26. toukokuuta 2017

Matkasähläystä

Ihana Sardinian reissu on nyt takana päin.

Lomakokemuksista kirjoittelen vielä erikseen, mutta ensimmäiseksi pieni realitykatsaus vilkkaiden lasten kanssa reissaamiseen. Meidän keskimmäinen on helposti innostuvaa sorttia ja silloin kun hän innostuu, vauhtia ei meinaa pysäyttää mikään. Hänellä on myös luontainen taipumus saada nostatettua seuralaisten kierrokset korkealle. Sekä veljen, kaverin, että äidin. Äidin toki hiukan eri tavalla ;)

Saavuimme ensimmäisenä matkapäivänä hotellille jo ennen klo 11 ja iloksemme saimme huoneistomme todella nopeasti ja pääsimme saman tien altaalle. Keskimmäinen toki ehti juosta hotellialueen muutamaan kertaan ympäri innostuksissaan. Altaalle mennessä ajauduin tiukkaan vääntöön pojan kanssa uv-paidan käytöstä ja minä tyydyin rasvaukseen.

Hotellin päärakennuksen uima-allas. Vesi oli viileää, mutta kyllä siellä aikuinenkin tarkeni uida

Itsehän olen valkoinen kuin lakana, enkä juuri rusketu. Pojat ovat aika samanlaisia. Niinhän siinä sitten kävi, että suojakerroin 50 valeltu poika kärväytti kuitenkin hartiansa. Jatkuvan uimisen välissä lisäsinkin pojalle rasvaa. Olisi pitänyt jaksaa se tappelu uv-paidasta. Vielä valkoisempi kuopus ei kärvähtänyt mistään, kiitos uv-paidan.

Ensimmäisen päivän vammat eivät suinkaan rajoittuneet olkapäihin. Päästimme illalla, pienten lasten mentyä jo sisälle, koululaiset hotellin leikkipaikalle. Siellä oli pikkulasten karuselli. Pojat olivat saaneet karuselliin sellaisen vauhdin aikaiseksi, että meidän keskimmäinen lensi karusellin kyydistä. Onneksi selvisimme kuitenkin vain kevyehköllä asfaltti-ihottumalla. Sillä välin kun puhdistin ja laastaroin keskimmäisen polvea, kävi kuopus oksentamassa. Maha ei kestänytkään pyörimistä. Haavahommien jälkeen olikin vuorossa vessanpöntön puhdistus.

Joku sentään suostui tappeluitta uv-paidan käyttöön
Koska uima-allas oli lähes tyhjä, pojat saivat käyttää sekä räpylöitä että snorkkeleita

Toisen matkapäivänä altaalta palasi surullinen poika. Aurinko tuntui kurjalta hartioissa uv-paidankin lävitse ja allasvesi kirveli polvea laastarinkin lävitse. Onneksi meillä oli hyvä varasuunnitelma: vierailu tippukiviluolaan. Retkipäivän aikana olkapäät ja polvi rauhoittuivat mukavasti ja samalla rauhoittui suurin matkasähläys. Kuopus hankki lopullisen karusellikiellon. Hänen piti pyöriä karusellissa toistamiseen oksennukseen saakka.

Parin rauhallisemman päivän jälkeen kuopus tuli kantelemaan, että isoveli ja ystäväni poika olivat maistelleet kissanruokaa. Kuopus itse ei ollut maistellut, koska kaveri ei ollut antanut hänelle :D Ystäväni oli ostanut poikansa toiveesta kulkukissoille ruokaa ja pojat olivat sitten tehneet laaduntarkastuksen :D :D Viimeisen illan episodina oli uusi asfaltti-ihottuma keskimmäisen polveen. Siihen toiseen polveen.

Kulkukissajengin ruokinta

Poikien riemu oli aikamoinen, kun Algherosta löytyi fidget spinnereitä. Riemu jäi lyhyeksi. Vastoin käskyjäni pojat ottivat spinnerit mukaan rannalle ja hups nehän kävivät hiekassa useammankin kerran ja pyörintäominaisuudet "hiukan" kärsivät. Piti tehdä uusi torireissu.

