Mökkilomaviikon hulluudet ja rennot hetket

Kauan odotetusta lomasta on ensimmäinen viikko takana. Lomahan alkoi ihanasti retkellä Herrankukkaroon. Mökille suoriuduimme vasta tiistai iltana. Rentoa lomafiilistä ei meinannut löytyä millään, vaikka aurinkokin paistoi. Yritin nostattaa lomatunnelmaa auringonotolla. Ihan ensimmäistä kertaa 28 vuoden mökkeilyhistoriassani tällä mökillä otin omalla rannalla aurinkoa. Siirtelemällä ahkerasti aurinkotuolia on pihalla voinut ottaa aurinkoa. Pari vuotta sitten teimme rannalle pienen aukkohakkuun ja tänä keväänä katkoimme juurivesat pois ja rannan pätkälle paistaa aurinko. Lisäksi olen päässyt apen kanssa sellaiseen yhteisymmärrykseen, että saan kaataa tai kaadattaa tavallisia puita näkemykseni mukaan. Harvinaisemmat lajikkeet ja tammet vaativat juryn hyväksynnän.

Oman aurinkorannan kunniaksi herkkutarjoilu

Jaksoin ottaa aurinkoa melkein kaksi tuntia, toki kolmella uimatauolla. Sitten homma alkoi tuntua vähän puuduttavalta ja koko ajan oli kuumakin. Päätin sitkeästi jatkaa auringossa köllöttelyä seuraavana päivänä. Oli taas kuumaa. Olisi pitänyt olla luettavaa, ihan oikea paperikirja.

Ei  oikein lähtenyt olo rentoutumaan. Ajattelin, että voisihan sitä alkaa painamaan mökkihommia tai tekemään mökkihankintoja. Aloitin hankinnat varovaisesti käymällä leipomossa ostamassa pullaa.

Pulla kohottaa aina fiilistä, mutta ei sekään rentouttanut

Nuoriso-osastolaisia tulee tällä viikolla mökkeilemään. Olen budjetin salliessa ostanut heille jotain kesäkivaa mökille. Koska sääennuste on lupaillut vaihtelevaa ja sateita, hankin heille sisähupia. Ostin tori.fistä edullisen vajaamittaisen biljardipöydän. Isokokoiset pojat tarvitsisivat varmasti täysimittaisen bilispöydän, mutta toivottavasti tästä pienestä on iloa mökkihuvituksena.

Olen haaveillut mökin kuistin lattian ja tolppien maalaamisesta. Osa kuistista on niin rujon näköinen, kun lattiapetsistä ei ole juuri mitään jäljellä. Kysyin tuttavaani avuksi. Me olimme aikeissa hänen kanssaan pohjatöinä ainoastaan pestä terassin lattian ja katon painepesurilla, rapsutella pahimmat paikat ja laittaaa uuden pintakäsittelyn ronskisti päälle. Erehdyin keskustelemaan tästä maanomistajan (siis Hra Kepponen) ja maanomistajan isän (siis appi) kanssa ja appi aloitti painokkaasti ehdottamaan, että lattia hiotaan ja katto käsitellään maalinpoistoaineella. Ajattelin sitten, että lähden kerrankin tekemään pohjatöitä pieteetillä.

Kävin vuokraamassa Bauhausista lautalattian hiomakoneen. Sanoisin, että kohokohdaksi muodostui se, että sain ajella autolla sisällä Bauhausin varastossa. Jopa teki mieli kaasutella.

Ei muuta kuin pölypussia kiinni ja hiomapaperirullaa sisään ja hommiin

Tuollaisella koneella on aika helppo hioa vanha lattia - paitsi jos vanhat lattialankut sattuvat olemaan hieman kuperia tai muuten epätasaisia. Tämän tajusimme tietenkin vasta yrityksen ja erehdyksen kautta.

Lankuissa on pitkiäkin osia joihin ei vaan pääse käsiksi tuolla hiomakoneella

Ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin kontata ja hioa loput petsit pois tasohiomakoneella. Meikäläisen kropalla tuollaista hiomahommaa ei tehdä yhtään. Ihan hirvittävän työläs homma. Ensin puursimme lattiaa ja sitten käsittelimme maalipesulla katon. Katto piti huuhdella ja ainetta roiskui tietenkin lattialle ja seinille josta se piti huuhdella. Yksi syy lattian hiomiseen painepesun sijasta oli se, että sillä vältyttäisiin lattian pahalta kastumiselta. No, lopputuloksena meillä on nyt hiottu ja hyvin kevyesti painepesty lattia. Nyt sitten odotellaan lattian kuivamista ja luvassahan on sateita. Meikäläinen maksaa oppirahat aina melkein joka jutusta johon ryhdyn :)

Todettakoon vielä, että seuraavan viiden vuoden ajan projektit menkööt kehnoilla pohjatöillä. Olkoon mottoni paskat pohjatyöt.

