20. marraskuuta 2024

Loppusotavarusteita, apuvälineitä ja viime viikot parhaat hetket

Keski-ikäisenäkin joudun henkilökohtaisessa elämässänikin jatkuvasti perehtymään uusiin asioihin ja asioimaan aivan uusissa paikkoissa.

Armeijassa oleva esikoisemme osallistuu  "loppusotaan 2024". Kyseinen sotaharjoitus tosin osuu esikoisemme palvelusajan puolivälin paikkeille, joten he kutsuvat "loppusotaa" "välisodaksi" . Harjoitus alkaa tänään 20.11. Harmillisesti sääennuste lupaa kovaa tuulta ja lähes tauotonta vesi-, räntä- tai lumisadetta. Sotaharjoituksesta palaa todennäköisesti flunssainen poika.

Harjoituksessa testataan joulukuussa palveluksen päättävien uusien varumiesjohtajien taitoja sekä kehitetään koko joukon suorityskykyä. Pojalla oli perusteltuja toiveita henkilökohtaisista tarvikkeista sotaharjoitusta varten. Lisäargumenttina poika lupasi pitää varusteista erinomaista huolta, joten veljet pääsevät käyttämään niitä myöskin tulevaisuudessa. Minut luokiteltiin liian kokemattomaksi välisotahankitoihin, joten Hra Kepponen lähti kyytimään poikaa Varustelekaan ja maksamaan hankinnat. Kaikki haavelistan tarvikkeet tuli hankituksi.

Hyvät hanskat, lämpimät ja hyvä pitopinta. Armeijalta saa toki hanskat.

Punavalomoodissa toimiva otsalamppu

Sotaharjoituksessa saa käyttää ainoastaan punavalolamppua ja sellaista ei ole armeijan puolesta tarjolla. Nythän suurin osa metsävuorokaudesta on pimeää. Ostimme otsalampun, jossa on myös punavalolamppu. Esikoisen arvio on, että punavalolamppu on erittäin tarpeellinen, että näkee toimia teltassa ja leirissä eikä tarvitse kompastella pimeässä. Minä heti keksin, että voisin itse hyödyntää tätä hämärtyvän illan sienestysreissuilla. Onhan se ihan vekkulia, että 53v iässä kuulen ensimmäistä kertaa punavalolampusta :)


Tämä on säilytysjärjestelmä lippaille ja se kiinnitetään luotiliiviin. Mukava ja edullinen lisävaruste.

Päässä uudet aktiivikuulosuojaimet, jotka olivat kallis investointi. Niiden hinta on alkaen 200€. Päässä myös uudet suojalasit, jotka toivottavasti istuvat inttilasien päälle hyvin.

Tätä varusteiden hankintareissua ennen, esikoinen ei olekaan tarvinnut armeijaan muuta kuin iso satsin omia alushousuja ja sukkia, kengänpohjallisia ja halvan rannekellon, joka myös inttirolexina tunnetaan. Niin ja toki energiajuoma- ja sipsivarastoa pitää täydentään jokaisen viikonloppuloman yhteydessä.

Toisen varustelureissun tein itse. Se ei ollut aivan yhtä eksoottinen kuin loppusotavarusteluretki. Olen käynyt siellä aikaisemmin, mutta nyt oli minulle uusia välineitä listalla. Kävin vaarin hyvinvointialueen apuvälinelainaamossa. Sinne pitää nykyisin varata aika ja jouduin odottelemaan viikon verran ensimmäistä vapaata aikaa. Onneksi lisäsin silloin listalle myös pyörätuolin. Palvelu oli erinomaista. Minua opetettiin pyörätuolin oikeaoppiseen nostoon, kun kerroin että olevani selkävaivainen ja minulla on ollut aiemmin pyörätuolin kanssa vaikeuksia. Keskustelimme tukisukkien pukemisen vaikeudesta ja siihenkin sain laitevinkin, joka ei kuulu apuvälinelainaamon valikoimiin. Vaari sai käsinojallisen suihkutuolin ja käsinojallisen WC-istuimen korottimen. Jälkimmäisen asennukseen piti pyytää apua isännöitsijältä. Ilahduttavaa on, että vaari saa kaikki apuvälineet lainaan maksutta.

