11. elokuuta 2019

Surua, iloa ja matkoja

Kahden ja puolen viikon loma meni hujauksessa. Siihen mahtui erinomaista kesäsäätä, vesileikkejä perheen kanssa, ystävien tapaamisia ja hautajaisvalmisteluja. En päässyt aloittamaan lomaani suunnitelmien mukaisesti ja perheen kanssa yhteistä aikaa jäi vain viikko. Poikien onneksi Hra Kepponen oli lomalla koko heinäkuun. Parhaimman irtioton sain ystäväni Jonnan kanssa tehdyllä Azoreittein matkalla. Tosin tuli silläkin matkalla keskustelua kuolemasta ja hautajaisista.

Tämä kesä oli opettavainen lomailun suhteen. Kyseessä oli elämäni tähän mennessä paskin kesä. Päätin kuitenkin yrittää nauttia kesästä ja lomasta. Sain iloa ja voimaa pulikointihetkistä poikien kanssa, nautiskelin ystäväni Tiinan kanssa Mustion linnan ympäristön kauneudesta ja söin tuoreita marjoja. Paska kesä oli hetkittäin ihana.

 Maalaismummolan vesileluarsenaali: kajakki, 2 rengasta, 2 uimapatjaa ja riikinkukko

Poikein maalaismummolaloman kingi oli Hra Kepposen hankkima riikinkukko :D Se on varsinainen perhemallivesilelu. Kyytiin mahtuu aikuinen ja kaksi poikaa.



Oman matkani lisäksi kesään kuului tärkeämpi matka. Saatoimme äitini viimeiselle matkalleen. Hautajaispäivä oli todella raskas ja sen jälkeen iski hirvittävä väsymys. Tuntuu kuin mikään uni ja lepo ei riittäisi. Nyt täytyy yrittää hillitä tahtia ja huolehtia siitä, että aikaa jää riittävästi lepoon ja palautumiseen.

Olen pinnistellyt itseni takaisin toimistoelämään. Töissä olen kertonut avoimesti tilanteestani ja siitä, että se on aiheuttanut sen, että mielestäni on saattanut huuhtoutua tärkeitäkin asioita. Se oli hyvä päätös, vastapuoli ymmärtää miksi olen saattanut unohtaa juuri hänelle tärkeän asian.

Hyvästi Äiti

Minulla oli vaikka kuinka kirjoitettavaa. Jopa toukokuulta on vielä kuvia ja juttuja, joita haluaisin talteen. Azoreiden matkasta haluan ehdottomasti kirjottaa, vaikka parhaat palat ovat kohta puoleen kaikki Instassa kuvina. Jotta elämä ei kävisi tylsäksi tai liian riskittömäksi, lapsemme ovat homekouluevakossa. Barrikaadeilla sujuvampien järjestelyiden puolesta on ollut melkein koko koulupiiri koko kesän. Kiitos aktiivien, hommaan on saatu jonkinlaista tolkkua. Tosin evakkopaikkana on terveen rakennuksen sijasta vähemmän homeinen rakennus.

Hyvää alkavaa viikkoa!

23 kommenttia:

  1. Monenlaista niin iloa kuin suuriakin on mahtunut kesääsi. Surulle ja suremiselle on annettava aikaa, mutta myös ympärillä olevalle ilolle ja onnen hetkille. Eipä ole kivaa lapsosten aloittaa koulusyksyä evakossa. Nykyisin niin monet laitokset kärsivät sisäilmaongelmista! Voimahalaus sinne ja mukavaa tulevaa työviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos voimahalauksesta :)
      Kaikenlaista on mahtunut tähän kurjaan, mutta joittain kivaan, kesään. Tuntuu, että suurin osa Suomen kouluista kärsii sisäilmasta. Meidän koulusta on lähtenyt opettajia pois tilanteen takia ja lapsissakin on sellaisia, jotka oireilevat pahasti. Se on kurjaa ja pelottavaa :(

      Poista
  2. Voi rakas äiti. <3 Kovasti voimia ja jaksamista sinulle!

    VastaaPoista
  3. Voimia ja kaikkea hyvää teille kaikille Kepposille <3

    VastaaPoista
  4. Suru ottaa oman aikansa, anna sille aikaa. Ja itsellesi. Ja pidä huolta omasta jaksamisestasi. Lämmin halaus. <3

    VastaaPoista
  5. Paljon voimia sinulle <3 Suru ottaa aikansa ja tilansa aina, parasta antaa sille sitä tilaa.

    VastaaPoista
  6. Sulla on ollut rankka kesä ja suru vie tosi paljon voimia. Lempeyttä ja lämpöä arkeen! <3

    VastaaPoista
  7. Lepää ja huili nyt ja kohta sauhuat taas tekstiä, kuin ennenkin. <3 Osanotto vielä suureen suruun Rva Kepponen. <3

    VastaaPoista
  8. Voimia suunnattomaan kaipaukseen! Etenkin sinulle, mutta myös kaikille läheisille.

    Itselläni vastaava tilanne oli neljä kesää sitten. Isän sydän lopetti sykkimisen kolmantena lomapäivänäni, haudattiin viimeisenä lomapäivänä. Olen onnellinen, että olimme silloin siellä, äidin tukena järjestelyissä. Lomaltahan ne kolme viikkoa ei tuntunut, mutta yritin puuhailla koko ajan jotain. Sain hyvästellä isän kolme kertaa, sairaalassa, ruumishuoneella ja haudalla. Suru oi suunnaton, mutta hänellä oli jo oikeus päästä lepoon. Olimme saaneet jo monta monta lisävuotta hänen elämäänsä. Nämä ajatukset auttoivat jaksamaan.

    Sure, kaipaa, vaali yhteisiä muistoja; toivottavasti pystyt hektisen arjen keskellä tekemään surutyön omalla tavallasi ja aikataululla. Kerää voimia hyvistä hetkistä ja ympäröivästä rakkaudesta.

    VastaaPoista
  9. Voimia sulle paljon. Mä en osaa edes kuvitella, millaista on menettää vanhempi ja kuinka raskasta sen jälkeen on.
    Haluaisin sanoa jotain viisasta, mutta ei ole sanoja.
    Halaus

    VastaaPoista
  10. Parasta paskassa kesässä on se, että sekin loppuu aikanaan. Muistelen, että samoin oman äitini poismenon jälkeinen kesä oli ihan kamala. Jopa niin, etten edes oikeastaan muista siitä mitään, vaikka vietimme esimerkiksi keskimmäisen rippijuhliakin.

    Päivä kerrallaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3

      Mä olen niin kesäihminen (ja oikean talven talvi-ihminen) että taitaa kuitenkin olla parempi paska kesä kuin tavallinen loskasyksy ;)

      Poista
    2. Juu, kyllä kesä on aina parempi jo pelkästään valon määrän vuoksi :)

      Poista