Vuosi 2025

Tammikuu 
Tammikuun alkupuolella on ollut muutamia ihanan aurinkoisia päiviä, joista muistona kännykässäni on iso määrä kivoja talvikuvia. Minähän tykkää pikkupakkasesta ja lumesta ja kaipaan niitä kovasti talveeni. Alkukuun ilopilkkuina oli Lux valotaidetapahtuma, jossa kävimme Hra Kepposen kanssa sekä upea Puotilan Kartanon Taikatalvi-valopuisto, jossa kävin blogiystäväni Marjon kanssa. Molemmat tapahtumat olivat hienoja, mutta erityisesti Taikatalvi teki vaikutuksen. Lux oli vähän aiempia vuosia vaisumpi kokemus. Kovasti toivoin, että Taikatalvi tulisi uudestaan Puotilan Kartanolle. Talven vaihtelevat säät varmasti verottivat kävijämäärää. Kävijätavoite ei täyttynyt ja yrittäjä on siirtänyt tulevalle kaudelle Taikatalven Rovaniemelle. Toivottavasti siellä matkailijat löytävät upean puiston. Avannossa kävin pari kertaa tammikuussa. Vaarin ja tuolloin vielä armeijassa olleen esikoisen kanssa teimme kahvilaretken Hakunilan kartanon kahvila Håkansiin.

Kuukauden ehdoton kohokohta oli etukäteen tehty hopeahääpäivämatka. Meille tuli kesällä täyteen 25 vuotta avioliittoa ja kaikkiaan 30 vuotta yhteistä taivalta. Juhlistimme sitä ennakkon pakenemalle pimeyttä aurinkolomalle. Olimme vajaan pari viikkoa kahdestaan Karibialla. Nuoriso pärjäsi kotona hyvin itsekseen, esikoinen oli yhtenä viikonloppuna vapaalla intistä. Vaarille osui pankkiongelmia lomallemme, mutta hän selätti ne itsekseen. Keskimmäinen oli hälytysvalmiudessa. Lomamme meni pienistä jännityksen kohteista huolimatta erittäin rennosti. Reissun pääkohteena oli Barbados ja sieltä lensimme muutamaksi yöksi Grenadaan. Rantamaisemat olivat upeita, lomailu rentoa ja snorklaus hyvää. 

Upean matkan vuoksi tammikuuni oli ihan luksuskuukausi. 

Ylärivi vasemmalta: Vaarin kanssa kahvilaretkellä, Lux, tammikuun aurinkoa
Keskirivi vasemmalta: tammikuun aurinkoa, upea Taikatalvi, Jättimäinen väriä vaihteleva puu Taikatalvessa
Alarivi vasemmalta: Taikatalvi, Lux, Lux

Ylärivi vasemmalta: 25v hääpäivämatkalaiset Grenadalla, snorklasin paljon, Grenadan hotellin rantaa
Keskirivi vasemmalta: Ajoitin matkan niin, että vietimme samalla Hra Kepposen synttärit, Hra Kepponen Barbadoksella, snorklausretki Barbadoksella
Alarivi vasemmalta: Barbados, snorklausretki Grenadalla vedenalaiseen patsaspuistoon, aivan ihastuttava monamarakatti Grenadalla

Helmikuu
Kuukausi vaihtui Bardadoksella ja palasimme suoraan helmikuun huipentumaan, joka oli keskimmäisemme toiset vanhojen tanssit. Hän tanssi jo lukion ekaluokkalaisena isosensa parina ja nyt sitten oman vuosikertansa kanssa uudestaan. Varsinainen kaunotar oli tälläkin kertaa hänellä daamina. Vanhojen jälkeen nuoriso alkoi sairastelemaan. Meillä ei ollut mitään valmiita varauksia hiihtolomalle, olimme ajatelleet pistäytyä Messilässä laskettelemassa ja tehdä jotain pientä. Minä ehdin vielä ennen hiihtolomaa käydä Ilonan kanssa aamiaisella Cafe Engelissä. Hieman sen jälkeen tauti tavoitti minutkin. Kukaan meidän perheestämme ei tehnyt mitään hiihtolomalla. Helmikuu meni oikeastaan sairastupahommissa melkein kokonaan. 