Kepposka roudaa :)

Viime viikkoon osui muutama ihana piristysruiske. Pääsin vihdoin avaamaan talviuintikauteni saunasta käsin. Onnistuin saamaan peruutuspaikan saunalle. Olen paristi seissyt kadulla fiilistelemässä ilmaa ja miettinyt "avantoon" menoa. Talviuintijäsenyyden olen hankkinut jo ajoissa. Ajatus pukukopista avantoon menosta on tuntunut liian kylmältä ja olen toivonut saunaa. Kausi aukesi mukavasti saunasta. Vedenlämpötila oli 4,5C ja tuulettomana iltana se ei tuntunut edes erityisen kylmältä. Yritän saada ehkä kaksi saunakertaa lisää ja sitten voisin yrittää kyetä pulahtamaan ilman saunaa. Saunahommassa on toki sellainen plussa, että siellä on tosi kivaa porukkaa.


On se ihan hirveän pimeää aikaisin :(

Perjantaina kävin rokotuksessa lounasaikaan ja päätin sen jälkeen ihan extempore ajaa Rastilan kartanon Cafe Monamiin syömään. Siinä kun mietin, että otanko lohta vaiko keitto+kakku lounaan, joku huuteli minua nimeltä. Ystäväni, jota en ole nähnyt pitkään aikaan, sai juuri oman lounaan eteensä. Sain siis ihanaa yllätysseuraa! Kyseiseen mukavaan naiseen olen tutustunut keskimmäisen poikani kautta. Pojat olivat yläasteella samalla luokalla ja heistä tuli hyvät ystävät. Meidän keskimmäinen on ollut kaverinsa mukana Lapissa, ollaan treffattu useamman kerran Messilässä ja me molemmat äidit annoimme pojillemme rippilahjaksi Krakovan reissun. Meidän neljän reissu oli niin hauska. On ollut myös arvokasta, että on äitiystävä, jonka kanssa olemme yhdessä voineet puida avoimesti ja rehellisesti niitä murrosiän ylilyöntejä. Keskimmäisen kaverihan on ihana teinipoika. Aivan suosikkejani.

Tässä matkamuistokuva yhteiseltä Krakovan reissulta keväältä 2022

Cafe Monamin bataattikeittoa 

Älyttömän hyvää biscoff-juustokakkua

Tunnelmakuva Cafe Monamista

Käyn yleensä toimistolla vain yhtenä päivänä viikossa. Tavoite olisi kaksi päivää, mutta en vaan meinaa saada sitä toista päivää itsestäni irti. Pitäisi siistiytyä ja matkoihinkin menee vähintään tunti :) Työpaikkalounas on usein vähän spesiaalimpi tapaus, koska on seuraa ja valmista ruokaa. Viime viikolla ystäväni Ilona tuli lounastamaan minun ja Otilian kanssa, joten oli extra special lounas.

Ladyt lounaalla

Kuvasta tarkkasilmäisimmät voivat todeta, että olen käynyt pitkästä aikaa kampaajalla ja leikkauttanut omasta mielestäni kivan napan polkkatukan. Joku nimeltä mainitsematon teini arvioi uutta kampaustani "Miksi ihmeessä Bella leikkasi sulle tuollaisen pottakampauksen?" Käymme tällä hetkellä koko perhe samassa parturikampaamossa ja pojat ovat vähän varovaisia, ettei Bella vaan leikkaa liikaa. Olen aika immuuni näille nuorison arvioille tyylistäni, mutta kun katselin alkusyksyn kuvia, niin tuli siihen tulokseen, että hitsi vie nuoriso taitaa olla oikeassa. Onneksi kyseessä on kasvava - tosin minulla epätasaisesti kasvava - luonnonvara.

Varovaisuutta ja malttia liikenteeseen kaikille!

8 kommenttia:

  1. Armeija on kyllä jonkinmoinen haaste vanhemmillekin, kun joutuu perehtymään ihan uusiin asioihin. 🤭 Enpä ollut minäkään koskaan kuullut punavalolampusta.

    Minusta tukkasi on kiva, mutta toki teineillä on omat katsantokantansa. 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle armeijahommat ovat yllättäen olleet hyvin mielenkiintoisia. Jos olisi nuori ja hyväkuntoinen harkitsisin vapaaehtoista palvelusta. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka homma toimii ja minkälaista kalustoa siellä onkaan.

