8. syyskuuta 2015

Työskentely miesvaltaisella alalla

Kirjoitin aikaisemmin kokemuksistani opiskelusta miesvaltaisella alalla. Seuraavaksi ajatuksiani ja kokemuksiani työskentelystä miesvaltaisella alalla.

Valitsemani tekninen ala on tarjonnut paljon erilaisia töitä ja yllättävän paljon myös ihmisläheistä työtä. Tapaan aika paljon asiakkaitamme, jolloin tärkeään asemaan nousee vuorovaikutustaidot. Välillä suurin tarpeeni on ollut projektin vetotaidoille, esiintymistaidoille ja kirjoitustaidoille, siis teknisen osaamisen lisäksi.

Miesten keskellä työskentelyä kuvaisi ehkä parhaiten sanat asiakeskeisyys ja mutkattomuus. Lounas/kahvipöydässä puhutaan työstä, harrastuksista, lomanvietosta, jotain hyvin yleistä perheestä ja joskus talouspolitiikasta. Työpaikalla ei puida ihmissuhteita, vaikka kyllä miehissäkin on niitä, jotka osaavat juoruta ;) Tuttavia, joiden kanssa satunnaisesti lounastetaan, on vuosilta jäänyt useita, ystäviä vähän.


Vaikka olin nuori nainen miesten keskellä, se ei mielestäni vaikuttanut kohteluuni. Minua ei ole tytötelty tai vähätelty. Mahdollisuudet olivat samat, kuin miehilläkin. Useamman vuoden ympäristö tuntui reilulta. Sitten tapahtui jotain, joka muutti käsitystäni. Minusta tuli äiti.

Minä en osannut lainkaan valmistautua siihen, kuinka asemani työyhteisössä mahdollisesti muuttuu äitiysloman takia. Ensimmäisen äitiyslomani aikana en vielä ymmärtänyt, kuinka hankalaa työhön paluu voi olla. Harmillisesti minulla ei omalla työpaikallani ollut juuri ketään, jonka kanssa olisin voinut vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia asiasta.

Suurimpana haasteena työpaikallani, kuten yleisestikin alallani, oli se, että projektiluonteinen työ on sen verran nopeasyklistä, että melkein projekti kuin projekti ehtii loppua äitiysloman aikana - hoitovapaasta puhumattakaan. Viitekehys työhön paluulle puuttuu, koska projektityöläisellä ei ole sitä omaa pestiä, jota voisi perhevapaan jälkeen palata hoitamaan. Pahimillaan koko organisaatiokin on hävinnyt alta pois.


Tilanteen voi tietysti paikata hyvällä esimiestoiminnalla. Valitettavasti alallani ja työpaikallani satsaus esimiestoimintaan menee sykleissä. Itse osuin siihen sykliin, jossa asiantuntijat oman vaativan työnsä ohella yrittivät räpiköidä esimiehinä usein vaillinaisella koulutuksella ja kokemuksella. Osalle on jopa ollut epäselvää, mitkä ovat työnantajan velvollisuudet etenkin perhevapaita koskien. Koska naisia on vähän, läheskään kaikilla esimiehillä ei myöskään ollut aikaisempaa kokemusta asioiden hoitamisesta. Valitettavasti välillä on ilmassa ollut asennevammaakin. Esimies saattaa olla jopa suorastaan haluton vastaanottamaan huonosti tuntemansa perhevapaalta palaajan ja ei jaksa paneutua asiaan lainkaan. Minulla oli ystäväpiirissäni alallani pieni suma perhevapaalta paluita, joissa työntekijän oikeuksia poljettiin rajusti. Olen kirjoittanut siitä vuonna 2012.

Perhevapaalta palaavien kohtelu on minusta ainoa selvä epäkohta, jonka olen miesvaltaisella alalla kokenut. Itse olen aloittanut nollasta kahdesti. Olen rakentanut oman työnkuvani aluksi muilta ylijääneistä murusista, kärkkyen että mistä voisi tippua joku seuraava uusi juttu, jonka voisin hamuta itselleni. Se on vaatinut hermoja, mutta myös avannut uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Olen roikkunut välillä muutenkin projektien välissä ja siinä on aina oma kuormittavuutensa ja ärsyttävyytensä. Perhevapaalta palaavalle tilanne on huomattavasti raskaampi, moni nainen stressaa etukäteen omaa pärjäämistään ja osaamistaan. Lisäksi oman stressinsä tilanteeseen tuo lapsen sopeutuminen päivähoitoon.


Toinen mahdollinen konfliktitilanne miesvaltaisella alalla on lasten sairastelu. Meillä lapset ovat sairastelleet aina paljon, mutta olemme Hra Kepposen kanssa hoitaneet nuo asiat puoliksi. Onneksi etätyö on mahdollistanut sen, että lievempien sairauksien osalta työt saa tehtyä pikkupotilaan hoitelun ohella. Rajoittamaton telkku- ja peliaika pikkupotilaalle toimii :)

Itse koen työpaikan asiakeskeisyyden ja suoruuden miellyttäväksi. Minulle ei ole ikinä kantautunut korviini, että kukaan olisi haukkunut tai vähätellyt minua selkäni takana. Jos joku asia ei ole hoidettu kunnolla, siitä tulee suoraa palautetta yleensä välittömästi. Hommat korjataan, eikä niitä kaluta enää viikkojen tai päivien päästä. Mitään sellaisia vakiintuneita klikkejä ei ole, että ruoka/kahviporukkaan mahtuu vain tietyt tyypit. Työpaikalla oleminen on helppoa. Miesvaltaisuuden ja asiakeskeisyyden kääntöpuoli on se, että syvempiä ystävyyssuhteita olen saanut vähän.

