21. joulukuuta 2010

Salaista postia ja miehekäs Laura-lettipipo

Kiitos kovasti Salainen Ystäväni! Saimme taas ihanaa postia. Toivottavasti Salaisemme ei käsitä väärin, kun pojat eivät ole vielä saaneet paketteja. Paketit ovat ihania! Syynä on se, että äiti on ehtinyt ensin postille ja todennut yllätykset juuri sellaiseksi, jotka pelastavat synkän päivän. Meillä on välillä ollut pahoja sairasteluputkia, niin olen pantannut ylläreitä pahan päivän varalle. Edellisessä kuoressa oli nimittäin kiva paperilennokkien tekovihko. Tällä kertaa kuortesta paljastui kolme pientä pakettia, joulukortti ja aika hyvä vinkki siitä, että mitä paketeissa on.


Meillä on pitkä joululoma joulun jälkeen, joten varmaan meillä lennellään tai veneillään. Salaisen henkilöllisyys on toistaiseksi salainen, mutta salapoliisityöni käynnistyy :) Kahdessa ensimmäinen kuoressa oli postileima niin suttuinen, ettei siitä saanut mitään selvää. Nyt tuli ihan oikea vinkki: kuori on postitettu Kurikasta. Nyt saa ilmiantaa kurikkalaiset salaiseen osallistuneet :D

Ananan blogissa oli kauniita palmikkopipoja ja innostuin minäkin kokeilemaan. Omani on tehty myöskin mukaillen samaa Laura-lettipipon ohjetta. Koska lankani oli ohutta, mutta ah-niin-pehmeää baby merinoa, silmukoita palmikkojen välissä on mallia enemmän. Tässä siis elämäni ekat palmikot, eikä ollut vaikeaa. Pipossa on alaosassa ja korvaläpissä fleecevuoraus. Kiinnitykseen olen toistaiseksi valinnut fleecenauhat. Harkinnassa on, että ompelenko ne kaksinkertaisiksi. Meillä kukaan pojista ei oikein pidä siitä, että hattu kiinnitetään leuan alta. Pelkät fleecepätkät saivat kuopuksen hyväksynnän, mutta eivät ole esteeettiset.

Uhmiksesta ei ollut jälkeäkään, kun sovitin pipoa kuopukselle. Paikalla oli pikku veitikka, joka nauraa ja kujeilee. Räpsin kuvia varmaan pari kymmentä ja yhdessäkään ei ollut vakava ilme. Ehkä kuopusta vaan nauratti taas nämä äidin päähineviritelmät :)




Isommat pojat heti totesivat, että heidän pipoonsa ei sitten tule mitään korvaläppiä, mutta muuten voisi olla ihan samanlainen. Tämä on siis vain prototyyppi, jonka perään oli tarkoitus käynnistää varsinainen tuotanto. Joku p*kelen poika on napannut multa yhden puikon. Pöh - olkoot pipoitta kiiittämättömät!

3 kommenttia:

  1. Ai että kun ihan ääneen hörähtelin, kun luin viimeiset rivit. Ne kiittämättömät riiviöt! Toisaalta, jos äiti puhuu Laura-lettipipojen tehtailusta, niin on veljekset mahtaneet porukalla piillottaa sen puikon! :))) Ja ei voi mitään, tuo teidän kuopus on niin suloinen, mutta samalla tämän tädin silmään pelottavan tutun näköinen :D

    Ihanata jouluviikkoa teitin konkkaronkalle! <3

    VastaaPoista
  2. Haltiakummi: Äitihän ei pojille tietenkään paljasta, että pipon nimi on Laura :) On hyvinkin mahdollista, että pojat saivat sen silti selville ja puikon piilotus oli ihan suunniteltu juttu. Kiittämättömiä nulikoita kaikki tyynni. Kantelisinkohan joulupukille?!

    Hyvää Joulua sinulle.

    VastaaPoista
  3. Olipahan taas kiva postaus! Ihana pipo, ja erityisen suloinen sen kantaja! Yhdyn Haltiakummiin ja totean, että poika on kyllä kovin tutun näköinen...

    Iloista ja silti rentouttavaa joulua koko perheellenne! Nähdäänkö sitten tiistaina??

    VastaaPoista