17. toukokuuta 2020

Siunattu hiljaisuus

Koulut aukesivat.

Kotonamme vallitsi torstaina ja perjantaina siunattu hiljaisuus. Monta tuntia aikaa keskittyä omaan työhön. Ei meteliä, ei riitaa, ei jatkuvia kysymyksiä. Pakko sanoa, että se tuntui varsin hyvältä. Mikä siunattu hiljaisuus!

Siunatulla hiljaisuudella on kääntöpuolensa. Pelko koronan leviämisestä. Hesari on julkaissut tietoja koronatartunnoista per 1000 asukasta. Kolmea viikkoa sitten punaisena hohti Itäkeskus-Marjaniemi alueen postinumero. Siinä on yksi postinumero välissä meidän pientaloalueeseemme. Seuraavassa Hesarin tilastossa alueemme hohti samalla punaisella. Se pisti miettimään, että onko pari viikkoa koulua riskin arvoista.

Ala-asteen koulumme on kamppaillut sisäilmaongelmien kanssa pitkään. Vuosi sitten koulu määrättiin käyttökieltoon. Lapset kulkivat hiihtolomaan saakka busseilla toiseen vähemmän homeiseen kouluun. Hiihtoloman jälkeen lapset pääsivät parakkeihin. Parakkikoulut sopivat epidemia-aikaan minusta erinomaisesti. Oppilasmäärä on puolitettu kahteen eri paikkaan, koska kaikki parakit eivät mahtuneet vanhan koulun alueelle. Parakeiden oppilasmäärää on helpompi porrastaa ja esimerkiksi aulatiloja ja sisäänkäyntejä käyttää pienempi oppilasmäärä. Päätimme lähettää alakoululaiset kouluun. Saman päätöksen olivat tehneet lähes kaikki muutkin vanhemmat.

Teinin palaamisen yläasteelle ratkaise se, että oppilaat viettävät kaikki tunnit samassa luokassa eikä luokkien välisiä jako/yhdistelmätunteja pidetä. Pääosin opetuksesta vastaa luokanvalvoja. Teini on luonnontiede-matematiikkaluokalla, jossa oppilaita on vain 13. Jos esikoinen olisi ollut isolla luokalla, jossa olisi ollut huomattava määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita, olisimme saattaneet päätyä toisenlaiseen ratkaisuun. Onhan se toki epäreilua maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohtaan, että vanhemmat suhtautuvat heihin hyvien varoen. Reaktio on ymmärrettävä, koska Helsingin kaupunki on tiedottanut, että esimerkiksi somaliyhteisössä korona on levinnyt selvästi rajummin kuin kuin kantaväestön keskuudessa.

Koulun alkamisessa eniten hämmästytti se, kuinka moni opettaja on jättänyt palaamatta kouluun. Olen aika hämmästynyt siitä, että niin monet opettajat ovat THL:n määrittelemää riskiryhmää (siihen ei riitä verenapainetauti tai diabetes) tai juuri nyt tulikin kahden viikon sairausloma. Alakoulusta on käytännössä esimerkiksi kielten opetus päättynyt. Yläasteelta on matematiikan opetus päättnyt, vaikka tälläisen pätkän jälkeen kertaus olisi tehnyt hyvää. Minunhan on helppo täältä kotitoimistolta huudella, että menkääs nyt vaan kaikki opettajat reippaasti sinne kouluun duuniin. Ihmettelen silti, että miten toteutuu tasa-arvoisuus kun varhaiskasvatuksessa on kaikki toiminnot olleet auki koko karanteenin, mutta kouluasteella voidaan tuosta vaan sanoa, että tämä aine loppui nyt. Että saatte tästä vähän itsetarkastettavia tehtäviä. Tokihan ala-asteella osa opettajista on ollut koulussa pitämässä opetusta paikalla oleville 1-2lk oppilaille. Minua on jäänyt jurppimaan se, että osassa aineista opetustunnit ovat jääneet todella vähäisiksi.

Todella toivon, että koulujen alkaminen ei aiheuta koronapiikkiä. Päätös osallistua paikan päällä opetukseen on perheessämme tehty ja toistaiseksi nautimme sen eduista. Toivon, että hiljaisempi työaika auttaisi minua saamaan työpinoa pienemmäksi. Sen verran käyn hitailla kierroksilla, että melkein joka viikolta on jäänyt jotain rästiin.

