10. kesäkuuta 2022

Arkikuulumisia

Arki ei nyt tarjoile parhaita puoliaan. Kun viimein sää on muttunut aurinkoiseksi ja lämpöisemmäksi, me olemme viruneet sisällä flunssan kourissa. Kaikki ovat sairaana, paitsi Hra Kepponen. Oireet alkoivat esikoisella jo viime viikolla, meillä muilla lauantai-sunnuntai välillä. Kuopuksella oli neljä päivää todella korkea kuume. Myös keskimmäinen on kuumeillut. Kaikki olemme hyvin nuhaisia ja yskäisiä. Minä olin jopa pari päivää tekemättä töitä, mutta sitten oli pakko hoidella kiireisimpiä juttuja alta pois. Pojat ovat poteneet 5 päivää ja minä neljä, eikä olo ole vieläkään selvästi kohentumaan päin. Pojilla onneksi kuume on laskusuunnassa. Koronakotitestit näyttävät negaa. Pojille tämä on kevään toinen flunssa koronan jälkeen.

Kuopuksella kuume on ollut sen verran korkea, että hän ei ole halunnut nukkua parvellaan. Olen tarjonnut hänelle varasänkyä olohuoneeseen, mutta poika halusi nukkua parvekkeella karvapeiton alla. Siellä on kuulemma paras ilma hengittää ja lämpöä pystyy säätelemään helpoiten. Meillä onkin jatkuvaa taistelua siitä, että mitä ikkunoita tai ovia saa pitää auki. Osa potilaista tuntee läkähtyvänsä ja osa palelee.

Näyttää pahasti siltä, että viikonloppu menee vielä kotona toipuessa minulla, keskimmäisellä ja kuopuksella. Kirjoittelen tätä myöhään illalla ja asunnosamme kuuluu joka puolella hirveä yskintä. Kuulostaa siltä, että kuopus on palannut tänä yönä parvisänkyynsä.

Naapurin omenapuu kukkii

Esikoiselta jäi koulunpäättyminen juhlistamatta kokonaan. Minulta jäi sunnuntaiksi suunnitellut pienet juhlat väliin myöskin. Keskimmäinen ja kuopus ehtivät käydä hakemassa todistuksensa ennen selkeitä oireita. Keskimmäinen keksi kaverinsa kanssa, että he menevät hakemaan todistukset puvuissa, kun heillä kerrankin on parempaa päälle pantavaa. 

8. luokan kevätjuhlalook

Sunnuntaiaamupäivällä kun minultakin peruuntui juhlat ja keskimmäinen ja kuopus olivat selvästi kipeitä Hra Kepponen teki meille lohdutukseksi pekonimunakasta. Sen verran pojat olivat jo huonokuntoisia, että munakasta jäi hieman ylitse. Lisälohtua toi se, että vieraita varten oli varattuna vähän pientä makeaa ja heti munakkaan päälle aloitimme niiden jakamisen.

Lohtupekonimunakasta sairastupalaisille


Olin haaveillut käyväni Malminkartanon omenatarhalla ihastelemassa kukintaa. Taitaa käydä niin, että se jää tänäkin vuonna kokematta. Taloyhtiöllämme on hyvin runsaat istutukset ja tänä vuonna pihalla ovat kukkineet upeasti omenapuut, koristekirsikkapuut, angervot, päärynäpuut ja tulppaanit. Ehkä sitten ensi keväänä pääsen Malminkartanolle saakka. 

Koristeomenapuut kukkivat hienosti

Koristekirsikkapuut kukkivat


Ennen oireitten pahenemista ehdin sunnuntaina lukaista hyvän ja varsin erilaisen dekkarin. Kyseessä oli sveitsiläisen Joël Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Se kertoi tarinan kahdesta kirjailijasta ja toki myös samalla setvittiin kolmen vuosikymmenen takaista murhaa. Kirjan päähenkilö on Marcus Goldman, alle kolmikymppinen kirjailija, jonka esikoisteos on singauttanut kuuluisuuteen ja varakkuuteen. Marcuksella on tyhjän paperi syndrooma, kustantaja painaa päälle ja toinen kirja pitäisi saada markkinoille äkkiä ja Marcuksella ei ole mitään kasassa. Näissä apeissa ja vähän ahvistavissa tunnelmissa Marcus palaa yliopiston kirjallisuuden opettajansa, josta on tullut hänen ystävänsä ja mentorinsa, Harry Quebertin luokse. Tapaamisen jälkeen Harryn pihalta löytyy ruumis ja nopeasti Harrystä tulee pääepäilty. Marcus palaa auttamaan Harrya ja päätyy kirjoittamaan kirjaa tapauksesta. Juonessa on mukavasti käänteitä ja vauhtia ja erilaisia teemoja, kuten kustannusmaailma, urapaineet ja ystävyys. Pidin paljon kirjasta!


Olen lohduttautunut sillä, että jos viikonloppu menee kotona pötköttäessä, voin sentään aloittaa seuraavan Joel Dickerin kirjan. Joku hopeareunus löytyy tähänkin flunssailuun. Vaikka mieluummin olisin terveenä mökillä saunomassa ja uimassa.

Kesäkukkia ehdin ostamaan, mutta en istuttamaan. Sen yritän saada tehdyksi, ennenkuin kukat kuolevat purkkeihinsa. Muuten ainoa saavutus on se, että saimme vihdoin pihalle uuden Fatboy riippukeinun. Se oli tarkoitus ostaa jo viime keväänä Stockkan hulluilta päiviltä, mutta tarjous meni minulta ohitse. Hinta on niin suolainen, että en sitten halunnut enää maksaa siitä viime kesänä täyttä hintaa. Tänä keväänä sitten päätin, että nyt sen kotiutan. Ensimmäiset käyttökokemukset ovat varsin hyvät. Juuri mietin, että minun pitänee ostaa muutama pokkari kesäksi, toiveikkaana suunnittelen laiskana makoilevani Fatboyssa kirjan kanssa.


Kivaa perjantaita ja viikonloppua! Pysykään terveinä!

16 kommenttia:

  1. Pikaista paranemista! Kesäflunssa on kurja juttu. Lepoa, maistuvaa ruokaa ja mielekästä ajanvietettä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Flunssa on aina tympeä vieras, mutta eihän siinä auta muu kuin lusia se lävitse.

      Poista
  2. Paranemisia! Kuulostaa samanlaiselta taudilta, jonka esikoiseni sairasti vapun jälkeen. On lääkäri arveli että olisi influenssaa. Fayboysta meillä ihan hyviä kokemuksia ja se on parvekkeella ja siinä on kiva just niin lukea (ja ottaa vaikka pikku tirsat). Viime kesän kuumimpia öinä kävin yölläkin siinä nukkumassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minäkin olen alkanut miettimään, että meillä taitaa olla influenssa. Kuopuksella on kuudes kuumepäivä menossa ja parina ensimmäisenä päivänä kuume piikkasi 40 asteeseen. Harva tauti nostaa noin korkeaa kuumetta.

      Minä kyllä odottelen aurinkoisia iltapäiviä Fatboyssa kirja kädessä:)

      Poista
  3. Paranemista! Hui tuohan on paksu kirja. Minulla meni siinä viikko!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Minulla on käytössä Bookbeat ja siinä ei näy kirjan sivumäärä. Ihmettelinkin, että olin lukenut kirjaa jo tosi kauan ja vasta 25% oli luettuna. Googlasin juuri, että kirja on n. 800 sivua. Minun lukunopeudellani kirjan lukemiseen on mennyt lähemmäs 12 tuntia, joten olen varmaan saanut sen vasta maanantaina loppuun. Su-ti on vähän sellainen yhtenäinen putki mielessäni, sunnuntaina menin sänkyyn lukemaan ja siinä sitten alkoi tulla flunssaoireita ja sunnuntai iltana tiesin, että maanantai menee sairauslomalla ja lähinnä sängyssä.

      Poista
  4. Äh paranemisia hurjasti! Toi kirja oli mustakin erinomaisen jännittävä, ainoa miinus oli sen järkälemäinen KOKO ja paksuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Minulla on käytössä Bookbeat ja siitä ei samalla lailla näy kirjan paksuus. Minulla sivumäärä ei näy lukiessa lainkaan, näkyy vain kuinka monta prosenttia kirjasta on sillä hetkellä luettuna. Näiden kommentien perusteella googlailin sivumäärän ja se selittää, miksi luetut prosentit tuntuivat niin vähäisiltä :D

      Poista
  5. Kylläpä teitä nyt koetellaan lentsuilla. Kun on monta perheenjäsentä, niin on useampi henkilö "kantamassa" pöpöjä kotiin. kesällä on tylsä sairastaa.
    Hieno riippukeinu! Siinä olisi kiva ottaa päiväunet. Joskus torkun meidän pihakiikussa, mutta pelkään aina kuorsaavani niin, että naapuritkin kuulee ;D
    Voi että tuli hymy huulille noista punaisista aurinkolaseista ;) Mulla oli tuollaiset siniset nuorena. Löin kamun kanssa vetoa, etten kehtaa hiihtää ne päässä hiihtopisteelle. Hiihdin kylläkin, mutta tulin myös yllytetyksi laskemaan jyrkästä mäestä, jolloin kaatusin ja suksi meni halki. En tiedä sitten, oliko aurinkolaseilla osuutta asiaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on että mitä isompi perhe, sitä enemmän mahdollisuuksia saada pöpöjä kotiin. Koronan aikaan olen monesti pohdiskellut sitä, että minkälainen hyöty on ollut omasta eristäytymisestä, kun kolme nuorta ovat käyneet koulussa, kulkeneet sinne metrolla ja tavanneet jonkin verran kavereitaan.

      Olen joskus miettinyt samaa, kun olen torkkunut pihakeinussa, että kuuleeko koko naapursto kuorsaukseni :D Pihakeinussa tulee sentään oltua kyljelläänkin, mutta Fatboyssa lähinnä selällään.

      Poista
  6. Voih - kesäflunssa - ei kiva! Toivottavasti olo jo kohenemaan ja voimat palautumassa. Meillä juhlahumua riittänyt - joskin tyttären luona ja meillä vain majoittujia - nyt talo hiljeni...Pienetkin vieraat niin aamu-unisia, että minä olen nautiskellut sun Japani postausten parissa - niistä riitti useampaan aamuun - kiitos paljon - osaat kirjoittaa todella upeasti, mukaansatempaavasti - koukuttavasti!! Kyllä se pidempi aika tarjoaa oikeasti aidompaa kokemusta!!
    Tervettä kesää toivotellen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Minä alan olla jo kunnossa, mutta yksi pojista on edelleen kunnolla sairaana. On nämä kulkutaudit välillä niin sitkeitä :(

      Pidempi oleminen tarjoaa maasta erilaisia kokemuksia etenkin jos pitää alkaa hoitamaan paperiasioita, käydä töissä jne. Ensimmäinen vuosi menee yleensä sellaisessa alun uutuuden viehätyksessä. Sitten kun samat tylsät jutut tulevat uudestaan, niin vaaleanpunaiset lasit hälvenevät ja monia asia alkaa ottamaan päähän :D

      Poista
  7. Voi tuota flunssa pirua, joka teidät kaatoi sänkyyn Hra Kepposta lukuun ottamatta! Ikävää sairastaa kun on kaunis ja lämmin ilma. Muistan itse nuoruudesta kuuman kesäkuun kun minulla oli ensimmäinen keuhkokuume ja olisi tehnyt mieli olla ulkona mutta piti maata kotona kun vain yskitti.

    Kiva, että teidän taloyhtiön pihapiirissä on koristeomenapuita niin pääsit nauttimaan niistä. Itse en tänä vuonna ehtinyt Malminkartanoon. Viime vuonna kävimme kun Mimmi oli ihan pieni, juuri meille muuttanut pikkupentu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälle keväällä potemista on riittänyt :( Onneksi olemme kuitenkin ajan kanssa toipuneet niistä ihan vaan lepäilemällä omassa kodissa. Huonomminkin olisi voinut käydä, mutta ei käy kiistäminen, etteikö kauniina päivinä ole harmittanut.

      Meillä on todella paljon istutuksia taloyhtiön pihalla. Niin paljon, että joudumme käyttämään puutarhapalveluita esimerkiksi pensasaitojen leikkauksessa ja ajoittain ostamaan uusia kasveja täydennykseksi. Asukkaillekin riittää yhteispihahommia tehtäväksi. Olen kuitenkin todella onnellinen keväisin, että taloyhtiötämme ympäröi moinen kukkivien puiden kauneus.

      Poista