Karhubongausta Kainuussa

Kainuun reissumme jatkui upeasta yöpymispaikastamme Jättiläisenmaasta katsomaan karhuja. Karhubongausta tarjoaa itärajan tuntumassa useampikin yritys. Netin perusteella oli vaikea tehdä valintaa: tarjonta vaikutti aika samanlaiselta sekä samanhintaiselta. Soitin kahteen paikkaan ja valitsin Martinselkosen eräkeskuksen.

Valittavana oli iltaretki, yöpyminen isommassa karhumajassa muiden matkailijoiden kanssa tai yöpyminen pienessä kahden hengen piilomajassa. Olen nykyisin huono nukahtamaan, joten yö vieraiden kanssa samassa mökissä ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Hellekesä ja vessan virkaa toimittava kannellinen ämpäri rajasivat ulos piilomajan, joten jäljelle jäi iltaretki. Varasimme eräkeskuksesta kahden hengen huoneen yöksi, jossa oli oma wc ja suihku. Se oli edullinen ja siisti. Yleisissä tiloissa oli jääkaappi ja ruuanvalmistus mahdollisuus.

Martinselkonen on aivan itärajan tuntumassa ja alueelta puuttuvat palvelut. Kannattaa olla reissussa täydellä tankilla ja mielieväät kylmälaukussa. Lähimmälle bensa-asemalle ja kauppaan on useita kymmeniä kilometrejä. Eräkeskuksesta saa ostaa maukasta kotiruokaa, pientä syötävää, kahvia ja oluttakin.

Huoneemme Martinselkosessa, tuoli keskellä on meidän tekosiamme

Karhubongaukseen lähdettiin klo 17 oppaan kanssa. Ajoimme tila-autolla hetken matkaa ja sitten oli muutama sata metriä käveltävää. Kuulemma huonojalkaisetkin pääsevät karhumajalle, kunhan siitä sovitaan etukäteen. Epäilen, että paikalle ei pääse pyörätuolilla tai rollaattorilla.

Koronan vuoksi karhumajassa oli tyhjiä paikkoja ja muovisermit seurueiden välillä. Karhuja katsellaan ikkunan lävitse ja kameran tai kännykän voi laittaa ikkunan alla olevien verhojen välistä ulos kuvausta varten. Mökissä on puucee ja oppaalla mukana kahvia, teetä, vettä ja evässämpylät.

Sitten odotellaan karhuja saapuvaksi

Martinselkosen eräkeskus ruokkii alueellaan karhuja. Niille annetaan koiranruokaa ja puihin on laiteltu omenoita. Koiranruoka on siitä hyvä, että sitä on helppo ripotella laajemmalle alueelle, jolloin karhu pysyy kuvauskojun edessä pidempään. Yksi kuvauskojulla kertoi käyneensä karhuretkellä, jolla karhuja houkuteltiin paikalle haaskalla. Ensimmäinen karhu oli kouraissut haaskan mukaansa ja valokuvaussession pituudeksi jäi muutama minuutti. Koiranruokatarjoilu on kuin alkupalabuffet karhuille, suurimman osan ravinnostaan ne hankkivat luonnosta. Vakituisesti Martinselkosen alkupalabuffeeta hyödyntää noin 30 karhua. Isoin uros, Aku, on käynyt ruokailemassa yli 20 vuotta. Karhuille on annettu nimet ja opas erottaa ne helposti toisistaan.

Se mitä karhubogauksessa näkee vaihtelee sattuman, kojun ja myös ajankohdan mukaisesti. Kesäkuussa karhut parittelevat. Isot urokset ovat silloin parittelureissuillaan ja ruokintapaikalla telmivät nuoret karhut. Heinäkuussa ison majan edessä ruokailevat useinmiten isot urokset. Pienien "piilokojujen" luona on parhaat mahdollisuudet bongata karhuemo pentujensa kanssa.

