Tunnettuja ihmisiä haaste

Kristiina K:n elokuun haaste on kuva tunnetusta ihmisestä. 

Minulle on tullut yllättävän vähän tunnettuja ihmisiä vastaan. Se selittynee sillä, että olen todella huono tunnistamaan julkkiksia. Saatan miettiä, että hieman tutunnäköinen tyyppi. Hyvä esimerkki oli se, että olin ystäväni Katin kanssa blinibrunssilla Meripalvinjongissa reilu vuosi sitten ja siellä oli SDP:n nykyinen puoluejohto ja menneiden vuosien puoluejohtoa. En huomannut ketään heistä. Sitten on vielä eri juttu, että kehtaanko kuvata, jos näen jonkun tunnetun ihmisen vaikka kaupungilla. 

Valitsemani kuva ei aivan täytä haasteen kriteerejä, mutta tapahtuman muisto on niin mukava, että haluan jakaa sen kanssanne.

Syyskuussa 2005 olimme menossa mieheni kanssa Pariisiin. Jostain syystä meillä oli molemmilla käytäväpaikat samalla rivillä. Tulimme aika lailla viimeisten joukossa koneeseen. Katsoin omaa paikkaani ja sitten katsoin Hra Kepposen paikkaa. Hra Kepposen paikan vieressä istui silloin kovassa nosteessa olleen The Rasmuksen Lauri Ylönen. Sanoin topakasti Hra Kepposelle, että istupas sinä siihen minun paikalleni.

Vuonna 2003 The Rasmus oli julkaissut erinomaisen Dead Letters levyn, joka on bändin eniten myyty levy ja se menestyi Euroopassa, USAssa ja Japanissa. Levyn tunnetuin biisi on minunkin lempibiisini The Rasmuksen tuotannosta eli In the shadows. The Rasmus saattoi olla tuolloin suosionsa huipulla.

Annoin Laurin istua ihan rauhassa ja mietin, että kehtaanko alkaa juttuttamaan häntä. Siinä syötiin sämpylät ja hörpättiin kahvit ja sitten Lauri avasi keskustelun. Hetken päästä hän naureskellen kysyi, että vaihdoitko miehesi kanssa paikkaa. Tunnustin vaihtaneeni. Sanoi, että on huomattavasti hienompaa kertoa kavereille, että istuin lentokoneessa Lauri Ylösen vieressä kuin, että mieheni istui Lauri Ylösen vieressä. 

Lauri kertoi, että bändillä alkaa Euroopan kiertue. Juteltiin siitä, että jännittääkö ja miltä tuntuu, kun kaukainen ja iso unelma täyttyy. Minua taisi jännittää matka enemmän. Olimmehan jättäneet vajaan vuoden ikäisen esikoisvauvamme isovanhemmille hoitoon.

Sanoin Laurille, että minulla on matkalukemisena naistenlehti, jossa on hänen haastattelunsa. Lauri sanoi, että lue se ja kerro minulle, että mitä mieltä olet. Sitten Lauri luki sen itsekin ja juttelimme jutusta, printtimediasta ja sen vaikutuksista. Tuo oli aikaa ennen somea ja myös kunnon kännykkäkameroita. Pyysin Laurin nimikirjoituksen tuohon lehteen.

Perillä Pariisin lentokentällä Hra Kepponen kysyi, että tunsitko sen vieressäsi istuneen kaverin, jolla on erikoinen tukka. Kerroin "tukkamiehen" olevan maailmalla yhden tunnetuimman suomalaisen bändin laulaja ja menossa kiertueelle Eurooppaan. Hra Kepposta ihmetytti, että kummasti teillä riitti juttua.

Lauri oli todella mukava keskustelukumppani ja tuosta tapaamisesta jäi erittäin hyvä muisto. Niin hyvä, että olen säilyttänyt nimikirjoituslehteä kohta 20 vuotta.

Ne, jotka eivät vielä seuraa minua instassa https://www.instagram.com/kepposet/?hl=en eivät tiedäkään minkä merkkipaalun olenkaan saavuttanut tällä viikolla. Se on ihan jumalattoman suuri kantarellisaalis, jonka poimimme ystäväni Ilonan kanssa. Tämän viikon vapaat hetket ovat kuluneet kantarellien parissa ja taitaa mennä vielä lauantaikin siinä puuhassa. Tähän saavutukseen palaan vielä bloginkin puolella.

Kivaa viikonloppua!