Joulukalenteri: Retki Koiramäen Pajutalliin

Joulusukkamme jäi pahasti jumittamaan ensimmäiseen tehtävään eli lumihiutaleiden valmistukseen. Ei siis niin, että lumihiutaleet eivät olisi ottaneet valmistuakseen vaan pojat halusivat tehdä niitä useampana iltana. Puuha on mukavan simppeliä ja lumihiutaleet näyttäviä.

Seuraavaksi tehtäväksi tuli jouluinen retki. Kohteeksi minä tonttu valitsi Koiramäen Pajutallin Tuusulassa. Suloiset vanhat rakennukset ovat täynnä myynnissä olevia pajutöitä ja yhdessä rakennuksessa kävijöitä ihastuttavat minipossut ja lurppakorvakanit. Vanhojen rakennusten pihapiiri pajutöineen on kaunis. Päärakennuksessa on myynnissä sisustustavaraa ja tietenkin näin joulun alla joulukoristeita. Samassa rakennuksessa toimii myös kahvila ja myynnissä on todella houkuttelevia karkkipakkauksia ja muutamia elintarvikkeita kuten kahvia ja sinappia.

Pihalla on pihakeinu ja lapsille yhdessä aitassa leluja kauppaleikin pyörittämiseen. Omat lapseni eivät enää kauppaleikistä innostuneet, joten heille reissun kohokohta oli kahvila. Joulukoristemakuni on tällä hetkellä valkoinen-hopea-kimalteleva-linja, joten ostoksia en tehnyt. Sisustustavarasta innostuneelle Koiramäki on varmasti vierailun arvoinen kohde.

Onko Koiramäen Pajutalli sinulle tuttu? Tai tiedätkö samanlaisia paikkoja, jotka ilahduttavat kauniilla miljööllään?

I'm dreaming of the white Christmas

Paju taipuu moneen - joka hevoseksi!

7v tuotemerkki on nykyisin pöhköposeeraukset

Kaikki pihapiirin nurkatkin ovat niin söpöjä

Ovistopparina vanhan ajan kahvakuula?

Possuilla oli lököisä iltapäivä-siesta. Kateeksi kävi ;)

Juhlaputki

Viime viikon illat olivat täynnä pienempää ja suurempaa juhlaa.

Starttasimme työporukan kanssa pikkujoulukauteen hienostuneesti afternoon tealla. Työnantajamme ei kustanna pikkujouluja, mutta joka vuosi meillä on omakustanteiset juhlat. Minä en päässyt tänä vuonna varsinaisiin pikkujouluihin lainkaan, joten siksi oli erityisen mukavaa päästä työporukan kanssa hetkeksi ulos toimistokuvioista. Siihen tarkoitukseen afternoon tea toimi erinomaisesti. Sinne voi lähteä suoraan töistä, ei tarvitse käydä kotona pynttäytymässä ja kotiin ehtii vielä ihmisten aikaan. Teetarjoilu on myös kokemuksena kiva. Suurin osa meistä, kuten minäkin, oli afternoon tealla ensimmäistä kertaa.

Afternoon tean nautimme Helsingin keskustassa Salutorgetissa. Salutorgetin rakennus ja sisustus on minusta hieno, paikka henkii kauniisti menneen maailman eleganssia. Tämä oli ihan Hetkessä-kategoriaa.

Afternoon teahen kuuluu kerrosvadillinen herkkuja. Alimpana on suolaista kuten brittiperinteen ilmentymä kurkkuvoileivät. Skandinaavista tuulahdusta toi toast skagen. Keskimmäisen kerroksen täytti perinteiset brittiherkut: skonssit, hedelmäkakku ja keksit. Skonssien kanssa tarjoiltiin ravintolan valmistamaa hilloa, lemon curdia ja vaniljakermaa. Ylin kerros kulki nimellä äkkimakea. Siellä oli macaronseja, tryffeleitä ja marmeladia.

Alin eli suolainen kerros 

Keskikerros: skonssit, hedelmäkakku ja keksi 

Äkkimakeaa

Seuraavan illan juhlahumu menikin sitten esikoista seuratessa. Helsingin Ylipormestari kutsuu kaikki nelosluokkalaiset Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Koululaiset harjoittelevat tilaisuutta varten juhlaetikettiä ja -tansseja. Pääsimme koululle katsomaan harjoitellut tanssit. Tilaisuus oli minulle niin liikuttava, että kyyneleet eivät olleet kaukana.