Kaipaanko naisia lisää työyhteisööni? Olen edelleen sitä mieltä, että teknisen alan työt sopivat hyvin naisille ja työpaikan rikkaus on erilaiset ihmiset, siksi naisia pitäisi saada lisää. Eniten kaipasin naisia ympärilleni silloin, kun palasin perhevapaalta. Kaipasin sparrauskaveria, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Noin muuten elämä miesvaltaisella työpaikalla on sujuvaa ja helppoa.


Kuvat ovat päiväkävelyltä Laajasalon kanavalta ja Herttoniemen kartanolta

10 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia ajatuksia. Siitä, kun itsellä oli pieni lapsi on juuri tarpeeksi kauan, että osa ikävistä asioista on unohtunut. Allekirjoitan tuon asiakeskeisyyden ja suoruuden - se palaute tulee aika nopeasti ja mitään kaunistelematta, mutta tämä sopii itsellekin paremmin. Ja olisi vaikea kuvitella, että työkaverit pitäisivät jotain 'nurkan takana' palavereita.
    Tuosta esimiespuolestakin olen samaa mieltä. Tosin monen vuoden jälkeen, sanoisin vieläkin,että lempipomoni oli nainen. Tämä tyyppi oli nimenomaan johtaja ja esimies eikä minkään tietyn alueen erikoisasiantuntija, tuntuu että joskus miehillä on vaikeampaa olla 'vain' esimies.
    Tällä hetkellä minulla on - toivottavasti vain lyhytaikainen - asiakasongelma. Uusi asiakas, jonka kanssa olen ollut se tekninen asiantuntija tuntuu haluavan vain keskustella esimieheni kanssa. Esimieheni ei tiedä ko. projektin teknisestä puolesta mitään, mutta hänellä on asiakkaan kanssa samanlainen harrastus....rakentavat molemmat vanhoja autoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla alkaa myös ikävät muistot työhön palaamisesta unohtua, koska siitä on nyt 5 vuotta. Alkaa olla viimeiset hetket narista asiasta ;)

      Minulla on joskus ollut hyvin lyhyen aikaa naispomo, kokemukset olivat hyviä. Asiantuntijaorganisaatiossa välillä on sellainen rakenteellinen outos, että ainoa keino jolla ansioituneita asiantuntijoita voidaan palkita tai edistää heidän uraansa, on tehdä heistä esimiehiä. Noissa tapauksissa on iso riski epäonnistumiseen.

      Toivottavasti yhteinen sävel asiakkaan kanssa toimimiseen löytyy.

      Poista
  2. Jos täytyisi valita iso miesjoukko tai naisjoukko työkaveriksi, niin miesten kanssa on mukavempaa. Reilumpaa ja ei niin helposti syntyviä kuppikuntia. Miehet aiemmassa työssäni suhtautuivat huomattavasti ymmärtäväisemmin lasten sairasteluihinkin kuin naiset. Jännää.

    Paras työyhteisö omalla kohdalla on ollut fifty fifty tilanne, silloin on hyvä meininki.

    Kivaa viikkoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on hyvin vähän kokemusta naisvaltaisista työpaikoista, ainoastaan nuoruusvuosien kesätöistä. Mutta jos olen oikein tulkinnut ystävien juttuja, niin niiden perusteella miesvaltainen työpaikka on helpompi kuin naisvaltainen. Minä uskon -tosin ilman kokemusta- että fifty-fifty tai lähelle olisi se paras vaihtoehto.
      Kiitos samoin - kivaa viikkoa!

      Poista
  3. Tää oli mielenkiintoista lukea, kiitos. Itse olen työskennellyt vain kerran miesvaltaisessa työpaikassa ja allekirjoitan kaiken. Oli rentoa, reilua ja sellainen juoruilu tosiaan puuttui.....

    Iloa torstaille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Mukavaa loppuviikkoa! Kohta on viikonloppu - jee!

      Poista
  4. Olen itse työskennellyt lähes koko työhistoriani miesvaltaisella alalla. Meininki on rentoa, mutta välttämättä naisten asioita ei osata ymmärtää. Esim. itselläni on kahdella eri työnantajalla työsuhde alkanut mennä huononpaan suuntaan äitiyslomien jälkeen. Miehet kun ei tällaisia lomia pitele.

    Vaihteeksi olisi kiva kokeilla työskentelyä "naisten kesken". Moni tuttava on taas tätä kautta saanut paljon uusia ystäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu olevan niin, että melkein jokaisella miesvaltaisella alalla työnantajalla on paljon parannettavaa noiden äitiyslomien ja niiltä palaamisen suhteen. Ei sen puoleen, että se tilanne olisi välttämättä parempi naisvaltaisellakaan alalla. Nuorilla naisilla on paljon määräaikaisia työsuhteita, jotka valitettavan usein katkeavat raskauden paljastumisen jälkeen heti, kun se on mahdollista :(
      Tykkäisin, jos työyhteisössäni olisi enemmän naisia. Olisihan se joskus kiva kokeilla työtä naisporukassakin - tulisipa ainakin vertailupohjaa :)

      Poista
  5. Minäkin olen työskennellyt miesvaltaisilla aloilla. Itse asiassa keskimäärin miesten kanssa tulee mielestäni paremmin juttuun kuin naisten kanssa. Ei ole niin paljon kyräilyä. Tosin tällä hetkellä olen ainut nainen, olisi kiva jos joku muukin olisi...mutta ei niin väliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen saattanut olla jopa vuosia porukan ainoa nainen. Nyt minulla on nainen työkaverina, parina päivänä viikossa olemme samassa työpisteessä. Kivaa vaihtelua! Joskus meitä oli sellainen neljän naisen työporukka ja se oli kyllä paras tiimi, missä olen ikinä ollut.

      Poista