Loppukuusta teimme Hra Kepposen kanssa retken Gumbostrandiin ihan siistä syystä, että minun piti päästä ulos kämpästä. Kuun viimeisenä päivänä olin ystäväni Tiinan kanssa teatterissa katsomassa erinomaista Jenny Hilliä. Ihan ex tempore menimme vielä teatterin jälkeen syömään. Se, että hiihtoloma meni kaikilla sairastaessa oli tylsää ja se että säät olivat vaihtelevat ja enimmäkseen vetiset oli myöskin harmillista. Sairastelusta huolimatta ei kai helmikuu voi kovin huono kuukausi olla, jos muistaa ahkerasti juhlistaa Runebergin päivää ja laskiaista asianmukaisin herkuin :)

Ylärivi vasemmalta: Keskimmäisemme Vanhojentansseissa, Blini-illallinen teatterin jälkeen Tiinan kanssa, Ilonan kanssa Cafe Engelissä aamupalalla
Keskirivi: kuopuksen kanssa teimme flunssaharmistuksen poistokakun, sain Hra Kepposelta muistamisia ystävänpäivänä, meidän perheemme rakastaa laskiaispullia
Alarivi: minulla oli pullapiirin vuoro töissä ja vein sinne pari rasiaa mini Runebergin torttuja ja vielä keksejä, Tiinan kanssa kävimme teatterissa katsomassa mainion Jenny Hillin, Taidetta Gumbo Konst och Formissa

Maaliskuu
Kuukausi alkoi Hra Kepposen veljenpojan synttäreillä, joiden viettäminen lykkääntyi sairasteluiden vuoksi. Kuukausi oli aika arkinen ja yritin piristää sitä paremmalla kotiruualla sekä vierailulla korealaiseen kahvila Daebakiin syömään tytisevää kissahyytelöä. Daebak oli kyllä kiva kahvila! Alkukuun tapahtumattomuus muuttui kertaheitolla, kun ajoimme Ilonan kanssa Tornioon hänen isänsä mökille etätöihin. Mökille saapuessamme meitä tervehti upeat revontulet ja niistä saimme nauttia useana iltana putkeen. 

Säät olivat lämpimät ja vähän vetiset jo Torniossakin, mutta kävimme hiihtämässä joka päivä. Yhtenä iltana kävimme laskettelemassa, toisena iltana ravintolassa Haaparannassa illallisella, kolmantena saunomassa ja avannossa Kemissä. Ilonan siskokin oli Torniossa ja hänen synttäriensä kunniaksi Ilonan äiti laittoi erinomaista poronkäristystä. Etätyöpätkään osui Tornion suuripilkit, joita kävimme ihmettelemässä. Minä pääsin elämäni ensimmäiselle helikopterilennolle siellä. 

Tornion reissut ovat minulle ihanaa arjen luksusta: syödään hyvin, hiihtämään pääsee tasamaalle helposti, maisemat mökiltä Tornion joelle ovat ihanat ja yleensä aurinkokin on paistanut edes jonkin verran. Maaliskuun parhaimpiin kuului myös se, että esikoisen 9kk varusmiespalvelus päättyi.

Ylärivi vasemmalta: Hra Kepposen veljenpojan synttärit, Aurinko paistaa Torniossa, Helikopterilennolla Torniossa
Keskirivi: Hirven fileannos Haaparannan stadhotellissa, Pilkkijöitä jonottamassa Tornion Suurpilkkien saaliin punnituspisteelle, Korealaisen Daebak kahvilan kissavanukas ja muita herkkuja
Alarivi: Kepposka hiihtää vaarilta perityillä suksillaan tasamaalla, Suurpilkissä, Revontulet Torniossa

Huhtikuu

Kuukauden ensimmäiset päivät olin vielä Torniossa ja palasin sieltä melko lailla suoraan apen 75v synttärijuhlille. Juhlat järjesti apen ystävätär, joten pääsimme vieraiksi valmiiseen herkkupöytään. Oli kivat ja herkulliset juhlat. Vaarilta olimme saaneet joululahjaksi koko perheelle teatteriliput ja odottelimme, että esikoinen pääsee intistä ennen teatteriin menoa. Kävimme katsomassa Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut. Nuorisolle Christie oli aivan tuntematon tätä ennen. Tykkäsimme kaikki näytelmästä. 