Espoosta tiedusteltiin, että olisiko Algherossa fidget spinnereita vielä myynnissä :) Ostin muutaman ylimääräisen

Yhteenveto: kaksi hajotettua fidget spinneriä, kaksi ruvella olevaa polvea, kaksi auringonpolttamaa olkapäätä sekä kaksi oksennusta. Helppo reissu siis :)

20 kommenttia:

  1. Ihania lomamuistoja, luulisin 😂 Täällä ukkelin kanssa naurettiin, ettei käy kyllä kateeksi. Tosin kyllä tuo yksi neitikin tuittupäisenä aiheuttaa välillä omat haasteensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän keskimmäinen ei vieläkään oikein pysty aina hillitsemään innostustaan, parempaan päin mennään kuitenkin koko ajan :) Reissu meni sinänsä varsin leppoisasti, että pojat eivät tapelleet kuin kerran ja oli jopa kaksi päivää ettei ääntä pitänyt edes korottaa. Mutta kyllä noi meidän lapset ovat edelleenkin sellaiset kaaoksen voimat, vaikka kuinka yritän kasvattaa heitä. Äideillä oli onneksi aina lohtuviiniä varattuna jääkaapissa :D

      Poista
  2. Anteeksi, pari naurunpyrskähdystä pääsi minultakin. Onneksi matkailu avartaa ja muistot kultaavat rupiset polvet ja jäähän niistäkin ehkä joku muisto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naurattaahan nämä touhut minuakin - tosin yleensä vasta jälkikäteen ;)

      Matkalta jää varmasti monta mukavaa muistoa niiden rupisten polvien lisäksi.

      Poista
  3. Oh no... Tuo on oikeastaan aika hyvää oppimateriaalia :D "Jos näet karusellin, hämää lapset pois sen ulottuvilta keinolla millä hyvänsä..." :D Minä muistan tämän reilun viikon kuluttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oman kokemukseni perusteella, pitäisi lapset erossa karusellista. Ja jos keinussa alkaa minkäänlainen hyppimiskisa, niin siihen lopettaisin keinumisenkin :D :D Oksennuspussia kannattaa myös pitää jatkuvasti mukana kaiken varalta ;)

      Mukavaa reissu teille jo ennakkoon!

      Poista
  4. Ei saisi nauraa, mutta niin vaan hymyssäsuin luen tätä lomapostausta. Niinhän se on, ettei vilkkaiden poikien matkassa elämä käy tylsäksi. Tässä taas monta muistoa muisteltavaksi kiikkutuolissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilkkaiden poikien kanssa voi tapahtua ihan mitä vaan :D Huumorilla pärjää pitkälle ja muistoja jää varmasti sinne kiikkustuoliin. Joskus olen pelännyt, että jos tämä blogini katoaa bittiavaruuteen, niin miten sitten muistan poikien edesottamukset.

      Poista
  5. Kiitos ratkiriemukkaasta kertomuksesta. Tollastahan toi usein on, pientä sähellystä. :D
    Me kolmen pojan äidit jos ketkä, tiedetään se :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harva juttu menee kolmen pojan kanssa aivan siten kuin on suunnitellut. Aina tulee yllätyksiä - enemmän tai vähemmän :D :D Kolmen pojan kanssa kyllä tottuu siihen, että vauhtia ja sähellystä riittää.

      Poista
  6. Hih, naureskelin tälle postaukselle. Meidän pojat olisivat taatusti kateellisia noista spinnereistä, jos tämän postauksen näkisivät. Niitä on nimittäin metsästetty meille, mutta ovat aina ehtineet loppua siitä kaupasta, josta niitä olemme käyneet etsimässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän villikoiden kanssa aina sattuu ja tapahtuu ;)

      Meilläkin oli noista spinnereistä puhetta, mutta emme olleet ehtineet niitä yhtään etsimään Suomesta. Ystäväni viestitteli reissuun, että jos spinnereitä sattuisi löytymään, niin tuokaa ylimääräisiä :D

      Meille jäi miehen kanssa ne spinnerit joissa on jo hiekkaa ja ruostetta, mutta ne kelpaa kankeille sormille vallan hyvin ;)

      Poista
    2. Spinnereitä voisi löytyä Suomesta tiedekeskus Heurekan kaupasta eli Heureka-Shopista (myös netistä). Heillä on isot varastot ja hinta alle 10 €/kpl (olisiko ollut 7,90?).

