Joulusta uuteen vuoteen raportti

Niin ne juhlapyhät ovat jo ohitse. Onneksi on vielä loppiainen ja yksi vapaa päivä jäljellä. Minulla oli tänä vuonna vain yksi vapaapäivä ennen joulua ja pyhien ulkopuolella olen ollut töissä. Töissä on ollut hiljaista ja leppoisaa.

Jouluaattoa vietimme isoisien kanssa meillä kotona. Esikoisella oli armeijassa ensin 5 viikkoa ilman lomia, sitten lomaviikonloppu ja sitten taas kaksi viikkoa lomitta. Raskas putki katkesi reilun viikon joululomalla. Paistoimme Hra Kepposen kanssa ensimmäistä kertaa kinkun itse. Tähän saakka Vaari on aina paistanut kinkun. Onnistuimme Vaarin ohjeilla kinkun paistossa erinomaisesti. Virolainen ystäväni Piret paistoi myös ensimmäistä kertaa joulukinkkua ja hänellä oli kysymyksiä kinkustaan. WhatsApp-viesti alkoi, että voisitko kysyä mitä sinun isäsi tekisi tässä kinkkutilanteessa. Vaari sai Piretinkin kinkun onnistumaan.

Aattoilallispöytä alkaa olla valmis. Pöytään on katettu elämäni ensimmäisten #jouluövereiden pauloissa ostamani joululautaset. Vastustan turhaa tavaraa, mutta nuo lautaset ilahduttavat isosti aina kun otan ne joulukuussa esiin. Arvoa kohottaa se, että appi muistaa aina sanoa, että sulla on niin hienot joululautaset.

Piti valita pöytäkuvaksi tälläinen vähän epätarkka "ja sitten kuohari kiertoon" kuva :)

Appi toi lohjalaisen St. Honore konditorian kakun ja pullakranssin

Lahjoja meillä oli lähinnä nuorisollekin ja nekin olivat rahana. Kuusen alla oli jokaiselle jotkut paketit, suurimmaksi osaksi suklaata. Vanhimmalle polvelle konjakkia. Aatto meni ihan illalliseen valmistautumisessa ja syödessä ja seurustellessa. 

Joulupäivän aloitimme joulupuurolla ja söimme loput jouluruuat pois. Siitä 7,5kg kinkusta jäi vielä leivän päällystettä myöhemmäksi. Joulun ruokamenekki oli 7,5kg kinkkua, n. 2kg lohta eri muodoissa, 3kg perunalaatikkoa, rasialliset lanttu- ja porkkanalaatikkoa, 500g skagenia, 1kg keitettyjä perunoita, vajaa rasiallinen rosollia, täytekakku, pullakranssi ja 4 rasiaa suklaakonvehteja.

Olen kuulemma kerettiläinen joulupuuron syöjä, koska syön sen voisilmällä. Sitten kun voisilmä loppuu, niin saatan ripotella hieman kanelisokeria puuron lopun päälle.

Joulu- ja tapaninpäivän ohjelmana oli rentoilua ja lautapelejä perheen kesken. Minä lueskelin. Lepo tuntui tekevän kaikille hyvää. 

Pelasimme Carcassonea ja Smart10 tietopeliä. Perhepelit kuuluvat meillä jouluun ja hiihtolomaan. Viime vuonna unohdimme kaikki pelit hiihtolomareissulta.

Joulun jälkeisenä viikonloppuna oli Joulukeilaus Hra Kepposen veljen perheen kanssa. Minä olin selkä- ja polvivaivoistani johtuen ilmoittanut osallistuvani vain kannustukseen. Perjantaina harjoittelin käyttämään hiirtä vasemmalla kädellä sillä seurauksella, että sain koko vasemman hartiani jumiin. Keilauksen sijasta makoilin kotona lääkittynä tulehduskipulääkkeillä ja lihasrelaksanteilla kuuma jyväpussi hartiallani. Tänä vuonna keilaturnauksen voitti meidän esikoisemme.

Tässä sukukeilausturnauksen nuorimman osallistujan tyylinäyte. Kuva kälyni ottama.

Niskajumi laukesi seuraavaan aamuun mennessä ja jatkohoidoksi menin saunomaan ja avantoon sunnuntaina ystäväni Sirpan kanssa. Kävimme koestamassa uuden Sörnäisten Löylykontin. Siitä paikasta huomaa, että Löylykontin takana on innokkaita talviuimareita. Kaikki oli suunniteltu hyvin! Erityisesti plussaa siitä, että kaikki on kompaktisti vierekkäin ja portaat mereen ovat hyvät ja leveät. Löylyt olivat hyvät, ilma yllättävän lämmin ja merivesikin lämpöisempää kuin ennen joulua. 