Hra Kepposelta sain rentouden ja motivaation kohotusletut AAMIAISEKSI. Toimii!

Tällä hetkellä kesken olevia projekteja on kaksi: tuo kuistin lattia ja maalaamaton halkoliiteri. Halkoliiterin maalaukseen oli tarkoitus käyttää nuorisotyövoimaa ja eikös tietenkin sääennuste lupaa sateita :( 

Ei kahta ilman kolmatta. Olen päättänyt, että nyt ajetaan hiekkaa ja soraa sen verran rannalle, että saadaan tasoitettua maata tuoleja ja pöytää varten. Toiveena on, että tähän saisin käytettyä nuorisotyövoimaa. Aloitin projektin siitä päästä, että hankin mökkityyliin sopivat ruskeat puiset kalusteet. Siinäpä on tyyli, joka irtoaa pikkurahalla.

Nyt alkaa olla sen verran väsy, että ainakin nukuttaa hyvin. Vähänhän tässä mietityttää, että valmistuuko mikään projekti ennen lumisateita ;) On myös käynyt mielessä sellainen vaihtoehto, että jos matkustaisi ensi kesän lomasta niin pitkän pätkän kuin rahavarat antavat myöden tai sitten todellakin PP.

Yhtenä saunailtana oli tälläinen taivaanrannan punerrus

Kivaa viikkoa!

Kaunis Herrankukkaro ja savusaunatapahtuma

Naantalin Herrankukkarossa oli savusaunatapahtuma synttäreitäni edeltävänä päivänä ja juuri lomani aluksi. Kysyin rakkaan aviopuolisoni kiinnostusta lähteä kanssani savusaunomaan ja uimaan Naantaliin. Jo hänen ilmeensä oli sellainen, että soitin suosiolla kaverilleni Sirpalle ;) Hänen mielestään ajatus oli suorastaan loistava! Sirpa otti yhteyttä Herrankukkaroon ja sieltä oli mahdollista varata myös majoitus saunatapahtuman yhteyteen. Herrankukkaro keskittyy pääosin yritysmyyntiin, mutta järjestää erilaisia tapahtumia, joiden yhteydessä yksityishenkilöiden on mahdollista päästä nauttimaan Herrankukkaron fiiliksestä ja upeista merimaisemista.

Ajomatka Naantalista Rymättylään kulkee muutaman upean sillan ylitse ja merimaisemien huikaiseva kauneus nostaa lomafiiliksen korkealle. Alla muutama auton ikkunasta otettu kuva, josta saa käsitystä, miten hienolta maisema näyttää auringossa.

Ehdimme saada mökkimme ja sitten pitikin jo mennä saunomaan. Herrankukkarossa oli lämmitetty kaksi savusaunaa, iso maasauna tarjoili ihanan pehmeät löylyt ja toinen savusauna kipakammat löylyt. Vaikka osallistujia oli paljon, mahtui saunoihin hyvin. Mielipiteemme menivät ristiin. Minä tykkäsin enemmän lempeämmistä löylyistä ja Sirpa kipakammista. Ihanat saunat, ja savunhaju oli varsin mieto. 

Maasaunaan mahtuu 124 henkeä saunomaan. Sauna oli vähän liian pimeä, tämä kuva on otettu seuraavana päivänä ovi auki ja valoitusta korjattu

Ihan ylhäällä oli leppoisten löylyjen saunassakin kuulemma kuuma. Sirpa ei löytänyt reittiä sinne.

Saunojen ja rannan välissä on kaislikkokylpylä. Siihen kuuluu useampi palju ja lämmittämätön merivesiallas. Lisäksi on tietenkin uimamahdollisuus. Kaislikkokylpylän paljuissa oli hieman tungosta. Meitä se ei haitannut, koska olimme aikeissa keskittyä uimiseen ja saunomiseen.