Minä heittäydyin hurjaksi ja kävin ulkoilemassa kolmen työkaverini kanssa Pitkäkoskella. Edellisestä Pitkäkosken reissustani oli kulunut vähintään 20 vuotta. Parin metrin turvavälin pitäminen on neljän porukassa liikkuessa vaikeaa, mutta ainakin metrin saimme pidettyä. Olen liikkunut niin vähäisesti, että tuon pitkähkön kävelyreissun jälkeen nivelrikkopolveni olivat arat monta päivää. Kivaa oli! Luonto oli vielä tuolloin todella vaalean vihreää.

Onko sinun perheessäsi peruskoululaisia? Ovatko he palanneet kouluun? Millä fiiliksillä?




17 kommenttia:

  1. Onhan tämä tilanne nyt melko pelottavaa. Pojan perheeseen syntyi neljäs lapsi joulukuun alussa ja hoidin häntä pari kuukautta. Miniä sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja sai niinkin pelottavalta kuulostavaa hoitoa kuin sähköhoito :(
    Ei ollut hänellä mikään pehmeä lasku vauva-arkeen. Nyt sitten vielä, että en voi auttaa heitä tämän koronan takia. Kuitenkin heillä näyttää nyt sujuvan asiat hyvin ja onneksi on tuo reipas poikani, joka on yksityisyrittäjä ja pystyy olemaan kotonakin. Sekä vielä se, että tykkää huushollata ja olla lasten kanssa.

    Omalta osaltani en paljoakaan pysty. Teen heille suuria satseja ruokaa. Siinäpä se.

    Kaikkea hyvää teidän peheelle.
    T: Mummeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis perheelle. Oikoluku olisi kova juttu 😁

      Poista
    2. Voi, kuina ikävää, että miniällesi puhkesi synnytyksen jälkeinen masennus. Ilmeisesti hän saa hoitoa. Synnytyksen jälkeinen masennus on vielä tänäkin päivänä vaiva, joka jää helposti diagnosoimatta ja sitä voi potea pitkäänkin ilman, että saa mitään apua. Tsemppiä poikasi perheeseen! Ja sinulle myös.

      Karanteeniaika on kyllä siinä mielessä raskasta, että hirveän rajoitetusti pystyy olemaan niiden lähimmäisten elämässä, jotka eivät asu samassa taloudessa :(

      Poista
  2. Helkkarin vaikea ja ristiriitainen tilanne, kun toisaalta työrauha olisi hyvästä, ja sitten taas toisaalta mitä enemmän on kontakteja ulkomaailmaan, sitä suurempi vaara on sairastua.

    On pakko tunnustaa, että itsekin suhtaudun somaleihin nykyään vähän varauksella, niin ikävää kuin se onkin. Mutta en sentään vedä hommaa överiksi, niin kuin yksi iäkäs rouva taannoin Prismassa. Tämä ikäihminen seisoi riisihyllyn edessä tutkimassa valikoimaa, kun hänen ohitseen käveli somalinainen. Hyllyn edessä seisonut nainen rupesi huutamaan somalinaiselle sormea heristäen, että "älä kävele mun perässä!". Huh huh. Jotain rajaa sentään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maanantainahan sanomalehdet jo otsikoivat, että oppilaita ja opettajia karanteeniin Itäkeskuksessa ja Kannelmäessä, että ihan kaksi päivää siihen meni, että koululaisia altistui koronalle. Esikoista opettaa pelkästään sijainen ja ohjelma on hyvin kevyttä. En tiedä, että onko riskin arvoista. Mutta toistaiseksi nautin työrauhasta. Heti kyllä näkyy tuloksissa.

      Poista
  3. Mulla kutosluokkalainen meni kouluun. Periaatteen vuoks narisi, mutta ihan iloisena se sinne meni. Etäkoulun hoitanut kympin arvoisesti, mikä ilahduttaa.
    Mun koulua vihaava lukiolainen on myös hoitanu hommansa upeasti. Jopa kasin aamuina noussu vqlittamatta mikä hämmästyttää. Hän on niin introvertti et nauttii kun ei tartte poistua kotoa. Mä nauttisin et nää joskus poistuis 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kuulla, että teillä on sujunut etäkoulu hyvin. Olen melkein kateellinen, meillä kun osa lapsista on suhtautunut etäkouluun kuin ylimääräiseen lomaan.

