1. kesäkuuta 2026

Vaari 89v ja Malminkartanon omenatarha

Meillä on vietetty onnellisesti lakkiaiset. Otti voimille ja koti on on sekaisin, mutta jääkaapissa kakkua useammaksi päiväksi ja pöytä notkuu kukista. Ennenkuin jaksan kirjoitella lakkiaisista palaan viime viikon toisiin juhliin, joista ehdin jo aiemmin aloittamaan postausta.

Vaari, eli isäni, täytti viime viikolla 89 vuotta. Olin suunnitellut kukkaistutuksia vaarin parvekkeelle ja koko perheen kakkukahveja juhlaohjelmaksi. Sitten vaarin kuulokojeeseen tuli jotain vikaa ja ainoa vapaa aika viime viikolle osui tietenkin vaarin synttäripäiväksi. Päätin, että käymme vaarin kanssa kahdestaan nauttimassa synttärikahvit, jossain kahvilassa kuulokojehuollon jälkeen.

Kuulokojeesta pitää sanoa, että se on kyllä herkästi vikaantuva laite, joka vaatii melkein päivittäistä putsausta. Minun on vaikea ymmärtää, että kuinka noinkin iäkkään ihmisen oletetaan hoitavan itse  kuulokoje ja eikö ole olemassa toimintavarmempia ja helpompi hoitoisia malleja. Hienomotoriikka ja näkö pitää olla hyvä, että pystyy tekemään mitään laitteelle. Itse putsailen sitä toistaiseksi onnistuneesti ilman silmälaseja, kaksitehoni eivät toimi siinä hommassa yhtään. Vaarin toisesta kuulokojeesta hajosi vuosi sitten korvakappale. Sitä ennen yksi kuulokoje on ollut pitkässä huollossa ja nyt molemmat korvakappaleet pitää uusia. Aina, kun laite lähtee huoltoon, niin siinä menee melkein se kuukausi. Nyt yritetään pärjätä kuukausi vanhoilla, kunnes tulee uudet. Niin paljon olen asioinut kuulokojefirman kanssa, että puhelinnumeroni on yhdistetty isäni tietoihin ja tervehtivät etunimeltä ja kyselevät, että kuinka isäni voi ja minkälaisia kuulo-ongelmia hänellä tällä kertaa on.

Kuulohomman jälkeen pääsimme sitten kahvittelemaan. Koska isä on ollut 46 vuotta vantaalainen, valitsimme kahvipaikaksi Fazerin vierailukeskuksen kahvilan Vantaalla. Siinä muisteltiin samalla menneitä käyntejä Fazerilla. Noina aikoina pääsi vielä käymään tehdashallissa ja katsomaan vierestä kuinka kone teki suklaata.

Paljon onnea 89-vuotiaalle!
Lautasella Menorca-kakkupala, joka maistui taivaallisen hyvältä




Toivottavasti pääsemme ensi vuonna juhlimaan 90v juhlia!

Kukkabongailuni on kasvanut tänä vuonna yhdellä uudella vierailulla bongauspaikalla. Viikko sitten kävimme Hra Kepposen kanssa Helsingin Malminkartanon omenatarhassa. Vierailun suunnitteluun meni useampi vuosi. Se oli ehdottomasti vierailun arvoinen kohde. Aion mennä sinne jonain keväänä uudestaan ja silloin otan mukaan eväät. Alueella on muutamia piknik-pöytiä.

Vierailumme aikaan kukinta oli parhaimmillaan. Omenapuita pellolla on satoja ja tämä kohde oli ihanan ruuhkaton. Omenatarhan alkuperäinen käyttötarkoitus oli yliopiston tutkimusprojekti. Omenantarhaan saa mennä puiden kukkiessa toukokuussa. Syksyisin kaupunki järjestää omatoimista omenanpomintaa omenatarhassa. 

Otin omenatarhassa pari onnistunutta videota, jotka näyttävät paikan viehättävyyden paremmin. Mutta ne ovat vielä kännykässä, joten täytyy palata niihin myöhemmin. Hurjaa, että juhannukseen on vajaa kolme viikkoa. 







Kivaa uutta viikkoa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti