30. tammikuuta 2018

Kolme huonoa

Tuula oli blogissaan Oman katon alla vastannut haasteeseen Kolme huonoa. Päätin tarttua haasteeseen.

Kolme huonoa asiaa päivässäni (hei, miksi vaan kolme?)
1. Liikenne. Joka päivä vastassani on Suomen ruuhkaisimmat kilometrit eli melkein koko Kehä I päästä päähän. Massiivisen remontin jäljiltä liikenne sujui hyvin jonkin aikaa, mutta nyt tukos on Leppävaaraa ennen olevan tunnelin kohdalla. Sitä on lähes mahdoton kiertää. Tänäänkin jonottelin tunnelista lävitse.
2. Kolmen tunnin palaveri. En todellakaan ymmärrä, että miten kukaan voi järjestää tuollaisia massiivisia palavereja. Itsehän en voinut mennä fyysisesti paikalle, koska arvasin etukäteen, että kyseinen sessio saattaa minut sellaiseen koomaan, että välillä pitää seistä ja suurin piirtein haarahypellä tai muuten putoan tuolilta nukahtaessani. (ennustukseni toteutui)
3. Kukaan ei ole hoitanut tiskejä eikä pyykkejä. Kauhea vuori kumpaakin.

Shopping à la Kepposet
 
Jos en olisi seissyt ja hyppinyt työpisteelläni, olisin ollut aivan kuin tämä poika, joka ei pysynyt hereillä ostoskärryssä. Poika oli niin unessa, että ei pysynyt pystyssä vaan retkahteli sinne tänne. Häntä piti pitää pystyssä. Jotta Hra Kepponen sai ostokset kärrystä hihnalle hänen ei auttanut muu kuin kipata nukahtanut lapsi tyhjälle kassahihnalle. Siis meidän perheessä osataan pudota tuolista jo pienestä pitäen.
 
Kolme huonoa asiaa minussa
1. En saa iloa tai tyydytystä kotitöistä ja niiden tekeminen on tylsää pakkopullaa. Yritän aina laistaa niistä ja sen kyllä huomaa kotona. Joku voisi kehitellä vaikka syötävän lautasen ja ruokailuvälineet, niin selviäisin vähemmällä tiskillä sentään.
2. Olen mukavuudenhaluinen ja tylsissä jutuissa menisin todella mielelläni siitä mistä aita on matalin. Niin siis, jos pitää jostain mennä. Mieluitenhan olen sohvalla enkä mene edes siitä, mistä aita on matalin.
3. Olen välillä aika kärsimätön.

 Nurja puoleni. Kunpa nuo tiskaantuisivat hartaan toiveen voimallla
Tunnen oloni kärsimättömäksi, koska ahkeran toivominen ei johda astioiden puhdistukseen.

Kolme huonoa asiaa elämässäni
1. Äitini on huonossa kunnossa ja isäni onnettomuuden jäljiltä sairaalassa. Jännittää ja vähän pelottaa millaiseksi tulevaisuus heidän kanssaan muotoutuu. Miten he pärjäävät ja miten jaksan heitä tukea.
2. Minulla on nivelrikko molemmissa polvissa, todettu kohta 20 vuotta sitten. Nyt on ollut polvissa pitkä kivuton jakso, mutta liikkuvuus on jälleen heikentynyt. Polvet eivät vielä rajoita jokapäiväistä arkea, mutta ei enäillä juuri mitään vesijuoksua tai kuntosalia kummempaa voi harrastaa
3. Minulla ei ole kodinhoitajaa. Jos minulla olisi kodinhoitaja, luonteeni puutteet vähenisivät selvästi. Saisin olla mukavuudenhaluinen ja kotityövastainen kaikessa rauhassa.

Kolme huonoa asiaa tänä vuonna
1. Odottelen taas yt-kierrosta. Olen jo aikaa sitten mennyt laskuissa sekaisin, että monesko olisi tarjolla. Niihin turtuu, vaikka kurjalta se tuntuu aina. Enkä tiedä, mitä sitten, jos lappu osuu omaan kouraan.
2. Aloitin töissä uuden projektin ja olen ollut tosi väsynyt. (kuka ei olisi, kun jotkut järjestävän 3 tunnin palavereja). Jos ei tule potkuja, niin kiire jatkunee kesälomaan saakka. Enkä tiedä, että riittääkö kesäloma toipumiseen tällaisella vanhalla kääkällä.
3. Suhtaudun varsin pessimistisesti mahdollisuuksiini tulla tänä vuonna Eurojackpot-miljonääriksi. Tai edes ensi vuotenakaan. Mikäli ei voi tulla Eurojackpotti voittoa, niin tulisi edes Loton täyspotti.