      Poista
  4. Ymmärrän pääkaupunkiseudulla sekä kouluunmenemättömyyden että huolen kouluunmenemisestä.
    Veikkaan että työterveyslääkärit ovat aika herkästi myöntämässä sairauslomia huolestuneille opettajille.

    Ysiluokkalainen meni kouluun, tyytyväisenä. Vihdoin näkee kavereita luvan kanssa.

    Minä puolestani voisin koteloitua kotiin loppuiäkseni. En niinkään koronan pelossa vaan ihan silkkaa introverttiyttäni. Riittää kun pääsen kauppaan ja kirjastoon. Tai edes kauppaan ja antikkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään selvisi, että esikoistani opettaa tämän viimeisen kaksi viikkoa ainoastaan sijaiset. Yksikään hänen opettajistaa ei opeta häntä. Koulu pyörii lähinnä sijaisten voimin. Noh, toisaalta tilannehan on sellainen, että ihan kaksi päivää koulua meni ennenkuin helsinkiläisiä koululaisia ja opettajia oli jo altistunut koronalle.

      Minulle tämä kotiin poteroituminen ei sovi lainkaan. Kaipaan ystäviä, kulttuuria, kahviloita ja kesätapahtumia! Kaipaan niin ihan hirveästi! Tai ainakin kaipaan sitä, että voisin mennä ihan mihin haluan vapaasti.

      Poista
  5. Meillä kuopus meni kouluun (seiskaluokka, Koillis-Helsinki). Tosi iloisin mielin meni, vaikka täytyy sanoa että hienommin hoiti etäkoulunsa kuin kuvittelin! Heidän ryhmäänsä opettaa nyt kolme opettajaa: fyssanope, joka opettaa nyt matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, joku random joka opettaa englantia ja oma lv jonka oma aina on kotitalous sitten ilmeisesti loppuja aineita. Joka päivä otetaan kaikki kirjat mukaan. En kanna suurta huolta koronasta: meillä päin tartuntaluvut ovat maltilliset.

    Kotiin jäi siis lukion tokaluokkalainen ja ensimmäistä vuotta yliopistolla opiskeleva, jolla tänään alkoi kesäkurssit. Kesätyöpaikka lentokentällä peruttiin jo maaliskuun alussa, ymmärrettävästi. Myöskään. Keskimmäisellä ei ole krsätyöpaikkaa, ehkäpä opiskelee jo syksyn yo-kirjootuksiin ja suorittaa autokoulun?

    Toivotaan rauhallista kevään jatkoa sinne - ja parin viikon.päästä taas ihmetellään että mitä nuo lapset oikein tekisi koko kesän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän teiniä yläasteella opettaa ainoastaan sijaiset. Yksikään teinin oma opettaja ei enää opeta teiniä. Aikamoinen joukkopako. En tiedä, mitä asiasta ajatella. Pitäisikö paheksua pakoa vaiko ymmärtää? Menihän siinä peräti kaksi päivää, kun viereisen koulupiirin koulu ilmoitti korona-altistuksesta. Ehkä painun ymmärryksen puolelle.

      Harmi homma nuorten suhteen, kun kesätyöt on monella peruttu. Kesätyöt on niin tärkeää elämänkokemusta nuorille ja toki opiskelijoille myös edellytys rahalliseen pärjäämiseeen.

      Kohta tosiaan ihmetellään, että mitä lapset tekevät koko kesän :) Onhan siinä se hyvä puoli, että silloin heitä ei tarvitse ajaa aamulla ylös sängystä. Jos saan itseni hyvää rytmiin, niin mulla on työpäivä puolessa, ennenkuin nuoriso saa kammettua itsensä sängystä :D :D :D

      Poista
  6. Mehän asutaan myös koronatartuntojen lähellä ja se huolestuttaa....Vaikka pojat tosiaan ovat tekemisessä vain oman luokkansa kanssa ja "turvatoimet" vaikuttavat olevan fiksusti hoidettu.

    Kouluun pojat lähtivät ristiriitaisin mielin, ovat pelanneet kamujensa kanssa välillä 24 saakka etäilyn aikana, ja nyt "pitää" herätä kouluun jo 745 (!!) Ihan kauheeta :D! Minä olin todella happy, jatkuva ruuanlaitto alkoi ärsyttämään ihan kunnolla.

