanassa auringonpaisteessa.

Ei ollut ruuhkaa Aavasaksan rinteissäkään

Aavasaksan rinteiden kohdalla Tornionjoki oli jo osittain jäistä vapaana


Parkkipaikalla oli jo varsin keväistä

Nyt jo mietin, että mitenköhän onnistuisin punkemaan Ilonan isän mökille ensi talvenakin ja pitäisihän sitä joskus päästä näkemään lippoamista :) 

Herkkua oli myös auringonlaskujen seuraaminen Tornionjoella.


10 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoista tietoa kalastuksesta tuolla pohjoisessa. En ole tiennyt, että mateita pyydetään merroilla. Täällä se tapahtuu verkoilla. Madekeitto on niin hyvää! Ensimmäinen kokemukseni mateen nylkemisestä jäi myös viimeiseksi. Tarvitsin siihen monenlaisia työkaluja tongeista lähtien. Lopulta made oli käsittelyni jäljiltä surullinen näky. Ei ollenkaan noin siisti kuin tuo kuvasi kala.

    Kuoreiden lippoaminen on tuttua puuhaa täälläkin. Keväällä kuoreet nousevat Päijänteestä jokeen, josta niitä lipotaan. Se on oikein tapahtuma täällä päin ja sen tapahtuman nimi on Kuoreliippiäiset.

    Innokkaana kalastajana toivoisin pääseväni tuollaisen kosken äärelle. Ehkä se ensi kesänä onnistuu. Pappa jää eläkkeelle ja vuokrataan asuntoauto. Saatan siis päästä ensimmäistä kertaa pohjoisen kalajoille.

    Olette kyllä saaneet siellä oikein kunnon herkkuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tornionjoella madetta ymmärtääkseni pyydetään pääosin koukuilla. Näin useammankin koukkupaikan, kun hiihtelin Ruotsin ja Suomen väliä :) Merroilla tuli tänä kevättalvena kuulemma ihan hirvittävän hyvin saalista koskesta. Kuvan made oli Ilonan isän perkaama ja häneltä kalan käsittelu sujuu :D Me jätimme madehommat ammattilaiselle. Tulimme aika nopeasti siihen tulokseen, että ihan liian työlästä yrittää tehdä googlen opastuksella :D

      Minä en ole ikinä maistanut kuoretta. Kaikenlaisia aukkoja sitä huomaa elämässään :D Wikipedia väittäisi kuoreen olevan maukasta. Mitäs mieltä olet? Kannattaako lähteä kuoreen maisteluretkelle? Ja mikä olisi paras paikka?

      Kalastajalle pohjoisen joet ovat varmasti unelmapaikka. Ystäväni oli Pohjois-Norjassa viime kesänä alakoululaisen poikansa kanssa ja oli ollut upea reissu. Kaveri kehittyi niin hyväksi kalankäsittelyssä, että ruokana oli iltaisin juuri pyydettyä seitiä, joka grillattiin auton vieressä tienpenkalla :D

      Kivaa uutta viikkoa!

      Poista
  2. Ihania tunnelmia Meri-Lapista. Toivottavasti ruisleipä oli Karkiaisen Jussin luomuruispaloja - ehdottomasti maailman parasta ruisleipää. T: Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsit, mitä todennäköisimmin jäi Jussi luomuruispalat maistamatta. Minä olen kova syömään ruisleipää ja etenkin juuri tuollaisia paloja, joten mielelläni maistelen aina itselleni uudet tuotteet. Se oli kyllä positiivista, että käymissäni ruokakaupoissa oli paljon paikallisten leipomoiden tuotteita. Sitä hämmästelen aina, että miksi rieskavalikoimat ovat ainakin pääkaupungissa ihan olemattomat?

      Poista
  3. Arvostan, ihailen ja välillä kadehdin sellaisella hyvällä tavalla sitä, kuinka monista asioista kiinnostut ja saat iloa. Voisit olla sellainen, jota meilläpäin kutsutaan hesalaiseksi hienohelmaksi, mutta oletkin jalat maassa tyyppi, joka on kotonaan kaikkialla eikä nyrpistele.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi :)
      Koko ikänsä kaupungissa asuneilla, joilla ei ole esimerkiksi mitään kontakteja alkutuontantoon, voi olla erilainen suhtautuminen asioihin, jotka ovat toisessa ympäristössä tuttua arkea. Kokemuspohja vaikuuttaa.

      Poista
  4. Jokikuvat on kuin jostain vanhasta maalauksesta taloineen kaikkineen.
    Ilonan vanhemmat olivat varmaan myös iloisia, kun saivat teidät "vieraikseen".
    Mietin, että saitko mahdollisesti jo jonkinlaisen raittiin ilman myrkytyksen tuolla jatkuvalla urheilulla ja ulkoilulla ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koskiseutu oli todella kaunista! Kelpaisi ulkoilmamuseoksi. Toivottavasti sitä ostaan vaalia jatkossakin.

      Ilonan vanhemmat olivat tyytyväisiä, kun saivat tavata tytärtään ja olihan se selvästi kiinnostavaa, että millainen kaveri sieltä etelästä tulee mukana :D

      Minä kärsin normaalissa arjessani hieman nukahtamisvaikeuksista sekä vuorokausirytmin kääntymisestä sellaiseksi että valvon myöhään enkä meinaa päästä millään aamulla ylös ja käyntiin. Joka päivä olimme töiden jälkeen ulkona ja välillä kävin hiihtämässä lounaallakin. Tämä aiheutti sen, että menin todella paljon aikaisemmin iltaisin nukkumaan ja sain vähintään 8t unta, usein jopa 9t. Toisella viikolla alkoi käymään sellaista, että heräsin ennen klo 8:00-8:30 herätystä. Minulle se on ihan outoa. Raittiin ilman myrkytys iski selvästi :D Reiteni eivät ole toipuneet matkasta vieläkään :D

      Poista
  5. Voi mitä kalaherkkuja. Siika ja made ovat molemmat todella herkullisia ja madekeittoa en ole saanut pitkään aikaan maistaa. Alkoi ihan vesi kohoamaan kielellä tätä lukiessa. Olen käynyt Aavasaksalla mutta vain kesällä koska minultahan on kokonaan talvinen Lappi kokematta. Ehkä jossain vaiheessa pääsen sinne myös talvella. Tammikuussa vuosia sitten kävin parin kertaa työmatkalla Rovaniemellä mutta eihän se vielä ole Lappia - siis minusta ja näin vain kaupunki. Upeat kuohut Tornionjoessa. Teillä oli kuvien perusteella rentouttava ja mukava loma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään kovasti kalasta. Perheestäni osa ei oikein innostu muusta kuin lohesta, joten minulle oli ihanaa saada siikaa ja madekeittoa pöytään. Nam, nam!

      Lapin kevättalvi on hienoa aikaa! Sää on yleensä mukavan lämmin ja hyvällä tuurilla pääsee nauttimaan mahtavasta auringonpaisteesta. Suosittelen kyllä kokemaan Lapin kevättalven.

      Olimme melkein 2 viikkoa reissussa ja vapaita arkipäiviä oli 4 kpl. Hurjan paljon ehdimme tekemään kaikenlaista töiden jälkeen, kun illat olivat niin aurinkoiset :D Olen vuosikausi haaveillut, että viettäisin joskus osan talvesta etelässä. Sen toteuttaminen on osoittautunut niin vaikeaksi, että nyt olenkin alkanut miettimään sitä, että viettäisin lopputalven Lapissa :D

      Poista