Sitten vaan odottelimme, että milloin ensimmäinen karhu saapuu paikalle. Saimme odotella melkein tunnin ensimmäistä karhua. Sieltä metsänreunasta se sitten tuli. Kyseinen uros on ristitty Pelleksi. Pellellä on keskimääräistä urosta lyhyemmät jalat ja turkin vaihto oli kunnolla käynnissä.

Pelle saapuu metsästä alkupalapöytään

Pelleltä puuttui turkki takapäästä kokonaan ja hän muistutti enemmän virtahepoa kuin karhua

Virtahepo poistuu paikalta

Sen verran oli karhumajassa matkapuhelinverkossa kuuluvuutta, että sain lähetettyä kotiin viestin, että olen nähnyt karhun. Meidän keskimmäinen eli karhubongauksessa täysillä mukana ja häntä taisi vähän harmittaa, että ei innostunut lähtemään mukaan. Noh, mielellään lähtisin katsomaan karhuja uudestaankin vaikka koko perheen kanssa.

Seuraavaksi paikalle saapui isoin ja vanhin uros Aku. Urokset kuulemma laihtuvat reilusti parittelureissujen aikana, mutta Aku oli palannut reissultaan tänä kesänä tuhdissa kunnossa. Niin oli rankkaa puuhaa syöminen, että Aku teki sitä välillä makuultaan. Aku oli jäätävän iso, mutta jotenkin niin suloinen. Sitä katsellessani tuli mieleen, että Aku on niin leppoisa, että Akuahan voisi vaikka halata.

Edellisenä yönä yhden piilomajan bongareilla oli ollut pieni bongauspettymys. Aku oli käynyt sielläkin syömässä ja hän oli väsähtänyt kesken ruokailun ja nukkunut useita tunteja piilokojun edessä. Mitään muuta ei sinä yönä piilokojusta nähty kuin nukkuva Aku :)

Aku tulee metsästä

Aku on kyllä iso ja komea uros

Raskasta puuhaa tämä syöminen. Aku jaksoi sentään piereskellä :)

Nyt haisee nenään koirannappula, saisikohan sen makuultaan suuhun

Akun rentoillessa paikalle saapui uudestaan Pelle. Välillä Aku ei välitä siitä, että muut urokset tulevat samaan aikaan ruokailemaan. Tuona iltana Aku päätti laittaa Pellen kuriin. Saimme hurjan ärjyntäshown. Jos aiemmin pidin Akua suloisena nallekarhuna, niin hetkessä Aku muuttui silmissäni hurjaksi pedoksi. Pelle siinä hetken aikaa vielä pyöri, mutta päätti väistää kiukkuista Akua.

Sain kännykällä tallennettua Akun ja Pellen välisen kiistan. Siinä näkyy hyvin karhujen hurjat hampaat ja kuolaroiskeet.

Urosten ärjyntäshown jälkeen oli oppaan mukaan oli aivan varma, että kukaan muu karhu ei uskalla enää tulla kyseiselle ruokintapaikalle. Kun Aku lähti ruokintapaikalta pois, niin meni vain pieni hetki ja Pelle palasi putsaamaan ruokintapaikan. Suunnitelmana oli lähteä kojulta pois klo 22. Opas sanoi, että annetaan Pellen syödä rauhassa loput koirannappulat pois. Olimme mökissä aivan samaa mieltä ja odottelimme pitkään, että Pelle sai etsitty kaikki koiranruuat. Kun oppaan mielestä Pelle ei enää löytänyt syötävää, opas kävi paukuttamassa kattilan kansia mökin takana ja Pelle otti hurjan pinkaisun metsään piiloon ja me pääsimme paluumatkalle.

Aivan huikea kokemus!

Oletko ollut Suomessa bongaamassa villieläimiä? 

Kuvat otettu kännykällä ja kohta antiikkia olevalla järjestelmäkameralla.