Vaarin kanssa retkeilimme vantaalaiseen kukkakauppa Viherpajaan ja kävimme katsomassa, että vieläkö olisi kukkia japanilaisen puutarhan kirsikkapuissa tai myymälän ruusumanteleissa. Remontista johtuen ruusumantelia emme nähneet lainkaan. Pääsiäisenä kävimme mökillä urakoimassa puunkaadon jälkeisiä sotkuja pois ja appi oli hankkinut talkoopalkaksi meille St Honore konditorian kakkuja. Muuten pääsiäinen meni rentoilessa ja hyvin syödessä. Tein pääsiäisbrunssille erittäin maukkaan parsapiirakan. Pääsiäisenä herkuttelimme myös lampaalla ja vaarin kanssa mämmillä. Kuun lopussa kävimme katsomassa Turussa Hildur-näytelmän ystäväni Tiinan kanssa. Hyvä kuukausi! Ihanan paljon myös perheaikaa.

Ylärivi vasemmalta: Koko perhe teatterissa katsomassa Agatha Christien näytelmää, Tiinan kanssa Turussa katsomassa Hildur-näytelmää, Vaari ja esikoinen Viherpajassa
Keskirivi: Kauden ainoa kerta laskettelemassa Aavasaksalla, Apen hommaama palkintokakku mökkitalkooväelle, Pääsiäisbrunssi
Alarivi: Apen synttäritarjoiluja, Appi 75v, Mämmillä vaarin luona.

Toukokuu
Vappuaaton vietimme Hra Kepposen kanssa kahdestaan, keskimmäisen kävimme tipauttamassa aattona lentokentälle ja hän lähti koulun järjestämälle Pariisin matkalle. Vappupäivänä pidimme pienen kotibrunssin esikoisen ja kuopuksen kanssa. Pariisissa meni kaikki hyvin sitä lukuunottamatta, että nuoriso joutui Eiffel-tornin alla ihan hillittömän raekuuron uhriksi ja olivat kotiinpalatessaan mustelmilla. 

Kuukausi oli hyvin herkkuvetoinen. Pariisista keskimmäinen toi macaronseja ja söimme niitä hänen synttäriensä kunniaksi. Sitten tulikin jo äitienpäivä, jolloin sain lahjaksi pihviaterian ja juustokakkua, sekä Dubai-suklaata ja mansikoita. Kännykän kuvagalleriassa on kuvia Hra Kepposen paistamasta lettupinostakin. Loppukuussa vietimme vaarin 88-vuotissynttäreitä. Teimme vaarin toiveesta retken Lapinlahden sairaalan puistoon ja joimme synttärikahvit siellä kahvilassa. Tänä vuonna meidät oli kutsuttu kaksiin lakkiaisiin ja välimatkan vuoksi päätimme jakautua juhliin. Olihan juhlien täyteinen kuukausi!

Kuukauteen mahtui alkukuun kukkabongausta. Kävimme Hra Kepposen kanssa katsomassa kirsikankukkia Roihuvuoressa, magnolioita Torkkelinmäellä ja uutuutena narsisseja Kukkalaaksossa Tammisaaren lähistöllä. Omenankukat bongasimme vaarin synttäriretkellä Lapinlahdessa. Erittäin runsaasta koivun siitepölystä johtuen reilut pari viikkoa olin ihan sisätiloissa. Ehdimme käymään Hra Kepposen kanssa katsomassa Best of Saikkua, kiitos -esityksenkin.

Johan oli turboahdettu kuukausi!

Ylärivi vasemmalta: Roihuvuoren kirsikkapuistossa, Narsisseja bongaamassa Tammisaaressa, Kirsikan kukkia Roihuvuoressa
Keskirivi: Narsisseja Tammisaaressa, Magnoliabongausta Torkkelinmäellä, Vappubrunssi kotona
Alarivi: Komediaa Best of saikkua kiitos, Kuopuksen tekemä äitienpäiväkakku, Hra Kepposen tekemä äitienpäivä ateria 

Ylärivi vasemmalta: Serkkuni tyttären lakkiaiset, Vaari 88v juhlaretkellä Lapinlahdessa, taloyhtiön kukkia
Keskirivi: Se neonvihreä hetki keväällä jota rakastan, Ystäväni Tiinan nuoremman pojat lakkiaiset, Omenapuu kukkii Lapinlahdessa
Alarivi: Vaari ja esikoinen Lapinlahdessa, Tuore ylioppilas, tälläisiä ja isompia rakeita keskimmäinen sai niskaansa Eiffel-tornin juurella. Torni menikin siltä päivää sitten kiinni

