Minun ja Hra Kepposen mieleen jää Luonto-Liiton päiväleirin vielä teini-ikäinen ohjaajapoika, jonka seuraa ja huomiota lapsemme, erityisen villikko keskimmäinen, suorastaan janosivat. Kun haimme pojat pois leirin päätteeksi, poikien piti tehdä vielä se yksi viimeinen juttu ohjaajan kanssa. Se viimeinen kieputus, kottikärrytyöntely tai pyöritys.
Pahoittelimme ohjaajapojalle, että toivottavasti lapsemme eivät ole aivan uuvuttaneet häntä. Ohjaajapoika sanoi naureskellen: "On ne sellaisia rasavilleja poikia" ja jatkoi sitten aivan vakavana "Mutta ehdin kiintyä heihin niin kahdessa päivässä".
Tuo nuorimies iski minuunkin kuin tuhat volttia. Miten voikin olla noin ihana teinipoika, joka pääsee nopeasti lasten kanssa läheisiin väleihin, on noin lämmin persoona ja osaa ilmaista itseään myös verbaalisesti. Ihana nuori mies! Koskettava oli myös se tiukka, pitkä halaus, jonka keskimmäinen kävi lähtiessä antamassa ohjaajalle.
Tällaisissa merkeissä päättyi poikien kahden päivän päiväleiri Espoon Villa Elfvikissä. Pojat eivät olleet erityisemmin innokkaasti menossa leirille, mutta se olikin onnistunut kokemus pojille. Sääkin oli täydellinen ulkona pidetylle leirille.
Leirin loputtua kävimme vielä kuopuksen ja keskimmäisen kanssa tutustumassa Villa Elfvikin luontopolkuun ja lintutorniin. Harmillisesti näyttely ja kahvila jäivät aikaisen sulkemisajan takia tällä kertaa väliin. Palaamme varmasti uudestaan vielä Villa Elfvikiin! Siellä järjestetään lapsille erilaisia luontoaiheisia tapahtumia ja lyhyitä luontoretkiä. Luontopolulla voi toki käydä itsekseen milloin vain.
Niin lämminhenkinen kokemus oli Luonto-Liiton leiri, että varmasti kartoitan heidän tarjontaansa jatkossakin. Ja se ohjaajapoika säilyy minun mielessäni vielä pitkään! Tulisipa omista lapsistani samanlaisia nuoria miehiä!
Sitten vielä virtuaalikierros luonnonsuojelualuelle:
Näkymä lintutornista ilta-aurinkoon. Oooh!!
Tässä puussa on lehtien lähdettyä tuollaisen pölypallerot jäljellä :)
Pienen googlaamisen perusteella väitän, että kyseessä on halava.
Villa Elfvik
Ihanaa viikonloppua!
Kiva, että leiri osoittautui mukavaksi kokemukseksi lapsille. Kaunis paikka.
VastaaPoistaLeiri oli onnistunut kokemus pojille ja vanhemmille helpotus, koska Hra Kepposella oli päivä lomaa ja minä olin kaksi päivää työreissussa ja pojilla oli koko viikko lomaa.
PoistaOnpa ollut hieno leiri. Hyvä mieli seuraa pitkälle mukana. Ohjaajapoika on osannut harrastuksensa hyvin valita. Kivannäköinen paikka!
VastaaPoistaLeiri ja ihana ohjaaja säilyvät varmasti mielessä pitkään. Että voikin olla ihana teinipoika :) Villa Elfvik luonnonsuojelualueineen on kyllä hieno paikka. En ymmärrä, että miksi emme ole ikinä käyneet siellä aikaisemmin...
PoistaIhana leiri ollut teidän pojilla ja tuo ohjaaja <3, aina välillä noitakin tulee onneksi vastaan! Meillä isommat on olleet jäähallilla ohjaamassa pieniä ja toivottavasti ovat käyttäytyneet yhtä hienosti! Viime kesän jääleiriltä ainakin yksinpikku poika tuli kaupassa vastaan ja kysyi toiseksi vanhimmalta, että tulethan sinä sitten ensi kesänäkin?
VastaaPoistaLeiri oli onnistunut kokemus ja miten hieno nuori mies siellä olikaan ohjaajana! Toivottavasti seurat ja yhdistykset saisivat enemmän poikia mukaan ohjaustyöhön. Pienet pojat saisivat mallia, nuoret kokemusta vastuunkannosta ja ansaitsisivat samalla taskurahaa.
PoistaHyvin ovat teidän lapset jäähallilla pärjänneet, kun perään kysellään :)
<3
VastaaPoista:)
PoistaOi mikä ihana leirimiljöö. Mukavaa viikonloppua
VastaaPoistaVilla Elfvikin ympäristö on kaunis. Pitää palata sinne viimeistään keväällä katsomaan muuttolintuja.
PoistaKiitos samoin - mukavaa viikonloppua :)
Upeat maisemat ja tunnelmat kuvissa.
VastaaPoistaMinuunkin on joskus tehnyt joku nuorimies tuollaisen vaikutuksen. Miten se onkaan niin harvinaista, että saa kohdata noita helmiyksilöitä. Usein nuorilla on kova kuori tai ovat niin ujoja, että moista kohtaamista ei tule. Hienoa, että poikasi saivat tuollaisen esimerkin ja huomion fiksulta tyypiltä. :)
Samat toiveet minulla omien poikien kanssa. Kaikkea voi kannustaa ja siemenen kylvää, mutta pelkäänpä että omakohtainen elämänkokemus ja ympäristön esimerkki vasta tuo kaikki (hyvät) tavat ihan käytäntöön asti (jos tuo) ;).
Jotenkin tuntuu, että etenkin teinipoikien on vaikeaa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ehkä syynä on tosiaan ujous, pelko siitä että tulee muiden silmissä naurunalaiseksi tai kokemuksen puute. Ei se välttämättä ole helppoa tytöillekään, mutta minusta ainakin tuntuu, että tytöissä on enemmän niitä, joilla vuorovaikutus sujuu. On se varmasti tärkeää nuoren omankin kasvun osalta, että oppii ilmaisemaan itseään ja olemaan muiden ja vieraidenkin ihmisten kanssa. Mieltä lämmitti törmätä tuollaiseen ihanaan nuoreen.
PoistaNiinhän se on, että siemenen voi kylvää ja yrittää saada sen itämäänkin, mutta vasta se lapsen oma kasvuprosessi paljastaa, että millainen tulee lopputuloksesta. Onhan se jotenkin välillä raskaan tuntuista, että niin paljon lasten tulevaisuudesta on toivon varassa. Onneksi itselläni on toistaiseksi kokemusta siitä, että elämä kantaa, joten yritän jaksaa uskoa, että se kantaa myös lapsiani.
Täytyy sanoa, että siinä taisi olla poika paikallaan. :-)
VastaaPoistaNäitä kuvia katsellessani tajusin, että taas kävi harmillinen moka: mun piti käydä tuolla luonnonsuojelualueella keväällä lintuja bongaamassa, mutta niin se taas unohtui. Enää ei varmaan kannata mennä paikalle lintubongausmielessä. :-D
Oli ihana nuorimies :)
PoistaTaitaa olla muuttolinnut jo lähteneet etelään. Sorsaa kummempaa me emme lintutornista bonganneet, mutta maisemat olivat ilta-auringossa upeat. Kaislikko oli sellainen okranoranssina hehkuva.