Tällainen on olo työpäivän jälkeen. Voimat loppuu ennen kuin saa jalat sohvalle.

Tähän olisi voinut haastaa kolme bloggaajaa, mutta minäpä haastan kaikki innokkaat marmattajat. Ja kuka sanoo, ettei valittamisella ole terapeuttista vaikutusta?!

20 kommenttia:

  1. Olipa kivaa vaihtelua kaiken yltiöpositiivisuuden rinnalla. Elämä heittelee, eikä kaikki asiat ole aina loistavasti, silloin on pieni purnauskin paikallaan. Ihanat kuvat nukkuvista nassikoista. Mukavaa päivänjatkoa sinne nyt kumminkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus tekee ihan hyvää blogeissakin olla siivu sitä elämän nurjaa puolta eikä aina vaan niitä hyviä juttuja. Eteenpäin täällä taaperretaan päivä kerrallaan ja yritetään nauttia joka päivä jostakin (joka olisi joskus muutakin kuin suklaata ;) )

      Poista
  2. SAmaa mieltä monesta kuten työmatkasta (meillä taitaa olla melko sama työmatka).

    Minäkin olen super mukavuudenhaluinen ja ikävissä jutuissa menisin todella mielelläni siitä mistä aita on matalin. Siiouksessa menkin mutta ruokaa tykkään laittaa.

    Ehkä koko hela homma korostuu, koska olen yh ja molemmilla lapsilla 5 x viikossa treenit.

    Purnaus kunniaan, yhdessä purnaamme vielä enemmän :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä alan kypsyä ruuanlaittoonkin, vaikka olen pitänyt sitä kivana kotihommana. Kun tulen töistä, on koti täynnä nälkäisiä pieniä korppikotkia, jotka raakkuvat kidat auki ruokaa. Siinä ei paljon levähdetä sohvalla vaan pitäisi jaksaa heti ryhtyä hommiin. Sitten kun ruoka on pöydässä, niin mokomat aloittavat nirsoilun :(

      Minulla on onneksi mahdollisuus tehdä aika paljon etätöitä ja tällaisenä pyrypäivänä on ihan luksusta jäädä kotiin, kun työmatka venyisi tuntiin per suunta.

      Meillä lapset harrastavat nykyisin aika vähän. Olen todennut sen olevan onni, koska hajoaisin aivan täysin harrastuskuljetuksiin. Tosin kohtahan meidän pojat ovat kaikki sen ikäisiä, että voivat kulkea itsekseen melkein minne vaan.

      Purnaus kunniaan :D

      Poista
  3. Juuri tänään pohdin, että kaipaan välillä täältä pienestä pitäjästä isoon kaupunkiin, mutta en jaksaisi ruuhkia :/

    Ja kerrassaan mitkä unen lahjat pienoisella - meillä ei ole ikinä nukahdettu istualteen, hyvä jos sänkyyn :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotimme on varsin epäoptimaalisesti sijoittunut työpaikkaan nähden. Juttuhan meni sillä lailla, että alunperin olimme molemmat mukavan metromatkan päässä työpaikasta. Molempien työpaikat ovat muuttaneet ainakin 2 kertaa, ensin Helsingistä Espooseen ja sitten vielä kauemmas.

      Lasten kanssa olisi helpompi operoida, jossa pienemmässä paikassa, jossa olisi kaikki lähellä. Voisin kuvitella meidän johonkin pikkukaupunkiin vallan hyvin.

      Meillä on nukahdettu istualleen vaikka minne. Sänkyyn nukahtaminen onkin sitten ollut vaikeampi juttu :D

      Poista
  4. Tämä olikin kivempi versio siitä kolme hyvää -haasteesta. Vaikka tietysti toivon, että huonoja asioita ei olisi ja että vanhempasi esimerkiksi voisivat paremmin. <3

    Katsoin tuota ensimmäistä kuvaa ja ajattelin, että eihän tuo nyt kuitenkaan voi olla Kepposten perheestä. Mutta näköjään kaikki on mahdollista. :-O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin tässä tulee enemmän hajontaa jutuissa kuin kolmessa hyvässä :D Siinähän kaikki vastaa aikalailla saman sapluunan mukaan. Monet blogit ovat viime aikoina olleet sellaisia positiivisuuden tyyssijoja, joissa keskitytään vain hyvään ja kauniiseen, joten pieni elämän nurjien puolien pöyhintä tuo mukavaa vaihtelua.

      Meidän pojat ovat olleet mestareita nukahtamaan istualleen. Kauppareissulla sammuminen on tapahtunut useammankin kerran. Hra Kepposella on toinenkin hyvä kuva kauppareissusta. Siinä kuopus nukkuu vessapaperisäkin päällä :D Ei tästä kovin kauaa ole, kun häädin sänkyyni nukahtaneen kuopuksen omaan sänkyynsä ja poika olikin käynyt puoliväliin matkaa nukkumaan yläkerran aulan lattialle :D :D

      Poista
  5. en tajua tuollaisia nukkujia?! eimeidänlapsetvaan.

    Kolme kurjuutta on jostain syystä paljon hauskempaa kuin kolme mukavaa, siitäkin huolimatta että ne kurjuudet ovat todellisia kurjuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän pojat ovat osanneet nukahdella istualleen sujuvasti. Toki sänkyyn nukahtaminen on sitten ollut huomattavasti vaikeampaa. Sadulle yllä kirjoittelin, että kuvan tapahtuma ei suinkaan ollut ainutlaatuinen :D

      Kolme huonoa tuo vaihtelua blogien positiiviseen yleisgenreen "kirjoitan vain hyvästä ja kauniista" ja tuo hajontaa kirjoituksiin, siksi ne ovat varmaan parempia kuin "rakastan läheisiäni, kotiani yms" hyminät ;)

      Poista
  6. Ihan hitsikseen on asioita ja painolasteja. Jo vanhempien hoito on niin työlästä ja huoli heistä. Yt:t vievät yöunet... Nivelrikosta en tiennytkään, eipä ole kiva ollenkaan!

    Zemppiä Rva Kepponen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhempieni tilanne on kurja ja harmittaa, etten pysty käymään heidän luonaan kuin viikonloppuisin. Työt ja tämä arjen pyöritys syö kaiken aikana. Olisipa ollut kiva, jos töissä olisi sattunut vähän rauhallisempi jakso, mutta tulikin nyt tosi kiireinen aika. Mutta ei tässä auta kuin taapertaa eteenpäin ja tehdä sen minkä ehtii ja jaksaa. Vastapainoksi pitää etsiä elämään kaikkea pientä kivaa.

      Kiitos tsempeistä!

      Poista
  7. Ihanaa, että teit tämän :) Marmatus kunniaan!
    Voi hitsi, oli oikeasti tosi kurjia juttuja, kuten sun vanhempien vointi, nivelrikko (vähän samaa mullakin) ja nuo yyteet :(
    Mukavuudenhaluun yhdyn kyllä täysin. Inhoan yli kaiken tiski- ja pyykkihommia, eikä se ruokahuoltokaan kivaa ole. Pitääpä pistää se Eurojackpot vetämään :D

    Tsemppiä viikkoon! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marmatus tekee hyvää. Näitä blogipositiivisuuden aikoina varmaan tekee hyvää myös se, että muutkin näkee, että täällä ihanien matkojen varjossa painitaan ikääntyvien ja sairaiden vanhempien asioiden hoidon kanssa, oma terveys aiheuttaa harmia ja kotityöt kaatuu niskaan.

      Minäkin aion laittaa taas Eurojackpotin vetämään. Toivottavasti meillä on pian taloudenhoitajan paikka avoinna :D

      Poista
  8. Voi mikä postaus..ja onhan se vaan hyvä että pienelle uni maistuu paikassa kuin paikassa silloin kun väsyttää:) ❤️ Kurjaakin kurjempia juttuja, Ikävä on tuo vanhempiesi tilanne, varmasti on paljon huolta tuonnut:( Toivotaan että se lotto osuisi!:) ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän pojat ovat olleet mestareita nukahtamaan istualleen. Olisipa sänkyyn nukahtaminen sujunut yhtä helposti :D :D

      Vanhempieni tilanne on kyllä kurja. Toivottavasti isäni pääsisi pian kotiin.

      Poista
  9. Pieni purnaus puhdistaa aina mieltä. Tällaiset postaukset ovat mielestäni hyvä keino purkaa kerralla mieltä painavia asioita ja toisaalta hyväksyä se, että elämään sisältyy välillä myös muita kuin mukavia asioita. Ja vaikka prosentuaalinen mahdollisuus lottovoittoon on pieni, toivoa ei pidä menettää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet aivan oikeassa, joskus on hyvä purkaa huolia ja muutkin näkevät että ei se blogistin elämäkään ole pelkkää aurinkoa ja kauneutta.

      Täytyy pysyä toiveikkaana lottovoiton suhteen ;)

      Poista
  10. No nyt minäkin innostuin tekemään tämän.

    Olisipa aupair-kodinhoitaja-talonmies-puutarhuri!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ihan yhteneväiset haaveet :)
      Kiva kun teitä Kolme huonoa!

      Poista