Sörnäisten Löylykontin takana näkyy Merihaan 70-luvun betonikerrostalot, vastakkaisessa suunnassa Helenin voimalaitos. Harmaana päivänä näky kohti Merihakaa on niin rujo, että melkein naurattaa. Tulee myös sellaiset itäblokkifiilikset. Sanoisin silti, että kyllä välillä on mukavaa vaihtelua saunoa ja uida noin urbaanissa ympäristössä. 

Oikealla näkyy Löylykontin erinomaiset uimaportaat ja takana betonibrutalismia

Näkymä saunan panoramaikkunasta

Saunat ja portaat mereen

Ja sitten uimaan!

Tässä Löylykontissa on myös yksi suihku naisten sekä miesten pukuhuoneessa. Kaikki oli siistiä ja toimivaa. Hinnoittelu on dynaaminen. Aamuvirkut pääset hyvinkin edullisesti saunomaan. Meille taisi osua se kallein vuoro, joka on 12€ per tunti. Sunnuntaina parkkeeraus oli maksutonta ja auton sai hyvin lähelle Löylykonttia. Eihän tästä mitään moitittavaa löydy. Hyvät kulkuyhteydet, parkkitilaa, siistiä, wc+suihku, hyvät portaat mereen sekä vielä maltillinen hinnoittelu. 

Sunnuntaina saimme vieraita Sveitsistä. Heitä olikin odotettu koko vuosi. Poikkeuksellisesti Sveitsin serkut eivät olleet kesälomalla Suomessa lainkaan, siksi pitkä odotus. Ilta hujahti nopeasti meillä seurustellen ja syöden. Hra Kepposen lasagne on niin hyvää, että se maistuu vieraillekin lapsille :)

Illallispöydässä juttua riitti

Tämän pienen sylittely oli niin ihanaa <3 Varsinainen päivänsäde!

Elenan kanssa kävimme kahdestaan lounastamassa. Pidämme WhatsAppilla aika säännöllisesti yhteyttä, mutta onhan se ihan eri asia istua nenäkkäin. Ensi kesäksi on tehty vähän yhteisiä kesäsuunnitelmia Suomeen. Kauankantoisia suunnitelmia teimme myöskin. Jos pariskunnan poika oppii sujuvaksi suksilla, niin meiltä voidaan lähettää hiihtoseuraa Sveitsiin. Meillä olisi tarjolla myös sellainen seuralainen, joka voisi samalla ottaa vähän saksan kertausta. Pariskunnan lapset ovat nelikielisiä, he puhuvat suomea, saksaa sekä sen sveitsiläistä murretta, venäjää ja englantia. Vanhemman lapsen, tänä syksynä koulunsa aloittaneen pojan, vahvin kieli on vielä toistaiseksi suomi. Hänen saksansa on kuulemma viimeisen vuoden aikana kehittynyt ihan hurjasti. Sosiaalinen pikkusiskonsa puhuu kaikkia kieliä sekaisin. Suosituimmat yhdistelmät ovat saksa-suomi. Sisarukset tappelevat sujuvasti viisikielisesti, neljän puhutun kielen lisäksi välillä puhuvat nyrkit tai nipistelyt :)

Uudenvuodenaattona meillä oli Hra Kepposen kanssa pöytävaraus ravintola Armiinaan Vuosaaren Aurinkolahdessa. Sinne oli helppo ja kätevä mennä. Ruoka ja palvelu olivat hyvää. Seuraavaksi aion kokeilla Armiinan päivän lounaspastan! 

Mietimme pitkään, että milloin olemme viimeksi käyneet Hra Kepposen kanssa Suomessa syömässä muualla kuin kauppakeskuksen ravintolassa. Siitä oli kulunut vuosi. Yhteiset lounaat, muutamia noutolounaita lukuunottamatta ovat jääneet väliin vuonna 2024. Toki nykyisillä ravintolahinnoilla joutuu ulkona syömistä vähentämään ja ensi vuonna kiristyvät verot ja vähenevät kotitalousvähennykset ovat suoraan pois elämyksistä ja matkailusta. Ajattelin, että tänä vuonna voisin keksiä minulle ja Hra Kepposelle parit kivat lounastreffit. Viime vuotinen ystäväni Katin kanssa syömäni blinibrunssi arkipäivänä jäi mieleen ihanana elämyksenä. 