Kesäkuu
Olen lisännyt kukkabongauslistalleni Esplanadin kesäkukat. Ne ovat aina niin hienot! Kukkabongaus jatkui niin, että ehdin ihan viime tingassa katsomaan Haagan alppiruusupuiston kukintaa. Ystäväni Katin kanssa kävimme kesäteatterissa Krapissa. Teatteri oli ihan kelpo kesäteatteri, vaikutuksen teki jälleen Krapin erinomainen ruoka. Ruokaan liittyi toinenkin meno. Ajelin yökylään Pirkanmaalle ystäväni Leenan luokse. Kävimme syömässä Urjalan Kyläkahvilassa välimerellisen menun. Tämä oli niitä harvoja kesäkuun lämpimiä päiviä ja tarkenin reissata mekkosillani Leenalle.

Yksi vuoden kohokohdista kuopuksellemme oli Iron Maidenin keikka Olympiastadionilla. Viihdyin siellä hyvin minäkin. Juhannusta vietimme mökillä. Saimme nuorisoa mukaamme, koska appi tarjosi Siuntion savustamon hunajakonjakkilohta ja St. Honoren kakkua :) Kesäkuussa pääsin vielä uudestaan kesäteatteriin. Ystäväni Tiina hankki meille liput Taaborinvuoren kesäteatteriin Kivi-juhlille katsomaan Seitsemää veljestä. Tykkäsin esityksestä ja kulttuuriperintöympäristöstä todella paljon. 

Kesäkuu oli säiltään yllättävän kylmä ja lehtien lööpit huusivat kylmää kesää ja ennustivat käänteen tulon vielä viipyvän. Säistä huolimatta oli hyvä kuukausi. Kesäkuun lopussa mietiskelin, että pitääkö heinäkuiselle Lapin reissulle alkaa kaivaa Hra Kepposelle toppavaatetta mukaan.

Ylärivi vasemmalta: Tiinan kanssa kesäteatterissa Nurmijärvellä, Leenan kanssa välimerellisellä illallisella Urjalassa, Espan kesäkukat
Keskirivi: juhannusaaton ateria mökillä perheen ja apen kanssa, Kesän ensimmäinen Maisemakahvilan raparperipiirakka joka on sellainen kesäleivonnan kohokohta, Krapihovin erinomainen toast Skagen
Alarivi: Haagan alppiruusupuisto, Kuopuksen kanssa Iron Maidenin keikalla, Iron Maiden

Heinäkuu
Heinäkuu on yleensä aina loman vuoksi ehkäpä se vuoden paras kuukausi. Tänä vuonna sen kohokohta oli ehdottomasti Lapin reissu. Säähän lämpeni yhtäkkiä heinäkuussa hurjiin hellelukemiin ja helteet saavuttivat myös Lapin. Aurinko paistoi koko reissun ajan ja lämpötilat pohjoisessa olivat siinä 25 asteen paikkeilla. Matka oli yksi elämämme parhaista. Tammikuinen Karibia jäi Lapille selvästi kakkoseksi. Muuten heinäkuu oli varattu lepoon ja perheaikaan. Meillä oli sopimus, että ketään ei kutsuta mökille heinäkuussa eikä lähdetä mihinkään hötkyilemään. Sen verran löytyi lomalla joustoa, että ajelin tapaamaan pikaisesti ystävääni Marjukkaa, joka oli tullut Australiasta loman viettoon, ystäväni Kata tuli mökille uimaan ja Hra Kepposen veljen perhe pistäytyi mökillä kahville.

Paikasta toiseen hötkyilyä toki tuli kuitenkin jonkin verran. Kävimme isäni kanssa Lahdessa äitini haudalla ja sedälläni kylässä. Kyllä harmitti, että isäni molemmat kuulokojeet hajosivat juuri ennen Lahden reissua. Suomi-Ukraina-Sveitsi serkkuporukka tuli Suomeen kesälomalle ja Elenan vanhemmat Ukrainasta olivat mukana. Järjestin Elenalle ja hänen vanhemmilleen Porvoon retken ja oltiin serkun synttäreillä Hra Kepposen tädillä. Menin heinäkuussa laskuista sekaisin, että monennetko talkoot meillä oli mökillä keväällä/kesällä. Se oli näppärää, että palkattu talkooapulaisemme toi ja vei nuorison mukanaan urakoimaan. Ehdimme rentoilemaan useamman päivän. Järvivesi oli ennätyslämmintä heinäkuun lopulla - uskomattomat +28. Kesän jäljiltä kroppa oli tavallista paremmassa kunnossa runsaan vesijuoksin vuoksi. Kuun alussa koin varsinaisen terveysromahduksen, kun lääkitykseni muuttaminen epäonnistui täysin. Onneksi löysin hyvän lääkärin ja tokenin nopeasti takaisin toimintakuntoon.