Rannan oleskelualuetta ja laituri, joka vie uimaportaille

Sauna-ja pukuhuonetiloja mereltä päin katsottuna

Laiturin päässä on uimaportaat, viereinen laiva toimii majoitustilana

Merivesi oli +20

Tyypillinen hinta savusaunalipulle on 20-25€ ja Herrankukkaron 55€ paketti sisälsi kalapöydän. Odotukset olivat, että on siellä varmaan sillejä (minä en syö silliä lainkaan, mitä kaikki jaksavat kummastella) ja eiköhän vatsansa saa täyteen perunoista, lohesta ja salaatista. Kalapöytä oli todellakin priimaa, kaikki oli hyvää ja joukossa oli ihan superruokia. 

Noutopöydän ykkönen oli sienisalaatti kantarelleista. Kantarellit oli pikkelöity väkiviinaetikassa sipulin kanssa, sitten valutettu ja kastikkeena oli omatekoinen majoneesi. Taivaallista! Talon savustama juusto oli erinomaista, samoin savulohi ja -siika. Lämpimien ruokien pöydässä oli useita vaihtoehtoja, jouduin tekemään valintaa. Valitsin pikkuahvenia kermakastikkeessa ja silakkapihvejä. Minulle silakka on herkkua.

alkupalat

Kiertelimme illalla aluetta kaikessa rauhassa. Meidän lisäksemme majoittumaan jäi vain muutama muu. Yksi majoittujamies vietti illan kalastaen. Kävimme kokeilemassa kaikki paikat, jossa voisi istua iltaa. Lopulta päädyimme kuitenkin mökin viereen. Herrankukkarossa kävi sen verran tuuli, että ulkona pystyi istuskelemaan ilman miljoonaa hyttystä.

Alueella on paljon majoitusrakennuksia, osa aivan uusia ja osa vanhempia. Sirpalle ei etukäteen selvinnyt, että millaisen majoituksen saamme. Sirpa pelkäsi kohdallamme osuvan vanhan ja pienen pienen mökin, minä keskityin toivomaan linnunpönttöä. Ja saimme linnunpöntön. Veikeät mökin on rakennettu linnunpöntön mallisiksi. Niissä on varustelu kohdallaan: vesivessa, suihku ja pieni sauna, minikeittiö, ilmalämpöpumppu ja pyöreä maisemaikkuna merelle. Ikkunassa on sähkökäyttöinen pimennysverho. Homman kruunasi moottorisänky ja suloinen pikkulintutapetti. Korkeassa huoneessa on saunan päällä parvitila, jossa voisi nukkua vaikka vähän isommat lapset.

Söpö linnunpönttö

Maisemaikkuna

Maisemaikkuna yöllä

Synttärijuomat jo hieman ennakkoon

Majoitukseen kuului aamiaiskori ja minä sain laiskotella sängyssä, kun Sirpa kattoi sen.
Kuvasta näkyy sitä ihanaa lintutapettia.

Aamulla kävimme vielä uimassa. Savusaunat oliva vielä lämpöiset ja käväisimme niissäkin. Sitten oli edessä kotimatka. Kotimatkalla pysähdyimme Salon kohdalla Design Hillissä syömään. Siellä on ruoka erinomaista ja makeat herkut vielä parempia. Oli oikein onnistunut reissu! Hieno paikka!

Aamu-uinnilla

Heippa ihana Herrankukkaro. Toivottavasti tapaamme vielä!

Päivän salaatti ja lohipiirakka Design Hillissä

Esikoinen oli luvannut tehdä synttäreilleni juustokakun, joten kotiin oli kiva palata jatkamaan synttärijuhlintaa. Hra Kepponen oli ostanut minulle kauniit kukat. Ystäväni Leena oli Vantaalla Tori.fi löytöjänsä lunastamassa ja poikkesi meille syömään ja kahvittelemaan. 

Esikoisen tekemä juustokakku

Ensimmäinen lomaviikko on mennyt yhdessä hurauksessa. Olen yrittänyt ottaa rennosti ja tehdä päivittäin vain vähän asioita. 43 tuntia meni ilman ohjelmaa ja ennenkuin piti taas lähteä jonnekin huseeraamaan. Tarkoituksena oli ottaa ainakin kolmen vuorokauden paikallaanpysymisjakso. Sitä lähden tavoittelemaan ensi viikolle. Tosin ensi viikolla mökille tulee nuorisoakin, niin saa nähdä, miten lepäily sujuukaan.

Kivaa heinäkuun jatkoa!