      Poista
  2. Sienestyksessä punavalolamppu olisi varmasti aivan ehdoton ;)
    Huh, milloinkahan täällä aletaan antaa ihan aikoja apuvälinelainaamoon. Ei varmaan mene kauaa, jos kerran jossain muuallakin on. Sielläpäin on ehkä enemmän asiakkaita.
    Ajatus uimisesta tuntuu nyt erityisen pahalta, kun on näinkin kylmä. Eikä ole vielä edes sitä 20 astetta pakkasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä aion ensi syksynä kokeilla otsalamppua ja sen kaikkia moodeja sienestyksessä :)

      Vaarin hyvinvointialueella ajan sai noin viikon päähän. En tiedä, että satuinko ruuhkaiseen väliin vai onko normi odotusaika. Voi olla, että esim. sairaalasta kotiutuvilla leikkaupotilailla on oma jonotuskaistansa. Hyvinvointialueella on pikaisen googlauksen perusteella n. 290000 asukasta.

      Poista
  3. Nyt ei esikoiselle sattunut ihan parhaat kelit tuohon "välisotaan" - toivottavasti ovat pärjänneet siellä metsässä. Olen aina luullut, että armeijassa alokkaille tarjotaan kaikki tarvittavat välineet mutta niin ei taidakaan olla. Onneksi Varustelekasta löytyivät kaikki.

    Hyvä, että sait hankittua vaarille apuvälineitä auttaa kotona asumista. Jännää ettei hänelle oltu tukisukkien yhteydessä kerrottu siitä "vihreästä muovisukasta", joka auttaa tukisukan päälle laittoa. Oma isäni sai sen samalla kun tukisukat.

    Ihana paikka tuo Rastilan kartanon Cafe Monami. Ystäväni, joka asuu sielläpäin on maininnut paikasta mutta nyt näin kuin viihtyisä se on sisältä. Täytyy ehkä keväällä / kesällä käydä siellä piipahtamassa. Tuo kakluuni on komea! Ottaisin mielelläni sen omaa kotiini!

    Hyvää sunnuntai iltaa ja alkavaa viikkoa Rva Kepponen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutaman viestin olen saanut esikoiselta. "Välisota" on ollut säästä johtuen varsin raskas. Parina ensimmäisenä päivänä satoi vettä tai jäistä tihkua, joka kasteli varusmiehet aika nopeasti märäksi. Sen jälkeen lumisade olikin tervetullutta, kun siinä kelissä pysyi jotenkin lämpimänä. Yöt varusmiehet ovat viettäneet teltoissa varsin vähäisillä yöunilla. Vielä pitäisi jaksaa pari vuorokautta ja taas tulee vettä.

      Varusmiehet pärjäävät heille tarjotuilla varusteilla. Ehkä ne kunnon kengänpohjalliset ovat ainoat puolipakolliset, jotta kengät tuntuisivat siedettävimmiltä jaloissa. Muu on sellaista ektraa, joka tuo edes pientä helpotusta leirielämään.

      En ole tuollaisesta muovisukasta kuullutkaa, täytyy sitäkin tutkiskella.

      Kanattaa tutustua Cafe Monamiin, se on viehättävä paikka. Minusta saa sinne helposti lounas- tai kahviseuraa.

      Kivaa alkavaa viikkoa!

      Poista
  4. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja...
    Teillä tullee kolmasti näitä "sotia" - meillä oli vain kerran...
    Muistona ja kovassa käytössä yhä maailman paras termari, hanskat....
    Kai jotain muutakin hankittiin, mutta perinnöksi pakukäyttöömme palasi nuo kaksi, hih...

    Laiturista tuli mieleen "meidän" järven Järvelä... siellähän oli tulipalo, pari saunaa paloi, mutta uudisrakentaminen on ollut nopeaa ja suosio taisi vain lisääntyä - miten ne meidän treffit? Avantoon en kyllä suostu - mutta kuvaamaan tulen mielelläni...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oletettavasti on näitä sotaharjoituksiin osallistumisia vielä useammat edessä. Nuoremmat pojat miettivät tällä hetkellä, että mieluummin asepalvelus kuin siviilipalvelus. Heidän terveydentilansa ovat tällä hetkellä sellaiset, että palvelus kutsuus.

      Olisi ihanaa treffata. Juttelin tästä ystävälleni, että mentäisiin Järvelään jollain hänen Turun reissuistaan. Sain uutisotsikon häneltä Järvelän tulipalosta ja me ajattelimme, että Järvelä ei tällä kaudella aukea. Hienoa, jos paikka on auki tai avautuu vielä tälle kaudelle. Minäpäs kyselen vähän, että minä sunnuntaina kaverini on aikeissa ajella Turkuun.

      Poista