Erikoinen, historiallinen ja kaunis Luulajan kirkkokylä

Terveisiä Torniosta!

Selkävaivoista ja sähköautoilun kommervenkeistä huolimatta pystyin lähtemään matkaan ja pääsimme jopa perille Tornioon saakka ystäväni Ilonan kanssa. Viime sunnuntaina teimme retken Ruotsin puolelle Luulajan Gammelstadin kirkkokylään. 

Gammelstadin kirkkokylä on UNESCOn maailmanperintökohde. Kirkkokylä on kasvanut Alaluulajan 1400-luvulla rakennetun ison kivikirkon ympärille. Etäisyydet pohjoisessa ovat pitkät, tuohon aikaan tiet olivat huonot ja kulkepeleinä oli jalat, sukset, hevoskärrty tai reki tai joillakin onnekkailla oma pyörä. Kirkkoon oli tietenkin pakko tulla. Niinpä kirkon ympärille rakennettiin pieniä mökkejä, joissa yövyttiin kirkkoretkellä. Näitä mökkejä on ollut enimmillään 484 kpl ja tänä päivänä 405. Osa pienistä mökeistä oli jaettu, jolloin yhden perheen "mökin" koko oli huoneen verran.

Mökit on rakennettu hyvin lähelle toisiaan ja kohta taitaa käydä niin, että osa mökeistä nojaa toisiinsa. Mökit ovat suurimmaksi osaksi yksikerroksisia, ne on maalattu punaisella ja ikkunanpielet, ikkunaluukut ja ovet ovat valkoisia. Osa ikkunanpielistä on koristeellisia. Ne ovat suloinen näky!

Kaikki mökit ovat punamullalla maalattua ja suurin osa hieman vinossa. 

Siellä se kirkkokin pilkottaa korkeimmalla kohdalla

Kirkkotupien rakentaminen on todennäköisesti alkanut 1500-luvun puolivälin paikkeilla. Ensimmäinen historiallinen merkintä on vuodelta 1600, jolloin mökkejä on ollut useita. Rakentaminen kiihtyi 1600-luvulla, jolloin Ruotsissa oli kirkossakäyntipakko. Etäisyyden mukaan määrättiin, että kuinka monena sunnuntaina on käytävä kirkossa. Kirkko omisti ja omistaa edelleen kirkkokylän maat, mökit kuuluivat talonpojille ja heidän jälkeläisilleen tai mökin ostaneelle. Bongasimme yhden mökinmyynti-ilmoituksen.

Kirkkokylä alkoi taantumaan 1900-luvun alussa. Tuli bussit ja yksityisautot. Eikä ollut enää pakkojumalanpalveluksiakaan. 1960-luvulla alueen historiallinen ja kulttuurinen arvo ymmärrettin ja siinä alkoi alueen suojelu myös kaavoituksella. UNESCOn maailmaperintölistalle paikka pääsi 1996.

Tänä päivänä kirkkotupien käyttöä säädellään tarkasti. Niissä saa asua vain viikonloppuisin ja kirkkopyhisin. Tuvat ovat edelleen vedettömiä, mutta alueelle on rakennustalousrakennuksia, joissa on suihkut ja wc:t. Haaveet kirkkotuvan ostoon karisevat suurimmalla osalla siinä kohtaa, kun saa kuulla, että kirkkotuvan voi ostaa ainoastaan henkilö, joka asuu Luulajan kunnan alueella.

Alueen reunamilla oli muutamia uusia punamultaisia pientaloja, jotka olivat selvästi vakituisessa käytössä. Kirkkokylässä toimii pari kahvilaa ja maahanmuuttajataustaisen perheen pyörittämä pizzeria. Pohjoismaitten yhteinen uusi kansallisruoka on pizza. Ei löydy niin pientä paikka, etteikö siellä olisi pizzeriaa. Muutama vuosi sitten Norjassa oli pari niin pientä paikkaa, että pizzeria puuttui. Silloin pizzaa sai ostaa ruokakaupan aulasta.

Yhteen kirkkotupaan pääsee sisälle ja siellä on paikallisoppaat kertomassa alueen historiasta ja kirkkotupien käytöstä.

Ihana kerrossänky, jonka luukut tarjoavat yksityisyyttä :)

Näkymä kirkkotuvasta ulos kadulle

Gammelstadin kirkkokylän jatkeena on sievä maksuton ulkomuseo Hägnan. Sekin on hyvin viehättävä paikka. Siellä on vuohia, lehmiä ja lampaita sekä pieni kauppamuseo ja useita rakennuksia, joihin pääsee sisään. Tässä vielä muutama makupala sieltäkin.

Kauppamuseossa tiskillä myyntitavaraa ja takahyllyillä ja katosta roikkui museotavaraa. Ihastuttava putiikki!

Sisäkuva yhdestä museotalosta

Tämä oli minulle erittäin mieluinen vierailukohde! Olen käynyt kerran aikaisemmin tutustumassa kirkkotupiin ja se oli Utsjoella. Siellä tupia on jäljellä vain muutama ja ne ovat selvästi vaatimattomampia kuin Luulajassa. Utsjoen kirkkotupia pääset kurkkaamaan *tästä*.

Kivaa alkanutta viikkoa!