Aika jännittynyt ilme ;)

Esikoinen vie kauniin daaminsa tanssilattialle. Voi suloisuutta!

Tanssin pyörteissä. Tässä vaiheessa äiti kaipaisi nenäliinaa

Meni niin hyvin, että voi jo hymyilläkin

Miten ne voikin olla noin suloisia juhlavaatteissaan?

Viikon viimeisenä juhlana vietimme kuopuksen kaverisynttäreitä HopLopissa. Kyllä oli helpot juhlat. Hra Kepponen joutui vähän hippasille ja pariin pöytälätkämatsiin, muuten vetelehdimme juhlatilassa ja söimme selvästi ylitse jääviä tarjoiluja. Ensimmäisiin HopLop-synttäreihin tilasimme peruspaketin lisäksi paljon ylimääräistä. Käytännössä kaikki lisäjutut limsaa lukuunottamatta jäivät syömättä. Siitä viisastuneena olemme tyytyneet peruspakettiin (jätski, karkki, popcorn, mehu), jota täydennetään limsalla. Pojat tohottivat menemään HopLopissa niin, että kotiin lähti hikitukkaisia lapsia.

7v sankari

Olipas se viikko :)

Hetkessä: Machu Picchu

Machu Picchua lähinnä olevaan kylään kuljetaan junalla, joten Perurail tulee jokaiselle matkailijalle tutuksi. Me saavuimme kylään illan pimeydessä. Hotellimme oli mitä suloisin ja olisin voinut jäädä sinne hengailemaan ja nauttimaan rehevistä vuoristomaisemista ja solisevasta joesta.

Aamulla oli kuitenkin aikainen herätys. Sateen ripsiessä päällemme kipaisimme meille varattuun bussilähtöön klo 6:20 kohti Machu Picchua. Reissumme ajoittui sesongin ulkopuolelle ja lähtöaika oli kuulemma tarkasti valittu. Ne, jotka vaeltaisivat Waina Picchulle ja ne jotka haluaisivat olla paikalla ensimmäisinä olisivat jo menneet ja saisimme kävellä aamun kaksi ensimäistä tuntia hyvinkin rauhassa. Se piti paikkansa. Oli ihana liikkua omaan tahtiin rauhassa ja pysähdellä ihailemaan maisemaa ja kurkistelemaan pilvien välistä paljastuvia raunioita.

Pilvet paljastavat viidakkovuorten huiput

Olin edellisenä päivänä kokenut vuoristotaudin oireita Cuscon alueella, mutta Machu Picchun korkeus oli minulle varsin sopiva. Portaiden nouseminen hengästytti hiukan normaalia enemmän, mutta Machu Picchulla pärjää hyvin kaltaiseni huonompi kuntoinen ja hiukan polvivikainen turisti.

Meillä oli Perun matkaosuudella oma opas Evelyn ja hän opasti meitä myös Machu Picchulla. Evelyn oli tosi pätevä ja miellyttävä ja oli aika luksusta kulkea oman oppaan kanssa. Evelyn oli aina valmis muuttamaan suunnitelmia lennosta toiveidemme mukaisesti. Saimme varsin kattavan tietoannoksen inkoista, mutta myös tämän päivän Perusta. Vaihteleva sää ei oikeastaan haitannut. Aamulla pilvet velloivat raunioiden ympärillä ja saivat paikan näyttämään entistä mystisemmältä. Olimme varustautuneet sadevaattein, joten kevyt sadekaan ei haitannut ja ilma oli kuitenkin lämmin. Myöhemmin porottavaa aurinkoa varten emme olleet varautuneet, jos olisimme olleet yhtään kauempaa auringossa olisimme kärähtäneet pahasti. Aurinkorasvan lisäksi jätimme hotelliin myös hyttysmyrkyn ja kärvähtäneiden nenien lisäksi rapsuttelimme loppumatkasta myös hyttysten puremia.