Treffi-illan kunniaksi kiharsin hiukset ja laitoin mekon päälle. Kyllähän sitä nyt kerran vuoteen pitää tälläytyä ;)

Siikaa, kukkakaalipyrettä ja kyssäkaalia oli niin herkullinen annos!

Suklaakakkua, appelsiinikreemiä ja jäätelöä aterian lopuksi

Uudenvuodenpäivä meni ihan vaan rentoillessa ja uuden sarjan parissa. Aloitimme Hesarin kehuman Queen of Fucking everything. Tykkäsin! Kotimaiset sarjat ovat erityisen ilahduttavia.

Tästä se alkaa taas arkinen aherrus. Välillä mietin, että miten taas jaksan eteenpäin. Sitten välillä on suorastaan kutkuttavaa, että mitä kivaa ja mielenkiintoista mahtaakaan tapahtua tänä vuonna.

Mukavaa loppiaista!

Vuosi 2024

 

Tammikuu
Vuoteni alkoi ihanasti. Tammikuun alkupuolella vietimme ystäväni Ilonan kanssa viikon Kap Verdellä. Olin lukenut paljon ristiriitaisia arvioita Salin saaresta ja en oikein tiennyt mitä odottaa. Hotellimme oli minusta erinomainen, ruokaa oli joka lähtöön ja osa siitä oli suorastaan erinomaista, sää oli mukavan aurinkoinen eikä liian tuulinen, retkikohteita oli sopivasti viikon leppoisaan lomaan ja lähikylä oli kiva ja sen ranta kaunis. Jos nyt jotain pitää moittia, niin meressä uiminen jäi isojen aaltojen takia vähäiseksi. Minulle jäi kyllä ihanat muistot Kap Verdestä! Kotona tammikuulle osui kivaa ulkoilusäätä. Kävin ahkerasti avantouimassa ja saunomassa. Tein oman kylmällä säällä uintiennätykseni, kun menin pukukopista uimaan -17 asteessa. Ilonan piti minulle, Sirpalle ja Otilialle karjalanpiirakkakoulun. Perheen kanssa kävimme katsomassa teatterissa Rakas Evan Hansen musikaalin. Poikien serkun synttäreitä juhlittiin tammikuussa. Tammikuussa minua yritettiin pedata kahteenkin nettihuijaukseen. Onnistuin välttämään molemmat. Tapahtumarikas kuukausi siis! Ihana matka ja paljon kivoja juttuja yhdessä ystävien ja perheen/sukulaisten kanssa. 

Ylärivi vasemmalta: Hra Kepposen veljenpojan synttärit, Otilia ja Sirpa Ilonan karjanpiirakkakoulussa, Ukki ja synttäripoika
Keskirivi vasemmalta: Hienoa talvisäätä, Ilonan karjalanpiirakkakoulu, Ulkoilun iloa kotimaisemissa
Alarivi vasemmalta: Menossa avantoon päiväpulahdukselle, Avantopaikan sauna, Teatterissa perheen kanssa

Kap Verden lomakollaasi:

Ylärivi vasemmalta: Hieman epäonnisella snorklausretkellä bongasimme ihanan kilpparin, Santa Maria kylän kaunis ranta, Salin merimaisemia
Keskirivi vasemmalta: Ilona hotellin rannalla, Sal lentokoneen ikkunasta nähtynä, Kellumassa suolajärvessä
Alarivi vasemmalta: Minun varpaani uimahengässä ja sen yläpuolella sitruunahai, Kangastus - yläreunassa ei siis ole järveä tai vettä, Jälkiruokabuffet

Helmikuu
Helmikuu aloitettiin Hra Kepposen veljen perheen kanssa yhteisellä keilaturnauksella. Nuorin osallistuja voitti kisan ja keskimmäisen tyttöystävä oli hyvä kakkonen. Ilonan kanssa kävimme päiväretkellä Haikon kartanossa ja koestimme Huippukylmähoidon. Siinä hoitokaappiin päästetään -120C typpeä. Syötiin lounasta, nautiskelimme sellomusiikkia ja kylpylässä rentoutumisesta Haikossa. Vaarin luona ollaan käyty isomallakin porukalla, olen ehtinyt lounastamaan työkavereiden ja ystävien kanssa, töihin leivoin ihanan kuivakakun ja niitä tuli tehtyä kuopuksen kanssa useampia vuoden aikana. Lisäksi olen ehtinyt ulkoilemaankin helmikuussa ja aurinkokin on paistanut useasti. Yksi kuukauden kohokohdista oli keskimmäisen vanhojen tanssit. Hän tanssi ne etukäteen jo ykkösellä ja sitten vuonna 2025 taas uudestaan. Helmikuussa olimme Italian alpeilla laskettelulomalla. Olin Alppiloman aikoinaan luvannut yrittää järjestää keskimmäiselle. Yritimme selvitä mahdollisimman edullisin kuluin, joten logistiikkaa ja tavaroiden roudaamista reissuun mahtui erittäin paljon. Pojat jaksoivat hyvin ja meillä oli hauska reissu ja ruoka oli hyvää. Alppien lumitilanne oli yllättävän kehno, kylässä ei ollut lunta lainkaan. Kohteessamme Bardonecchiassa on rinteitä 2,8km korkeudessa ja siellä vielä lunta riitti. Reissun lopuksi kävimme tutustumassa pikaisesti sateiseen Milanoon. Minä kävin ennen reissua hakemassa molempiin polviini kortisoonipiikit ja pärjäsin reissussa erinomaisesti. Onnistunut helmikuu!