Kainuulainen luksusmajoitus

Onnistuin houkuttelemaan ystäväni Jonnan kanssani karhujen katselureissulle Kainuuseen, vaikka Jonnalla olikin hyvin kiireinen kesä. Päädyimme tekemään reissun lentäen Helsingistä Kajaaniin. Olisimme voineet lentää Ouluun, mutta Kainuusta löytyi niin kiinnostava majoitus, että valitsimme Kajaanin.

Yövyimme Jättiläisenmaassa. Jättiläisenmaa tarjoaa monenlaista majoitusta hotellihuoneista erilaisiin mökkeihin. Valitsimme Linnunpöntön, vaikka hintaa tuli yölle aamiaisineen noin 300€. Hinta on selvästi ylitse sen, mitä olen valmis paremmastakaan majoituksesta maksamaan. Hyvä, että löysäsin kukkaron nyörejäni. Jättiläisenmaa ja Linnunpönttö olivat upea kokemus.

Edited 7.8 Jättiläisenmaalla on tarjolla erilaisia huonevaihtoehtoja, monesta on hieno näköala. Tämän päivän kesäkauden halvin majoitushinta omilla petivaatteilla ilman aamiaista on 109€. Eli Jättiläisenmaassa on voi yöpyä myös pienemmälläkin budjetilla.

Ylläolevat kaksi kuvaa on lainattu https://arcticgiant.fi/

Kajaanin lentokentältä otimme vuokra-auton alle, illastimme Kajaanissa, koska tällä hetkellä Jättiläisenmaasta ei saa illallista lainkaan. Ostimme pienet herkut illaksi ja ajelimme Jättiläsenmaahan. Saapuessamme alkoi satamaan. Turhaan pelkäsimme menettävämme maisemat, koska ne olivat upeat sateellakin ja taivas kirkastui nopeasti.

Linnunpönttömme kauempaa kuvattuna

Linnunpönttöjä on useampi, autolla pääsee viereen ja yhteen on esteetön käynti

Maisema sateessakin oli näin kaunis, kuin joku hieman kubistinen maalaus.

Juhlakuukauden kunniaksi minulla oli mukana shampanja.

 

Meidän iltaohjelmamme koostui saunasta, shampanjasta ja pikkuherkuista sekä maisemien ihailusta. Shampanjan jälkeen jaksoimme hihitellä paikallisia hyvin maskuliinisiä paikannimiä. Hotelli sijaitsee Kivesvaaralla, alhaalla siintää Kivesjärvi, suuremman alueen nimi on Melalahti ja ajoimme Melalahteen Mieslahden lävitse. Somessa amerikkalainen matkaopastuttavamme ei voinut millään uskoa kainuulaisia paikannimiä :)

Sadekuuron jälkeen sää kirkastui ja maiseman lisäksi saimme ihailla pilvirykelmiä

Kirkas ilta

Sateenkaari

Mökin ovelta kävimme ihailemassa auringonlaskua, se ei ikkunaamme näkynyt

Kainuulaista metsää ja täysi kuu

Aamiainen tuotiin Linnunpönttöön ja se oli erinomainen. Nokkoskinkkupiirakka oli ehkä paras ikinä maistamani piirakka. Aamu oli huikean aurinkoinen ja kaikki oli suorastaan täydellistä.

Mahat pullollaan lähdimme reippailemaan Kivesvaaralle. Melkein olisi jäänyt Kivesvaara kokematta, mutta olin laittanut avantouintiporukalle kuvia ja Helsingistä raportoitiin, että Kivesvaara voitti vuonna 2014 vuoden retkikohteen ykkössijan ja sinne pitää ehdottomasti mennä kävelemään. Hotellilta pääsee suoraan etupihalta kävelyreiteille, joista helpoin on esteetön. Maisemat olivat niin komeat, että mehän myöhästyimme seuraavan majoituksemme lounaalta niitä ihaillessa. 

Kainuulaista maisemaa, alhaalla siintää Kivesjärvi

Kyllä on kaunista Kainuussa

Tämä kuva on esteettömän reitin näköalapaikalta. Upeaa!