Sipsejä varastava lintu

Tälläinen juttu on jäänyt roikkumaan luonnoksiin, odottelemaan aikaa kirjoittaa se loppuun. Pakkohan nämä hauskat eläinjutut on aina julkaista - vaikka sitten jälkijunassa.

Osa eläimistä sopeutuu elämään ihmisten läheisyydessä ja alkaa hyödyntämään ihmisten ruokia. Lehdessä oli juttu variksista, jotka ovat syöneet roskisten jätteillä niin hyvin, että varisten lentokyky on merkittävästi heikentynyt ylipainon vuoksi. Lokit valitettavasti lentävät liiakin hyvin ja pystyvät tarkkoihin hyökkäyksiin. Parikin kaveria on somessa tänä kesänä manannut sitä, että lokit vievät nykyisin jäätelötöttörötkin.

Keväällä 2022 todistin ehkä eniten opittuja taitoja vaativaa ruokavarkautta. Se tapahtui rannalla Sydneyssä. Oli kaunis päivä Shelly beachillä ja ihmisiä oli jonkin verran paikalla. Minulla oli rantapyyhe puolivarjossa. Jossain vaiheessa taakseni tuli äiti, jolla oli pieni lapsi ja rattaat mukana. Huomasin kyllä, että paikallinen lokki-pulu-lintu (tämä ei ole tieteellinen nimitys) brush turkey eli kekokana kyttäsi tavaroitani. 

Rikospaikka

Rikospaikka kuvattuna toisesta suunnasta

Kun tulin snorklaamasta oli äiti ja lapsi vesirajassa leikkimässä. Huomasin, että kekokana kaivaa rattaitten alaosasta tavaroita pois. En ehtinyt asiaan reagoida, kun kekokana jo löysi aarteensa. Pienen avaamattoman foliopussin. Lintu kipitti rannan reunaan aarteensa kanssa. Minä menin kännykän kanssa perässä. Kekokana oli varastanut pienen avaamattoman sipsipussin.

Sipsit mulle - tuumi kekokana

Tästä kuvasta näkyy paremmin sipsivarkaan naamakin.

Kekokanalla oli taktiikka pussin avaamiseen. Kovin kauaa ei kestänyt, kunnes pussi oli nokittu auki. Nokkimista nopeutti se, että kekokana kiilasi pussia kiveä vasten.

Ei kestä tämän pussin avaaminen kauaa kekokanalta

Kun pussi oli auki, tuli toinen kekokana osille. Homma ei mennyt rähinäksi, toinen tyytyi sivusta muutamien sipsien maisteluun. En kyllä pysty ymmärtämään, että miten suolaiset sipsit maistuvat linnuille.

Sipsiä nokkaan ja kaverille myös

Kekokanat vaikuttavat varsin oppivaisilta. Lintu osasi tutkia lastenrattaiden alakorin ja tiesi, että tuollainen foliopussi tarkoittaa ruokaa. Lisäksi lintu osasi näppärästi avata pussin. Tämä suoritus peittosi aikaisemman, jossa näin kuinka varikset tonkivat roskiksen bussipysäkillä. Yksi varis kaivoi roskiksesta roskia muille, jotka sitten erottelivat mahdollisen herkkupalat itselleen.

Harvoin sattuu olemaan kännykkä niin lähellä, että näitä eläinkohtaamisia pääsisi kuvaamaan. 2015 kesällä olen ikuistanut sen ajan kännykkäkameralla, kun orava kävi järjestelmällisesti kaikissa kerrostalon asunnoissa, joissa oli tuuletusikkuna auki. Ensin luulin näkeväni harhoja, että jotain pujahti ikkunasta sisään. Ei ollut harha vaan utelias tai ryöväilevä orava.

Kolmas kerros ei paljoa oravaa hidasta, nopeasti se juoksi tuota rapattua seinää pitkin

Kivaa perjantaita ja viikonloppua!

Kavereitten ja teinien kanssa

Olin viime viikolla muutaman päivän mökillä etätöissä ja minulla oli mukana meidän kuopus ja hänen kaverinsa. Tämä oli joko kolmas tai neljäs reissu, jolloin pojalla on sama kaveri mukana. Kerrat ovat painuneet hyvin mieleen, koska teinivieraan suurimpana toiveena on mahdollisimman lihapitoista ruokaa. Lihan ei tarvitse olla mitään arvokasta pihvilihaa, vaan ruuaksi kelpaa erinomaisesti jauheliha- ja makkararuuat. Pojan vanhemmat siirtyvät jatkuvasti enemmän ja enemmän vegaaniseen ruokavalioon ja teini rakastaisi lihaa. Näissä kokkailuissa minä pääsen helpolla, kun grillimakkarakin on suurta herkkua ;)

Viime viikolla tapasin lapsuuden ystäviäni mökillämme. Ystäväni Marjukka Australiasta on Suomessa lomailemassa ja olemme jo vuosia aina treffanneet Kirsin ja Marjukan kanssa. Viime vuonna olimme Loviisan avoimet puutarhat tapahtumassa, tänä vuonna ohjelmana oli aikainen illallinen ja uimista. Meillä on takana pitkä ystävyys, jo vuodesta 1980.

