4. huhtikuuta 2023

Tornio-Haaparanta on aito kaksoiskaupunki

Tornio-Haparanda on aito kahden maan välinen kaksoiskaupunki. Tornio on Suomen puolella ja sillan toisella puolella on Ruotsin Haparanda. Raja kulkee suurinpiirtein Tornionjoen keskellä. Molempien maitten kansalaiset käyttävät sujuvasti palveluita siellä missä ne ovat. Molemmilla kielilläkin tuntuu pärjäilevän mukavasti. Esimerkiksi Haaparannan ruokakaupassa on kaikki kyltit ja tekstit myös suomeksi. Tornion komeassa uimahallissa oli Haparandan koululaiset uimassa. Minäkin käytän tässä postauksessa sujuvasti molempia nimiä eli suomalaista Haaparantaa ja ruotsalaista Haparandaa. 

Ensimmäistä kertaa kävin Torniossa kevättalvella 2021. Silloin oli paikallisilla rankat ajat. Raja oli nimittäin kiinni. Erikoisjärjestelyin ja runsaalla testaamisella rajan ylitse pääsi kulkemaan työmatkalaiset ja tiukimmillaan ne työmatkalaiset, joiden työ katsottiin välttämättömäksi yhteiskunnan auki pysymisen vuoksi. Isku oli molemmin puolin kova. Ehkäpä kovempi selvästi Torniota pienmmälle  Haaparannalle.

Kevättalvella 2021 kaupungin jakoi poliisien valvoma raja-aita ja kaikki rajanylityspisteet olivat valvottuja

Viime keväänä oli tarkoitus tulla Tornioon, mutta silloin reissu peruuntui koronasairastelun vuoksi. Tänä talvena pääsin käymään ensimmäistä kertaa Haaparannalla. Haparandaan vetää ostokset ja etenkin Ikea. Ikean jälkeen Haparandan suurin vetonaula on Pohjoismaiden suurin karkkikauppa. Tosin vaikuttaa siltä, että valitettavasti rahallisesti suurin myynti tulee nuuskasta. Hyi, hyi! Nuuskan ja karkin lisäksi kaupaksi näytti käyvän myös energiajuomat.

Irtokarkkilaareja silmänkantamattomiin

Osa karkkiosastosta

Viime kuussa kirjoitin perheemme ruokamenoista ja päätin ryhtyä paljon säästäväisemmäksi. Kävin sitten ostamassa noin 40€ karkkia. Tässä ei ollut taaskaan mitään järkeä. Ostin toki hieman pääsiäisnameja, koska meille tulee pääsiäisenä ruokavieraita.

Suklaata ja ruotsalaisia salmiakkikarkkeja

Pääsiäisen kunniaksi påskmust-limpparia ja karkkeja. Pinkkikeltaisessa pussissa on kauniita pääsiäismunia.

Toivottavasti saan nämä suloiset suklaamunat ehjinä kotiin saakka

Kävimme Ilonan ja hänen äitinsä kanssa kylpylässä Haaparannalla. Cape East kylpylä mainostaa itseään sillä, että se sijaitsee Ruotsin itäisimmässä paikassa. Noh, pitäähän sitä aina jollain yrittää erottautua. Suomalaiselle tuolla sloganilla on aika vähän merkitystä, koska sen itäisimmän pisteen jälkeen alkaa Suomi ;) Cape Eastissä toimii hotelli, ravintola ja kylpylä. Ainakin näin talvisin kylpylä on rajoitetusti auki. Vierailimme siellä perjantaina, jolloin väkeä oli paikalla aika mukavasti, mutta ei onneksi tungokseen asti. 

Ruotsin itäisin piste ja näkymä Tornionjoella ja Suomeen

Kylpylä on tiloiltaan erittäin kaunis. Sanoisin, että käytännöllisyys ja toimivuus on uhrattu kauneudelle. Suomessa ei olisi mahdollista avata kylpylää, josta lähes joka paikassa puuttuu kaiteet. Altaisiin ja saunan lauteille ei ole juurikaan kaiteita. Ilona sai olla avustamassa meitä polvivaivaisia monen monta kertaa.
 