Tässä suora lainaus Wikipedia tekstiin Machu Picchusta

Sijainti ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Machu Picchun sijainti Perussa

Machu Picchu sijaitsee 2 430 metrin korkeudessa trooppisen vuoristometsän keskellä[1] Kaupunki sijaitseeUrubambajoen laaksossa lähellä Inkavaltakunnan pääkaupunki Cuscoa. Siinä on temppeleitä, hallitsijanpalatsi, asuintaloja ja varastoja. Vuorenrinteille rakennettiin viljelypengermiä. Kaikkein ylimpänä on Intin eli auringon temppeli.[2] Machu Picchu käsitti yhteensä noin 200 rakennusta. Kaupungissa ja sen ympäristössä asui noin 1 200 asukasta, pääasiassa naisia, lapsia ja pappeja.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Machu Picchun kartta

Machu Picchun rakentaminen alkoi noin vuonna 1440. Kaupungin rakennuttajaksi arvellaan inkahallitsijaPachacútecia.[3] Pachacutec rakensi kaupungin Auringon kultin harjoittamiseen. Kaupungin piti olla valloittamaton, sillä se sijaitsee paljaan kallion ja rotkojen ympäröimänä. Kaupunki toimi ilmeisesti inkojen viimeisenä puolustustukikohtana sen jälkeen kun espanjalaiset olivat valloittaneet Perun 1532. Inkat hylkäsivät kaupungin hävittyään lopullisesti espanjalaisille 1572.[2] Ei osata varmasti sanoa miksi Machu Picchu hylättiin, koska valloittajat eivät koskaan löytäneet kaupunkia.[3] Hylkäämisen jälkeen kaupunki unohtui vuosisadoiksi.[2]

Viljelyterassit

Vaihteeksi kuva alhaalta ylöspäin

Laamoja

Onnistuimme saamaan kierroksemme päätteeksi ihanat maisemaistumapaikat ja istuimme hiljaa kuin kirkossa tuijottaen mykistävää maisemaa ympärillä. Olisin voinut varmasti jäädä tunneiksi ihailemaan ympäristöä. Toivon, että pystyisin aina palaamaan mielessäni tuohon hetkeen. Onkohan sielunmaisemani sittenkin järvenrannan sijasta perulainen vuoristoviidakko?

Uusi sielunmaisema

Meillä meni kaikkiaan 4 tuntia aikaa Machu Picchun alueella. Jatkoimme vielä iltapäivällä junalla takaisin Cuscon lähettyville. Tällä kertaa pystyimme päivänvalossa ihailemaan viidakkomaisemia. Paluumatkaan kuului ruokatarjoilu ja junahenkilökunta piti alpakkatuotteiden muotinäytöksen.

Joulukalenteri: bling-bling lumihiutaleet

Nyt on kaikille bling-blingin ystäville tarjolla erittäin addiktoiva jouluinen näpertely. Vai mitä sanotte siitä, että ei-niin-askarteluintoinen 7v ei olisi millään malttanut mennä nukkumaan, koska hän halusi suunnitella uuden lumihiutaleen. Tai että salaa pojilta minun piti tehdä vielä yksi lumihiutale :)

Olen jo luvannut, että pojat saavat tehdä kaikista varatuista helmistä hiutaleita. Ennustan pientä kinaa siinä vaiheessa, kun helmet alkavat loppumaan. Alla ensimmäinen erämme lumihiutaleita. Aiomme ripustaa ne joulukuuseen. Kiinnityslenkiksi tulee simaa. Kiinnityslenkiksi voi valita myös kauniin nauhan ja kuusen sijasta ripustaa koristeet vaikka ikkunaan.

Valmistukseen tarvitset:
-metallisia lumihiutalepohjia
-pyöreäkärkiset pihdit päätysilmukan tekoon
-keskustaa varten tuollaisia pieniä pitkulaisia helmiä
-isohkon määrän mieluisiasi helmiä
Helmiä lumihiutaleisiin menee aika paljon, mikä kannattaa muistaa hankintoja tehdessä.

Suunnittele lumihiutalemalli ja valmista yksi sakara kerrallaan. Muista jättää loppuun riittävästi metallilankaa silmukan tekemiseen. Siihen tarvitset pienet pyöröpihdit. Meillä aikuisen tehtäväksi jäi päätössilmukoiden näpertäminen. Se on vaatii aikuiseltakin hiukan näppäryyttä.

Käyttämämme materiaalit (valitettavasti mm-kokoja ei ole merkitty pakkauksiin):
-pyöreä lasihelmi, halkaisija n. 9mm
-pyöreä lasihelmi, halkaisija n. 6mm
-pitkulainen lasihelmi, pituus n. 10mm
-sininen lasihelmi, pituus n. 5mm
-valkoinen helmi, halkaisija n, 4mm
-harmahtava helmi, halkaisija n, 2mm
-pieniä välihelmiä
-koristeellisia välihelmiä
-pitkulaisia hopenvärisiä helmiä keskustaan, pituus n. 7mm

Tarvikkeet olen hankkinut suurimmaksi osaksi Helmien talosta.