Alkukuusta, kun olin vielä töissä hyödynsin löysempää työviikkoa ja kävin kahdesti kaverin kanssa lounaalla. Synttärieni kunniaksi sain kukkia ja lounaan Hra Kepposelta sekä kakun esikoiselta. Keskimmäisen kanssa kävimme vielä heti seuraavana päivänä lounastamassa. 

Lapin reissun kohokohtia oli Utsjoen ympäristön kauneus sekä ihastuttava Pykeija. Pykeijassa kävimme saunomassa ja uimassa Jäämeressä sekä kuningasrapusafarilla. Mieleenpainuva paikka oli myös Pulmankijärvi. Luonto oli niin kaunista ja aurinko paistoi huumaavan kirkkaasti.

Ylärivi vasemmalta: Suomi-Ukraina-Sveitsi serkun synttäreillä, Esikoinen teki minulle näin hienon kakun synttärilahjaksi, Ukrainalaisten vieraiden kanssa retkellä Porvoossa
Keskirivi: Vein vaarille synttärikakkuani, Kävimme Hra Kepposen kanssa pizzalla Edvinissä Espoon Kauklahdessa ja tuo valkoinen sienipizza oli taivaallista, Hra Kepponen ja hänen veljenpoikansa mökillä
Alarivi: Isäni on kätevä keittiössä ja niin on hänen veljensäkin joka tarjoili meille kuumana kesäpäivänä tapaslautasen ja melonia, Mökkitalkoissa tehtiin taas 6 kuutiota halkoja, Vaarin kanssa hautausmaalla Lahdessa

Ylärivi vasemmalta: Tenojoki, Upeat maisemat tien E6 varrella Utsjoelta Karigasniemelle, Pulmankijärvi
Keskirivi: Kuningasrapusafarin jälkeen syötiin rapua, Ihana Pykeija, Hra Kepponen ui Jäämeressä
Alarivi: Kuningasrapusafarilla, Uimatauko Solojärvellä Inarissa, Tenojoki

Elokuu
Elokuu jatkui helteisenä ja pitkään lämpimänä. Heti kuun ensimmäisenä viikonloppuna lähdimme Sirpan kanssa Herrankukkaron savusaunatapahtumaan Naantalin Rymättylään. Tämä oli meidän toinen kerta siellä ja olimme yhtä ihastuneita paikkaan nyt kuin ensimmäisellä kerralla. Kävimme Turussa Barbie-näyttelyssä ja se oli tuskaisen hikinen kokemus, mutta hieno kaltaiselleni Barbie-fanille. 

Kuun puolivälissä oli Helsingissä Taiteiden yö ja meillä oli Ilonan ja Sirpan kanssa hieno ilta kulttuurin ja herkkujen parissa. Tuokin päivä oli vielä helteinen. Sain kutsun Ilonan uudelle mökille sienestämään. Mökki sijaitsee lähellä hänen enonsa mökkiä, joka on vanha sukumökki. Erinomaiset kantarellipaikat olivat siis jo valmiiksi tiedossa. Vetäisimme kaikkien aikojen kantarellisaaliin Ilonan kanssa reilut 10kg. 

Saimme Mikkelistä vieraita ja kävimme yhdessä moikkaamassa Vaaria. Keskimmäinen sai huikean hauskan Lonkero-tuotesetin synttärilahjaksi. Kuukauden viimeisenä päivänä oli Venekerhon ja Talviuintiseuran saunatapahtuma. Ystäväni Jonna lähti kaveriksi minulle. Seuran puuhapari oli tuonut upean saunalauttansa käyttöön. Elokuu oli poikkeuksellisen lämmin ja tuntui vielä ihan kesältä. Pitkä kesä oli niin ihana! Vaikka jo jossain välissä olinkin kyllästynyt hikoiluun.