Ylärivi vasemmalta: Keskimmäisemme vanhojen tansseissa, Sukukeilaturnauksen onnellinen voittaja eli Hra Kepposen veljen poika, Vanhojen tanssit
Keskirivi vasemmalta: Ulkoilua, Vaarilla vierailua, Kuivakakkubuumin parhaiten koristeltu version jonka vein töihin pullapiirivuorollani
Alarivi vasemmalta: Vanhojen tanssit, Haikon kartanon huippukylmä hoidossa, Keilaturnaus

Ylärivi vasemmalta: Milanon Duomo, Käytiin myös Duomon katolla mutta satoi, Keskimmäisen kanssa rinteessä
Keskirivi vasemmalta: Hra Kepponen 2,8km korkeudessa, Rinnekuva, Ruoka oli hyvää kuvassa alkapalaleikkeitä ja juustoa
Alarivi vasemmalta: Paluumatkalla tulimme Torinosta Milanoon luotijunalla, Ehkäpä reissun paras annos oli keskimmäisen lammas, Kuopuksemme rinteessä

Maaliskuu
Kuukausi alkoi Ilonan, Otilian ja Sirpan kanssa tehdyllä sauna+talviuinti reissulla Furuvikin rantasaunaan. Se oli ihastuttava ja todella toimiva paikka. Ainoana miinuksena syrjäinen sijainti. Meillä oli onnistunut saunareissu sinne. Ystäväni Tiinan kanssa kävin pitkästä aikaa leffassa ja ulkona syömässä. Sirpan mukana osallistuin pääsiäiskukkakurssille. Pääsiäinen osui tänä vuonna aivan maaliskuun loppuun ja sen juhliminen osui sekä maalis- että huhtikuulle. Maaliskuun puolella kävimme katsomassa Via Crucis kärsimysnäytelmää Senaatintorilla. Molemmat isoisätkin kävimme treffaamassa pääsiäisenä. Ruokakuvia omista/perheen kokkailuista on maaliskuulta kertynyt aika paljon, joten maalikuussakin olemme syöneet hyvin. Ruokahuipentumana oli blinibrunssi ystäväni Katin kanssa Meripaviljongissa. Nuo olivatkin kauden ainoat blinit. Maaliskuussa kävin aika ahkerasti avannossakin. Muutama täydellinen talvipäivä on osunut maaliskuullekin. Vähän arkisempi kuukausi, mutta varsin mukava sellainen.

Ylärivi vasemmalta: Tiinan kanssa leffassa, Kukkakurssilla, Upea auringonlasku jäällä
Keskirivi vasemmalta: Blinibrunssilla, Furuvikin rantasaunalla, upea sileä merenjää
Takarivi vasemmalta: Pääsiäiskakku, Via Crucis esitys, Talviuintiseuran saunavuorolla

Huhtikuu
Talviuinnin saunavuorot päättyivät jo huhtikuun alkupuolella. Nopeasti se sesonki sitten hurahti. Talvipuutarhan pääsiäiskukat kävimme bongaamassa keskimmäisen ja hänen tyttöystävänsä kanssa. Tein viikonloppureissun ystäväni Leenan luoksen Pirkanmaalle. Leenan kauniissa kodissa on aina kiva yökyläillä. Kokkailimme Leenan kanssa ihania herkkuja. Joutsenet olivat pesintätouhuissa jo huhtikuussa. Ystäväni Tiinan kanssa kävimme Kansallisteatterissa katsomassa Kehdosta hautaan oravanpyörän kautta näytelmän. Kovasti kaipasin kukkia kevääseen, mutta tulikin lunta ja rakeita. Kukkabongauksen osalta keksimme Tiinan kanssa varaslähdön ja kävimme ihailemassa ensimmäisiä kirsikankukkia Vantaa Viherpajassa. Ruusumanteli kukki siellä tyrmäävän upeasti. Huhtikuun huippu oli yökyläily Leenalla.