Kesällä tästä pääsee uimaan ulos. Nyt vesi oli neljäasteista.

Talviuimareille just sopiva allas

Poreamme oli sekä sisällä että ulkona. Amme on toki tyylikkäämmän näköinen ilman kaidetta, mutta turvallisuuden kannalta kaide olisi olennainen.

Cape Eastissä on maailman suurin sauna, johon mahtuu 150 ihmistä. Siinä on hiukan venytetty saunan käsitettä. Tila on alhaalta allasosastolle avoin, eli löylyhuone ei ole suljettu tila kuten yleensä. Kymmentä penkkiriviä halkoo portaat ylös saakka. Ylhäällä on kaksi kiuasta. Ylärivin penkeillä kyllä oli löylyä ja siellä oli ihmisiä löylyttelemässä. Lämpö ei ylety alapenkeille saakka. Tila on kyllä kaunis ja valoisa.

Maailman suurin sauna

Tuon maailman isoimman saunan lisäksi oli suomalainen, erinomainen höyrysauna ja mieto yrittisauna. Yrttisaunan tuoksussa oli joku häiritsevä sivutuoksu, muuten se olisi ollut täydellinen paikka rentoilla. Kiukaita oli sijoitettu tilojen keskelle ilman suojakaiteita. Onhan se toki mahdollista tehdä niin, kun kiukaiden kuori on tehty kuumenemattomaksi. Tosin jos kiuaskiviin koskee, niin ne polttavat.

Kylmät kastautumisaltaat olivat niin kylmät, että niiden ympärille muodostui jäätä. Niiden takana on avantosuihku. Sieltä tulee neliasteista vettä niskaan.

Jalkakylpypiste ja erikoissuihkut. Suihkuissa saattoi valita vaikka trooppisen suihkun tai Atlantin myrskyn. Tykkäsin molemmista. Kuva lainattu: https://haparandatornio.com/service/cape-east/

Yleiskuva alakerrasta, siellä näkyy jättisaunan portaat ja alimmat penkkirivit
kuva https://haparandatornio.com/service/cape-east/

Suomalainen sauna

Katolla oli lämmin loikoiluallas

Viihdyimme kylpylässä kolmisen tuntia. Tykkäsin! Miinuksena se, että talvisin ei ole mitään allasta missä uida pidempään sekä hinta. Kylpylälippu maksoi 550 SEK eli noin 50€. Katsoin vertailun vuoksi, että mitä maksaa Flamingon "aikuisten" puoli ja sen hinta oli korkeimmillaan 44€.  Jo on tullut kylpylässä käymisestäkin kallista hupia.

Haaparannan lisäksi tutustuin pohjoisempaankin Norbotteniin. Ajoimme Napapiirin ylitse Ruotsin puolelle tunturiin laskettelemaan, mutta siitä lisää myöhemmin.

Tornion puolella kävin ihailemassa upeaa kala-taideteosta ensimmäistä kertaa. Jättimäinen teräksinen  kalateos Kojamo pystytettiin Tornion 400-vuotispäivän kunniaksi 12.5.2021. Tornio on muuten Lapin vanhin kaupunki.

Upea teos

Yksi silloista rajasilloista ja sen alla upeat ladut

Tornio tarjosi myös aikasiirtymän 80-luvun grilliruokaan. Kävimme syömässä Meerin grillillä. Asiakkaita oli melkein ruuhkaksi asti ja annoksia piti odotella hyvän aikaa. Tilasin hampurilaisen ja ranskalaiset ja annos näytti tältä:

Tämä nostalgiapläjäys ei tehnyt minuun vaikutusta ;) Mutta tokihan se muistutti siitä, että millaisen harppauksen hampurilaisten laatu koki Carrollsin myötä.