Ylärivi vasemmalta: Sirpan kanssa Herrankukkarossa, Kuopuksen ja kuvasta puuttuvan esikoisen kanssa silmälasiostoksilla ja syömässä kaupungilla, Mikkelin sukulaisten kanssa Vaarilla
Keskirivi: Herrankukkaro, Barbie-näyttely, Taiteiden yössä herkuttelemassa Finlandia-talolla
Alarivi: Talviuintiseuran saunatapahtumassa, Keskimmäinen esittelee lonkerolahjojaan harmillisesti sukistä näkyy vain vähän, 10kg kantarellisaalis Ilonan mökillä

Syyskuu
Syyskuukin oli yllättävän lämmin. Kuun alussa retkeilimme Sirpan kanssa Turun seudulle Tuorlaan sekä viereiseen planetaarioon. Paluumatkalla kävimme uimassa ja järvivesi oli vielä 18 asteista. Ystäväni Katin kanssa kävimme Krapin Pajassa kuuntelemassa Maria Ylipäätä ja Emma Salokoskea. Leffassa käyn nykyisin ihan järkyttävän harvoin, mutta Downton Abbey tuli nähtyä blogiystäväni Tarun kanssa. Blogiystäväni Marjon kanssa kävimme ihastelemassa kurpitsoja Koiramäen Pajutallilla 21.9 jolloin päivälämpötila nousi vielä 20 asteeseen. Vaarin kanssa retkeilimme taas Cafe Håkansiin ja kävinpä siellä kahvittelemassa myös ystäväni Tiinan kanssa. Ilonan kanssa kävimme mökillämme poimimassa syksyn ensimmäiset suppilot. Ne olivat vasta alkaneet nousemaan ja niitä piti ehdottomasti palata poimimaan lisää, mutta jäi poimimatta. Syyskuu saa erityismaininnan ihanan lämpimästä säästä!

Ylärivi vasemmalta: Sirpan kanssa Tuorlassa, Katin kanssa Krapin pajan keikalla, Tiinan kanssa Cafe Håkansissa
Keskirivi: Marjon kanssa ihastelemassa kurpitsoja Koiramäen Pajutallilla, Jaoimme Ilonan kanssa sienisaalistamme vaarille, Ilonan kanssa sieneseä
Alarivi: Tarun kanssa katsomassa Downton Abbeytä, Vaarin kanssa kahvilla Håkansissa, Sirpan kanssa planetaariossa Tuorlan vieressä

Lokakuu
Kuukausi alkoi matkalla Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin. Uzbekistan on ollut haavelistallani todella pitkään ja se täytti kaikki odotukseni. Turkmenistanin osuus reissusta oli myöskin hyvä, mutta jäihän se palavasta kaasukraaterista huolimatta kakkoseksi Uzbekistanille. Reissussa oli päivälämpötilat 23 asteen paikkeilla ja välillä ylikin, joten sain valohoidon syksyä varten. Matka oli niin elämyksellinen, että pitkälle marraskuuta leijailin pilvissä. Halloweeniä vietin ihan urakalla. Kävin Sirpan kanssa Halikon Kurpitsaviikolla ja Marjon kanssa Puotilan Kartanon Halloweeks tapahtumassa. 

Ylärivi vasemmalta: Yksi Uzbekistanin upeista historiallisista rakennuksista, Äiti-kameli imettää poikastaan tiellä Turkmenistanissa, Samarkandin Registan Square
Keskirivi: Aurinko nousee aavikon jurttakylän ylle, Puotilan Kartanon Halloweeks, Halikon Kurpitsajuhlat
Alarivi: Halikon Kurpitsajuhlat, Darvazan palava kaasukraateri Turkmenistanissa, Puotilan Kartanon Halloweeks

Marraskuu

Marraskuusta tuli varsinainen syömäkuukausi. Isänpäivän kunniaksi tein erinomaisia kuharullia ja kuopus teki juustokakun. Seuraavaksi vietimme lähiporukalla esikoisen ja kuopuksen synttäreitä. Ystäväni Sirpan luona maistelimme uzbekistanilaisen rieslingpullon ja Sirpa oli tehnyt erinomaista pilaf-riisiruokaa. Pikkujouluhengessä aloitimme joulutorttukauden. Vaarillakin paistoin joulutorttuja. Järjestin perheelle japanilaisen illallisen kotona. Oli sushia, merileväsalaattia ja raamenkeittoa. Kuun viimeisenä viikonloppuna menimme Sirpan ja Ilonan kanssa Riikaan joulutorille. Ehdimme käydä kylpylässä, tutustua kaupungin jugendtaloihin ja käydä jugendmuseossa. Sää ei ollut hääppöinen, mutta reissu oli kyllä kiva.