      Poista
    3. Kiitos vinkistä. Välitin sen Helille eteenpäin :)

      Poista
  7. Voi itku miten mahtavat pojat teillä, kissanruokaa, ihan parasta <3 Poikanne muistuttavat omia tyttöjä, kun olivat nuorempia, oltiin niin helisemässä. Reissuilla altaalla meillä oli erilliset vahtivuorot, yksi vahti tunnin aina viipottavaa taaperoa ja muut sai löhöillä. Eli isommat muksut ja mies ja minä, siinä sitten tuli kaikille 3t sitä löhöaikaakin, kun muut kolme vahtivat. Huhhahei ja kyllä täällä vieläkin sattuu ja tapahtuu tuon esikoisen tiimoilta, mutta hiljakseen meidän villikot on rauhoittuneet, eivätkä tietääkseni ikinä ole syöneet kissanruokaa, mutta mitäpä minä oikeasti edes tiedän. ;=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tuntuu, että meidän elämämme on pelkkää sähläämistä ja outoja sattumuksia pienillä tauoilla :D

      Meidän esikoisemme on rauhoittunut jo hurjan paljon (tosin hän on aina ollut se rauhallisin tyyppi). Joten ehkä 3 päästä alkaa meno kaiken kaikkiaan rauhoittua. Siihen mennessä olen varmasti muuttunut jo immuuniksi melkein kaikelle ;)

      Meillä kun lapset olivat taaperoita, heidän vahtimiseen vesiolosuhteissa tarvittiin yleensä se kaksi aikuista. Tauon tarjosi korkealle arvostamamme Bamse-kerho.

      Poista
  8. Kuin meidän etelänlomat joitakin vuosia sitten :D Meidän kaaoksen voimat tosin täyttivät alkuvuodesta jo 21 ja 23. Matkoja muistelen haikeana - kaikesta sählingistä ja nujakoinnista huolimatta. Meillä kävi Kreetalla, esikoisen ollessa 10v, niin, että esikoinen sai auringonpistoksen. Selvisi meille illalliselta poistuttaessa, kun herra oksensi toisen ravintola-asiakkaan selän taakse, onneksi ei kuitenkaan päälle. Sen jälkeen ravintolan omistaja kysyi, joka ilta pojalta, että oletko kunnossa, kun mentiin siitä ohi :D
    Ja voin muuten sanoa, että ravintolan henkilökuntaa en ole ikinä nähnyt niin paljoa ja vauhdissa, kun siivosivat sotkuja pois. Me poistuimme anteeksipyydellen ja silti saimme kutsun palata uudelleen, kunhan poika on terve :D

    SanniKaarina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän nämä lapsiperhevuodet ovat varmasti sitä elämän kulta-aikaa. Ei minulle koskaan tätä vaihetta ennen ole tapahtunut näin paljon asioita :) ja tuskin tulee tapahtumaankaan. Perhe-elämämme on välillä kuin yksi suuri sirkusesitys ;) Mutta näitä tapahtumia varmaan muistellaan myöhemmin haikeana ja onnellisena.

      Hyvä ettei kuitenkaan ollut mikää paha vatsatauti lapsella ja ettei mennyt toisen asiakkaan päälle.

      Poista
  9. Hahaa tää kuullosti niin tutulta! Meillä oli myös riitaa poikien kanssa rasvauksesta, joten kantapään kauttahan niiden piti oppia, että RASVAA kandee laittaa. :D

    Spinnereita ostettiin myös - molemmille 3 - vielä ovat ehjiä :D

    Hyvä reissu teillä kuitenkin jos noin vähillä menetyksillä selvisitte!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä poikien äidit tunnistavat nämä jutut :D

      Vähällä selvisimme :) ja jääkaapissa oli aina kaiken varalta lohtuviiniä ;) ;)

      Mukavaa perjantaita!

      Poista