Etätyöreissumme pohjoiseen alkaa lähetä loppuaan. Olen saanut paljon tavallista enemmän liikuntaa, raitista ilmaa ja valohoitoa. Mahtavaa! Harmillisesti kohta koittaa aika heittää hyvästit kimaltaville hangille ja ajella takaisin Helsinkiin pääsiäisen viettoon. 


6 kommenttia:

  1. Upeaa lukea tutuista kaupungeista uusin silmin ihan uusia juttuja. Minä kävin lapsuudessani siellä varmaan ainakin 14-kertaa JOKA KESÄ, molemmin puolin oli sukulaisia, isän puolen evakkosukua ja jatkoimme aina Haaparannan kautta jäämerelle Sommaroylle saakka, jonne kauimmainen serkku oli kalastajan vaimoksi muuttanut... oi niitä aikoja. Johtuneeko tuosta, että mulla ei ole lapin kaipuuta... ja itseasiassa karkkikauppa muistui mieleen kuvastasi... se oli pikkutytön silmissä valtava, vaikka siihen aikaan oli "kyläkauppa" kuviisi verrattuna... hih!! Kylläpä teillä oli upea etätyö-repäisy ja monipuolista vapaa-ajan viihdettäkin, idearikkaita olette!! Nautinnollista koti-Pääsiäistä ja kevättä....
    Me tänään telkkuun ja huomenna reisuun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuun on iskenyt kypsemmällä iällä Lapin hulluus :) Haluaisin aina ehdottomasti päästä kevättalven hangille ja laskettelumäkeen nauttimaan valohoidosta ja ihanan puhtaasta ilmasta. Se valonmäärä on niin huikeaa. Seuraavaksi haluaisin päästä Lappiin nauttimaan kesän yöttömästä yöstä. Ruskamatkakin kelpaisi, sillä en ole vielä ikinä kokenut Lapin ruskaa. Haaveena on joskus etätyöskennellä enemmänkin Lapista käsin.

      Mistä voin bongata teidä tänään televisiosta?
      Ihanaa reissua!

      Poista
  2. Hieno työviikko :)
    Olisipa mukava kokea Atlantin myrskysuihku noin turvallisissa merkeissä.
    Tuota karkkimäärää katsellessa mietin, että jos päätyisin reisulla tuollaiseen paikkaan, olisiko karkkilakkoni silloin mennyttä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mahtavaa päästä Tornioon etätöihin ja sää todellakin suosi meitä. Varsinainen valohoitoloma :)

      Ooh, karkkilakko. Kauanko olet ollut karkkilakossa? Minä pystyisin aika pitkäänkin karkkilakkoon, jos saisin syödä muita herkkuja. Mutta pidempi herkkulakko on minulle sula mahdottomuus.

      Poista
  3. Siitä on monta vuotta kun olen käynyt Torniossa. Muistan, että olimme perheen kanssa kesälomamatkalla joskus kauan sitten ja pistäydyimme myös Haaparannan puolella. Veljeni tyttö, kummityttöni haluaa tuonne karkkikauppaa joka kerta kun on noilla seuduilla liikkeellä. Ostoksia tehdään maltilla ja ne karkit myös kestävät hänelle pitkään syksyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tein ostoksia aika maltilla ja varmaankin siksi ne kestivät vain vajaan viikon :D Pakko tunnustaa, että hetken aikaa mietin, että hitsit ostan kyllä sen 3 kiloa karkkia kahden kilon hinnalla, mutta sitten palasin järkiini. Minun ja Hra Kepposen pitää syödä karkkia mahdollisimman vähän ja jos karkkia on kotona, sorrumme molemmat syömään sitä. Meillä teineillä on paremmin karkinsyönti hallinnassa kuin meillä. Esikoinen ei syö yhtään, keskimmäinen todella valikoiden ja aika vähän, valitettavasti kuopus on tullut vanhempiinsa.

      Poista