Ylärivi vasemmalta: Esikoisen ja kuopuksen synttärit, Vaarin isänpäiväruusut, Kuopus 17v
Keskirivi: Kuharullat isänpäivänä, Sirpan tekemä pilaf, Japanilainen illallinen kotona
Alarivi: Japanilaisen illallisen pääruokana oli raamenkeitto, Isänpäiväkakkua, Esikoinen 21v

Ylärivi vasemmalta: Yksi Riian komeista jugendtaloista, Joulutoritrio menossa kylpylään, Salaatti kuin taideteos
Keskirivi: Riian joulutori, Niin maukkaat perunaletut, Rouvat keräävät voimia kylpylään menoa varten
Alarivi: Riian joulutori, Jugendmuseon hattukokoelman sovittelua, Riian joulutori

Joulukuu
Joulukuun alussa kävimme syömässä koko perheen kanssa Basbasissa ja se oli hieno kokemus. Itsenäisyyspäiväksi esikoinen kokkasi meille Blankon lammaspastaa ja tiramisua. Kylläpä maistui! Joulujutut jäivät suunniteltua vähäisemmäksi karmean hampaasta lähteneen tulehduksen vuoksi. Olin viikon verran sairauslomalla ja sen jälkeenkin tavallista vähemmissä voimissa. Jouduin jättämään väliin firman omakustanteiset pikkujoulut, kukkakurssin sekä saunaillan. Jouluaattoa vietimme yhdessä isoisien kanssa kotonamme. Muuten joulunpyhiin kuului lukemista, seurapelejä ja rentoilua. Hra Kepponen heitti yhden talkookeikan kuopuksen kanssa mökille heti pyhien jälkeen. Hra Kepposen serkku perheineen tuli Sveitsistä Suomeen ja tapasimme meillä vohvelibileiden merkeissä. 

Ylärivi vasemmalta: Sveitsin serkku perheineen meillä, Hra Kepponen ja kuopus Basbasissa, Isoisät meillä jouluaattona
Keskirivi: Basbasin alkupaloja, Jouluaaton kalaherkkuja, Vein vaarille esikoisen tekemään tiramisua
Alarivi: Esikoinen teki itsenäisyyspäivän ruuat ja lautasella on Blankon lammaspasta, Tein Hra Kepposelle kierrätysjoulukalenterin ja ensimmäisenä viikkona hänen piti yrittää tunnistaa että onko kyseessä oikea Bülowin lakupallo, Keskimmäinen ja esikoinen Basbasissa.

Ajatuksia vuodesta
Matkailullisesti vuosi oli erinomainen. Karibian rannat olivat ihanat ja snorklaus helppoa ja hyvää. Kesäinen Lappi oli niin kaunis, että siinä jäi Karibia kakkoseksi. Olen niin onnellinen siitä, että Hra Kepponen pääsi kokemaan kesäisen Lapin taian täydellisissä olosuhteissa. Vaikea vertailla Uzbekistania ja Lappia, että kumpi oli vetovoimaisempi. Aika lailla tasoihin menee. Etätyöpätkä Torniossakin tarjoili hillittömän komeat revontulet.

Vuosi 2025 oli meille Hra Kepposen kanssa juhlavuosi. Kesällä meillä tuli täyteen avioliittoa 25 vuotta ja yhteistä elämää 30 vuotta. Yhteiselämä on ollut sujuvaa. Usein sanon, että Hra Kepponen maadoittaa ja rauhoittaa minua ja minä tuon menoa, säpinää ja sosiaalisia suhteita Hra Kepposen elämään. Hra Kepposella alkoi raskas sertifiointiprojekti keväällä 2024 ja se meinasi ajaa miehen burnouttiin. Vuoden parhaimpiin juttuihin kuului se, että homma alkaa lähestyä valmista. Minä en hetkeäkään epäillyt, etteikö Hra Kepponen hommaan pystyisi, jos vaan pysyisi työkunnossa. 

