23. syyskuuta 2010

Postia ja tipuja

Viikko alkoikin oletettua huonommissa merkeissä: kuopus tuli ihan kunnolla sairaaksi ja itkeskeli yöt ja päivät. Ei ollut enää leppoisasta sairastelusta tietoakaan ja taas oli yhden lääkärireissun paikka. Raahasin lääkäriltä kahta sairasta lasta väsyneenä kotiin sateessa. Katsoin postit ja siellä oli iso kirjekuori, lähestulkoon paketti, minulle. Väsymys väistyi kihisevän jännityksen alta hetkessä. Sen on pakko olla salaiselta ystävältä. Sadekin tuntui melkein paisteelta :)

Paketti oli tosiaan salaiselta ystävältä. Hyvin pysyy salainen salassa, koska postileimoista en saanut mitään selvää. Paketista paljastui pojille leimoja ja äidille askartelukirja ja vielä runokin. Kiitos ihanasta paketista! Erittäin osuva lahja ja heti aloimmekin leimailemaan poikien kanssa ja illalla selasin kirjaa. Ja miten sattuikin vielä noin hyvä ajoitus lähetyksen suhteen!

Kiitos Salaiselle Ystävälle

Pikku-potilas oli täysillä mukana ja leimasi itse.
Parku alkoi kun muidenkin piti saada käyttää mustetyynyä.

Keskimmäiseni on aivan ihanassa kehitysvaiheessa nyt 3 1/2 vuotiaana. Hän on alkanut kutsua itseään tipuseksi tai tipulaiseksi. Sitten hän tulee viereeni sanoen "Tässä on äidin pikku tipunen. Tipunen tekee pesän äidin kainaloon ja äiti hoitaa tipusta". Sitten silitellään, halitellaan ja pusutellaan. Pikku tipunen suorastaan kehrää tyytyväisyyttään kainalossani. Ja sitten tipulainen muistaa kertoa, että äiti tipunen on rakas. Välillä osansa keskimmäisen hellyydestä ja huolenpidosta saa myös kuopus. Keskimmäinen talutti kuopusta ylpeänä portaat alas ja totesi, että täältä tulee kaksi hellasmiestä. Voi, kun pystyisin säilömään nämä hetket ja tunteet purkkiin. Minua oikein pelottaa, että myöhemmin en enää muista, miltä tuntuu pienen silkinpehmeä iho ja hellät halit.

Tipunen tosi vakavana

Tälläinen tipulainen tuli tehtyä Koukussa kortteihin haasteeseen jokin viikko takaperin. Leimakuva on minusta aivan ihana, Mirkalta leimattu. Haastessa taustan piti olla yksivärinen ja koristeina sai olla ainoastaan puolihelmiä. En ole oikein tyytyväinen lopputulokseen, tausta on mielestäni sittenkin liian karu leimakuvaan verrattuna. Ja värimaailmakaan ei enää oikein miellytä.


6 kommenttia:

  1. Olipas ihana salainen toiveylläri kurjan viikon piristyksenä! Hirmu iso paketti!

    Tipusesi, kuten jokainen poikasi, on aivan älyttömän suloinen sekä kuvassa että kuvauksesi mukaan tuossa iässään. Minulla on sama huoli, että jos (ja kun, pelkään) unohdan nuo ihanat, pienet, hellät hetket, sen pehmoisen posken tunnun ja vähän nihkeän niskan tuoksun, kun lapset kasvavat. Kauhea ajatus!

    Tykkään kyllä kortista, sano mitä sanot. : )

    VastaaPoista
  2. Voi tipusta ja muitakin ihania nuoria miehiäsi! :) Meillä asuu 4,5 vee mangusti, joka tekee pesän äitimangustin täkin alle, ja jota pitää silittää ja kertoa sille, kuinka se onkaan maailman paras mangusti!

    Mihin Salainen ystävä -operaatioon olet oikein osallistunut? Aikas osuva lahja todellakin!!!

    VastaaPoista
  3. Tosi kiva paketti ja niiiiin suloinen tipunen. =)

    VastaaPoista
  4. Siksihän tämä blogaaminen on osaltaan niin kivaa että tämä on kuin päiväkirja kuvineen kaikkineen.. voit palata näihin fiiliksiin milloin vain ja muistella näitä hetkiä. Lapset kasvaa, muistot jää!

    VastaaPoista
  5. Olihan hyvä, että tuli nämä fiilikset talletettua. Tulin äsken töistä ja ajattelin, kuinka ihanaa on lösähtää sohvalle parantelemaan silmätulehdustani. Tuo tipulainen oli suuttunut isälleen ja kiukuspäissään kastellut koko kylpyhuoneen, niin että katostakin tippuu vettä. Ihan järkyttävä vedenpaljous. Pakko kuivata rätillä kaikki. Kylpyhuoneessa on tila pikkupöydälle ja tuoleille ja niiden päällä oli laatikkokaupalla varastoon menevää vaatetta ja 3 kassillista kirpparikamaa. Kaikki läpimärkiä. Samoin kuin ne puhtaan pyykin pinot, jotka miehen piti viedä kaappiin. Anteeksi vaan tipunen, mutta äidin tekisi todellakin mieli höyhentää sinut. perkele.

    Mirka: Osallistun salaiseen ystävään katsopas http://lastenhuoneessa.blogspot.com/
    Sinne pystyi ilmoittautumaan ja saamaan oman salaisen ystävän. Olen tokaa kertaa mukana. Musta ihan huippuhauskaa :)

    On erittäin todennäköistä, että tänä yönä sorrun askartelutarvikkeiden kartuttamiseen...

    VastaaPoista
  6. Hauska tuo tipunen (vaikka ei tuo viimeinen tempaus). Meidän nuorempi poika 2,5 v ilmoittaa usein olevansa pikku kissa.

    VastaaPoista