Kyllä Suomi on kaunis maa!!!

Me molemmat ihastuimme kovasti Jättiläisenmaahan. Olisi kiva palata sinne jonain toisena vuodenaikana. Kainuun reissu jatkui elämyksellisellä linjalla, seuraavana reissusamme oli vuorossa karhubongausta. Se oli kerrassaan huikea kokemus! 

Kahden yön Kainuun reissussa ehdimme nautiskella luksusmajoituksesta Kivesvaaralla, nähdä luonnonvaraisia karhuja ja tutustua Suomen sotahistoriaan Raatteen tiellä ja pyörähtää Kajaanissa. Enpä tiennyt, että Kainuusta saa paketoitua näin elämyksellisen matkan. Jos olisin tiennyt, olisin käynyt aikaisemmin muuallakin kui Vuokatissa. Siitä olen varma, että vielä palaan Kainuuseen.

Heinäkuun juhlahumua

Heinäkuu oli juhlien täyttämä. Minulla oli 50v synttärimatka Lappiin, kahdet rippijuhlat sekä oman synttäribileet pienelle ystävien joukolle. Juhlat pidin lauantaina, vaikka varsinainen synttäripäivä oli jo heinäkuun alkupuolella. Lisäksi toteutin haaveeni karhubongauksesta. Sen lisäksi olen ehtinyt paristi tapaamaan ystäviäni. Varsinainen juhlien ja huvitusten ilotulitus siis!

Toinen lomapätkäni alkoi kaksilla rippijuhlilla. Ystäväni Tiinan nuorempi poika pääsi ripille heinäkuisena lauantaina. Olimme juhlissa kokoonpanolla minä, Hra Kepponen ja esikoinen. Tiinan kanssa ystävyyteni on jatkunut niin pitkään, että tunnen suurimman osan hänen sukulaisistaan ja osan hänen puolisonsakin sukulaisista, joten Tiinan perheen juhliin on aina kiva tulla, tuntuu kuin tulisi omiensa joukkoon.

Juhlakakut olivat samasta firmasta kuin Tiinan esikoisen rippikakut ja ne olivat jälleen varsinaiset taideteokset. Kakkujen teemana oli sankarin suosikkieläin norppa. Suolaisesta puolesta vastasi paikalle tilattu Hodarifillari. Se oli hauska idea ja hodarit olivat tosi maukkaita. Kuumana kesäpäivänä toimi suolainen hodari ja paljon kylmää juotavaa erinomaisesti! Päivä oli niin kuuma, että olosta alkoi tulla nopeasti nuutunut. Suosituksi paikaksi muodostuikin vessan oven vierellä seisoskelu, koska siinä puhalsi ilmalämppöpumppu ihanan kylmää ilmaa :)

Paikalla pyöri rippipojan ystäviä ja piti ikuistaa, kuinka nykymuodin mukaan lenkkarit voi yhdistää pukuun. Tuohan ei näytä hassummalta lainkaan!

Esikoisen kanssa juhlissa

Ihastuin suuresti esikoisen uusiin aurinkolaseihin. Haluaisin ne itselleni :D

Heti seuraavana päivänä oli vuorossa serkkuni tyttären rippijuhlat Lahden suunnalla. Sää oli onneksi viileämpi. Matkalla Helsingistä Lahteen ulkolämpötila laski kymmenen astetta 29 asteesta 19 ja vettäkin tuli jonkin verran. Perillä lämpötila oli päälle parinkympin ja tuulinen. Juhliin toi oman lisäjännityksensä, että pysyyhän juhlateltta pihalla - hyvin pysyi!