Pitkäaikaissairauksien kanssa taisteluni jatkuvat. Tuomio siitä, että polveni eivät leikkaamalla parane, enkä enää ikinä kävele normaalisti oli aikamoinen isku maalikuussa. Onneksi tuomio tuli juuri ennen Tornion reissua, joten en ehtinyt jäädä sitä kauhean pitkäksi aikaa suremaan, kun piti suoritua matkaan. Torniossa ilokseni huomasin, että polvet ja selkä kestävät paljon paremmin hiihtoa kuin kävelyä. Pystyin kävelemään 10min ja sitten oli pakko päästä istumaan, mutta hiihtämistä pystyin tekemään heti aluksi 30min ja reissun lopussa jo yli tunnin. Jalkojen ja selän eteen on toki tehtävissä paljon sopivalla liikunnalla ja jatkuvilla harjoituksilla. Kävelyynkin voi saada lisää kestävyyttä, mutta rajoittuneeksi se jää. Patikkaretket ja pitkät kaupunkikävelyt eivät enää tule onnistumaan. Kesällä tein aika paljon selvitystyötä pohjoiseen ja löysin meille monta kivaa vierailukohdetta, joihin pystyin kävelemään.

Tällä hetkellä olen niin huono jaloistani, että en enää mielelläni lähde kuin varsin tutussa seurassa mihinkään, jossa pitää seistä tai kävellä. Ilonan kanssa sienestetään niin, että hän lähtee edeltä etsimään sieniä ja lähettää sijainnin, kun jotain alkaa löytymään. Meikäläinen tulee sitten paikalle kävelysauvojen kanssa. Vuosittaiset omasta pussista menevät yksityisen fysioterapeutin kulut tuntuvat jo taloudessani. 

Diabeteksen hoidosta terveyskeskuksessa piti luopua useamman vuoden yrityksen jälkeen ja siirtyä omalla rahalla yksityiselle. Terveyskeskus muutti lääkitystäni ja se epäonnistui täysin ja aloin olla työkyvytön. Minua hoitaneelle lääkärille seuraavan ajan olisi saanut reilun 6 viikon päähän ja jollekin mulle 4 viikon päähän. Ajattelin, että ihan sama jään sitten sänkyyn makaan ja vaikka kuolen pois. Onnistuin sitten kuitenkin työterveyden kautta, joka ei hoida diabetestä, ponnistamaan erinomaiselle sisätautilääkärille. Työterveyslääkäri laittoi lähetteen ja suositteli lääkärin, kun sanoi, että jos hän ei tee mitään, niin olen nopeasti työkyvytön. Olen käynyt kahdella yksityisellä sisätautilääkärillä aikaisemminkin ja vasta nyt osui hyvä. Diabetes on nyt paremmassa hoitotasapainossa kuin vuosiin. Viimeksi kesällä 2021 olen ollut yhtä hyvässä tilanteessa. Jostain pitäisi kaivaa aikaa ja motivaatiota tehdä terveyttä edistäviä asioita selvästi enemmän.

Nuorison kanssa vuosi on sujunut mukavasti ja hetkittäin jopa aika kevyesti. Jos ei oteta lukuun sitä, että selkä vääränä saa kantaa ruokaa kotiin ja kokata :) Pojista on monessa kohtaa sekä apua että kivaa seuraa. Teini-iän kiukuttelut ovat aika lailla taaksejäänyttä elämää. Toki vähän pitää vielä vahtia nuorten miesten perään. Eihän sitäkään tiedä, että kuinka tuskaiset vuodet tässä on vielä edessä ennenkuin pojat saavat mieluisat opiskelupaikat itselleen. Toisaalta eihän sitä tiedä, vaikka jollakin pojista olisi jatko-opiskelupaikka jo ensi syksynä.

Töissä ei ollut vuonna 2025 omaan yksikköni liittyvää irtisanomiskierrosta. Sehän sitten lisää jännitystä sille, että mitä tapahtuu ensi vuonna.

Omia ja vaarin terveysongelmia lukuunottamatta pitää todeta, että vuosihan on ollut aika priimaa. On riittänyt työtä, toimeentuloa ja rakkautta. Olemme viihtyneet yhdessä perheenä ja sekä laajennettuna perheenä muiden läheistemme kanssa. Ystävieni kanssa olen päässyt kokemaan ja tekemään paljon kaikenlaista kivaa. Minusta on niin ihanaa, että minulla on kavereita, jotka ovat aina innokkaita tekemään ja kokemaan kaikenlaista. Yleensä juttuun kuin juttuun löydän seuraa. Kiitollisena kohti uutta vuotta!

Hyvää Uutta Vuotta!