    Voimia ja tsemppiä meille kaikille!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesarin raporteissa taitaa sinunkin kotialueesi hohtaa punaisena. Minustakin koulujen turvatoimet vaikuttavat asiallisilta. Kuopus sanoi, että ensimmäisenä koulupäivänä opiskeltiin vain turvaetäisyyksiä, aivastamista ja loputonta käsien pesua :)

      Jos mitään yllättävää ei tapahdu, niin pojat kituvat vielä ensi viikon koulussa ja me vanhemmat nautimme ihanasta hiljaisuudesta.

      Tsemppiä!

      Poista
  7. Meillä sujui kouluihin ja eskariin paluu oikein kivasti. Ainoastaan ysiluokkalainen on ollut melko kriittinen koulun järjestelyitä kohtaan. Hän on saanut myös urakoida aikalailla, koska emme päästäneet häntä kulkemaan kouluun bussilla ja niinpä hän on joutunut fillaroimaan noin 10 km päivässä oman liikuntaharrastuksensa päälle. No, hyvää se vain tekee. :-)

    Tampereella koronatilanne on juuri nyt rauhallinen, joten huolen määrä on pysynyt kohtuullisena. Eniten mietityttää kesä (ja vähän harmittavat peruuntuneet suunnitelmat), syksy (ollaanko taas eristyksissä) ja kaukaisempi tulevaisuus (kauanko tämä kaikki mahtaa jatkua).

    Mutta yksin hiljaisessa kodissa etätöissä on ollut ihanaa! Lasten etäilyaika oli mulle aivan hurja ponnistus, koska työkiireeni on ollut tänä keväänä jäätävää sorttia - ja kaikki se etäkoululaisten ja -eskarilaisen aiheuttama multitaskaus siihen päälle!! Nyt saan keskittyä VAIN työkiireeseen ja se tuntuu aivan luksukselta.

    Aurinkoista loppuviikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Espoossa oli sellainen tilanne, että ysiluokkalaisten numerot annettiin perjantai-iltaan mennessä, kun koulu alkoi torstaina. Näin oli jossain haastattelussa kerrottu. Voi olla että tuollaisessa tilanteessa ei kouluun palaaminen paljoa enää motivoi. Tsemppiä pojalle koulumatkapyöräilyyn. Meidän perheen laiskimukset eivät suoriutuisi päivittäisestä 20km pyöräilystä. Ihan varmasti piilottaisivat pyöränsä ja väittäisivät ne varastetuksi ;)

      Minulla on jo kaksi matkaa peruuntunut ja toisesta meni noin 1500€ omaan piikkiin. Joten olen jo lomaharmistukseni potenut ja siksi ei enää kirpaise se, että loppuvuosi ilmeisesti menee aika tiukasti kotiympyröissä. Olen käyttänyt koko pitkän viikonlopun pihahommiin ja todennut, että voin vaikka viettää kesän ihan vaan kotonakin jos tarve vaatii. Vielä vähän duunia, niin ulkonakin alkaa olla viihtyisää. Jos sää suosii, niin sitten varmaan mökkeillään maalaismummolassa heinäkuussa.

      Nauti työrauhasta ja tsemppiä työkiireen talttumiseen!

      Poista
  8. Ymmärrän hyvin huolesi kun koulut alkoivat. Kollegani Söderkullasta lähetti kaksi lastaan 14.5. myös kouluun ja toinen lapsista joutui jäämään tällä viikolla karanteenin mahdollisen altistuksen takia. Ei ollenkaan kiva juttu ja lapsi pohtii nyt missä seuraava viikko vietetään.

    Tautitapauksia ja altistuksia on uutisoitu nyt minusta 5-6 koulusta. Toivotaan ettei tule enempää ja lapset pääset aloittamaan kesäloman terveinä. Kummityttöni 12v jäi kotiin etäkouluilemaan vielä ja menee sitten vasta syksyllä takaisin pulpettiin.

    Tsemppiä ensi viikkoon sekä koululaisille että vanhemmille kotikonttorille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kurja homma, että kolleegasi lapsi altistui koulussa :( Toivottavasti hän ja perheensä pysyvät terveinä!

      Jos ei tule muutosta tilanteeseen, niin meidän pojat käyvät vielä viikon koulua. Ja minä saan nauttia työrauhasta. Sitten alkaakin mietintä, että millä pojat viihdyttävät itseään koko kesäkuun ;) Mutta eipähän tarvitse patistaa poikia aamuisin sängystä ja pakottaa tehtävien ääreen.

      Poista