Oli kiva nähdä pitkästä aikaa omia sukulaisia. Paikalla oli toinen serkkuni perheensä kanssa ja setäni vaimonsa kanssa. Näissä juhlissa olivat mukana keskimmäinen ja esikoinen. Keskimmäinen viihtyi juhlissa todella hyvin. Tämä toivottavasti kannustaa häntä käymään rippikoulun ja saisin järjestää hänelle rippijuhlat ensi kesänä. Haluaisin laittaa kaikki ne kivat sekä pöljät kuvat sukulaisistani tähän postaukseen, mutta en kehtaa juhlissa kysellä jokaisella, että saanko julkaista kuvia :)

Setäni, serkkuni, Hra Kepponen ja keskimmäinen. Juhlien teemaväri oli pinkki. Se toistui kukissa, koristeissa ja karkeissakin. Ja toki onnittelumalja oli myös pinkki juoma.

Serkullani juhlapöytä notkui herkuista. Todella herkulliset tarjoilut! Kaikki oli itsetehtyä, paitsi minidonitsit ja karkit. Paras itsetehty kakku on minusta britakakku. Sari oli tehnyt taivaallisen hyvän mansikka-raparperi britan. Ostiin omiin juhliini kuuluisan leipomon britakakun ja se jäi selvästi kakkoseksi Sarin kakulle.

Rakastan kotitekoisia karjalanpiirakoita!

Keskimmäisen suosikki oli texmex-piirakka

Voileipäkakut

Ihan törkeän hyvä raparperi-mansikka brita

Rippilapsi oli myös leiponut. Hän oli tehnyt niin kauniita ja herkullisia macaroneja juhliin! Eikä siinä vielä kaikki. Hän oli ommellut koulun tekstiilityössä oman juhlamekkonsa. Suloinen ja taitava S!

Kiitos molemmille nuorille ja heidän perheilleen, että saimme olla mukana juhlassa!

 

Kahden päivän herkkutankkauksen jälkeen lähdin kummityttöni äidin kanssa Porvooseen. Suunnitelmissa oli ainakin kakkukahvit! Kiertelimme helteistä Porvoon vanhaa kaupunkia, paljon oli muitakin lomalaisia liikkeellä. Nautimme erinomaiset kakkukahvit Cafe Cabriolessa.

Cafe Cabriole ei petä. Kyllä oli hyvää! Takana on gluteiiniton ja maidoton kakkupala. Oli kuulemma erinomainen!

Päivän päätteeksi menimme uimaan. Etsin netistä jotain kivaa uimapaikkaa ja siinä kävi joku sähläys. Kuvittelin ajavani lähellä keskustaa olevalle "täyden palvelun" uimarannalle, jossa voisi vielä nauttia yhdet kahvitkin. Päädyimme lähemmäs 20km päähän keskustasta Hasselholman uimarannalle. 

Hasselholman uimaranta oli hyvin viehättävä ja ihanan rauhallinen. Paikalla oli yksi äiti lapsiensa kanssa ja uimavalvoja. Rannalla on isot pukukopit, vesi wc ja suihku. Vedenlaatu on ollut uimavalvojan mukaan hyvä koko kesän. Kahvilapalvelut puuttuivat. Hasselhomassa on hyvät piknikpenkit ja -pöydät ja monta grillipaikkaa korvikkeeksi.

Näiden kolmen hyvin herkullisen päivän jälkeen lähdin ystäväni Jonnan kanssa Kainuun reissulle katsomaan piilomajasta karhuja. Siitä sitten lisää seuraavaksi.

 

*

Minulla loma jatkuu vielä tämän viikon. Tarkoituksena oli kahden viikon tiukan lomaohjelman jälkeen levätä viimeinen viikko. Sain niin houkuttelevan tarjouksen, että yritän suorittaa itseni vielä kesän kolmanteen yön yli kotimaan reissuun. Mietin taas, että pitääkö tässä alkaa ilmoitella töihin, että pidän ne säästössä olevan lomapäivät samaan putkeen, jotta saan vähän levättyä ennen töitä :D

Kivaa alkanutta viikkoa! Vieläkö lomasi jatkuu vai oletko jo palannut arkeen?