Ruuaksi oli siikamurekepihvit, savulohta, kermaviilikastiketta, salaattia ja perunoita

Kirsi toi pihaltaan näin upeat pionit minulle

Pionien taakse on hyvä piilotella kaksoisleukaa ;)

Sää mökillä oli ihana ja teinit nauttivat uimisesta ja saunomisesta. Kun minulla oli vieraita, niin kuopus kokkasi silloin itselleen ja kaverilleen pasta carbonaran. Pojat söivät kahteen pekkaan kaksi pakettia pekonia, melkein 500g spagettia ja 1,5 pientä pussia parmesania. Koska kasvuikä, niin pojilla oli taas illalla kova nälkä.

Vierashuone piti heti jakaa. Ettei vaan olisi jotain majanrakennusvietin jäänteitä tämä aktiviteetti

Tässä pelataan "pesistä"

Harmillisesti kaikki "pesis"kuvat ovat yhtä epäonnistuneita. Välineiden puuttuminen ratkaistiin siten, että mailana on isoisoisän vanha kävelykeppi ja pallona muovinen 0,33l pepsipullo. Kun kaverilta loppui ruutuaika kännykällä, nousi kekseliäisyys uudelle tasolle. Ihan komeasti pojat saivat pepsipullon lentämään kapella kävelykepillä. 

Sehän ei ole reissu eikä mikään, jos ei teinit jotain hölmöilyä keksi. Pojat olivat kaivaneet järven pohjasta savista mutaa ja olleet mutasotaa.

Mutasotkujen lisäksi nahkavahvisteiset Eccon sandaalini kastuivat järvessä märiksi ja jouduin ajamaan kotiin läpimärissä kengissä. Meinasin ottaa kilarit, mutta sitten ajattelin, että kai sitä nyt yhdet märät kengät kestää, kun sentään kelpaan vielä mökkiseuraksi teineille ;)

Minunkin oli ihana päästä nauttimaan lämpimästä järvivedestä ja hyvästä säästä iltaisin

Kävimme pitkästä aikaa viime viikolla syömässä vakiopaikassamme Herttoniemenrannan trattoria Il Farossa. Sieltä tallentui kännykkään tälläinen kuvasarja.

Kiitos isi tästä erinomaisesta ateriasta, annan sinulle kiitoshalin. Kenties kuvassa kiero feikkihymy

Halaan sua isi lisää, katso kameraan, kun äiti ottaa kuvia

Nälkäinen nuoriso vie ruuan vanhempiensa lautaseltakin - ihan kirjaimellisesti :D

Tämä on meidän suosikkiannoksia, aina joku ottaa sen. Kuvassa savulammas-herkkusienipasta

Sitten vielä pieni katsaus nuorisomuotiin. Olen kohta vuosikymmenen suositellut Hra Kepposelle miesten käsilaukun hankkimista. Hänellä on mukanaan useinmiten lompakko, kännykkä ja autonavaimet. Mutta Hra Kepponen ei ole vieläkään ymmärtänyt pikkulaukun hienoutta. Pojat sen sijaan ovat. Alkukeväästä keskimmäinen soitti, että maksanko hänelle UFFilta löytyvän siistikuntoisen Marimekon kankaisen olkalaukun. Lupasin maksaa. Kun keskimmäinen oli jonkin aikaa kulkenut iltaisin olkalaukkunsa kanssa, esikoinen tuumasi, että hän tarvitsisi myös laukun ja mielellään joku Marimekon kassi hänellekin. Satuin muistamaan, että minähän otin mummin tavaroista talteen hänen vanhan Marimekon olkalaukkunsa. Poika otti mielellään mummin vanhan laukun käyttöön. 

Teinien olkalaukut - ruskea on mummin vanha

Viimeistä työviikkoa viedään ennen lomaa :)