Ylärivi vasemmalta: Tiinan kanssa teatterissa, Leenan herkkubrunssi, ruusumanteli kukkii upeasti
Keskirivi vasemmalta: Leenan kanssa teimme hummeripastaa, ensimmäiset kirsikankukat Viherpajassa, Talviuintiseuran kauden päätössauna
Alarivi vasemmalta: Joutsenia, Talvipuutarhan pääsiäiskoriste, Räntää ja rakeita riitti huhtikuulle kyseinen kuva otettu 22.4.

Toukokuu
Aikamoista juhlatykitystä oli toukokuu. Ensin vappubrunssi, sitten keskimmäisen pienet synttärit (hän oli saanut jo ennakkoon isomman lahjan joka oli keikkamatka Tukholmaan kaverin kanssa), setäni 80v synttärit, Vaarin synttärit ja äitienpäivä. Grande pullakuukausi :) Kuukauteen mahtui myös kukkabongausta. Vein ystäväni Tiinan katsomaan magnolioita. Hän ei ollutkaan nähnyt ennen niin komeita magnolioita. Keskimmäisen ja hänen tyttöystävänsä kanssa kävimme bongaamassa kirsikankukkia Roihuvuoressa. Hra Kepposen kanssa teimme sinne aiemmin toukokuussa turhan reissun. Somessa ihmiset julkaisivat vanhoja kuviaan ja minä erehdyin luulemaan, että Roihuvuoressa kirsikat kukkivat jo. Turhan reissun päätimme hotelliaamiaiselle, joten siitä tulikin kiva reissu. Ilonan kanssa päiväristeilimme Tallinnaan. Kävimme Fotografiskassa ja Ring Spa kylpylässä. Kiva reissu! Toukokuu oli myös siivouskuukausi. Valmistauduimme esikoisen lakkiaisiin. Yllättäen toukokuu oli myös todella helteinen kuukausi. En yleensä tykkää toukokuusta, mutta tämän vuotinen turboahdettu toukokuu oli kiva. Kuukauden paras juttu oli se, että isäni jaksoi hyvin tehdä reissun pikkuveljensä synttäreille.

Ylärivi vasemmalta: Roihuvuoren kirsikkapuistossa keskimmäisen ja hänen tyttöystävänsä kanssa, Magnoliabongausta Tiinan kanssa, Huikaiseva auringonlasku Kallvikissa
Keskirivi vasemmalta: Vappubrunssi ja erinomainen perunasalaatti paahdetuista perunoista, Setä 80v, Ilonan kanssa Tallinnassa
Alarivi vasemmalta: kuopuksen kanssa teimme vaarin jäähdytyslaitteen asennuksen jo toukokuussa (kyllä se tehdään jesarilla), Vaari ja hänen pikkuveljensä, Pihakin on saatu valmiiksi esikoisen lakkiaisia varten

Kesäkuu
Kuukausi alkoi esikoisen lakkiaisilla. Oli helteinen päivä. Juhlat menivät oikein mukavasti ja ylioppilas oli niihin itse tyytyväinen. Kuopus päätti peruskoulun. Merivesi oli todella lämmintä ja iltauinnista tuli nautittua monena iltana. Olin "matkavelkaa" kuopukselle ja päätin yrittää kuitata molemmat velat kerralla. Katselin, että helteiden vuoksi loput valmismatkat irtoavat edulliseen hintaan ja valikoimaakin oli jonkin verran jäljellä. Päädyimme Zakynthokselle ja se oli juuri meille sopiva paikka upeine merimaisemineen ja veneretkineen. Zakynthoksen ykkönen oli isot kilpparit! Ystäväni Sirpan kanssa olimme kauniina päivänä Vallisaaressa viininmaistelussa. Viinit, tapakset ja upea sää ja luonto tekivät kokemuksesta elämyksen. Nuorison kanssa kävin Lintsillä. Juhannusta vietimme hyvässä säässä mökillä. Kyllä kelpasi kahvitella ja paistatella päivää omatekoisella rannallani. Ihana kuukausi ja paljon hyvää säätä ja uimakelejä! Todella onnistunut reissu kuopuksen kanssa.

Ylärivi vasemmalta: Nuorison kanssa Lintsillä, Ystäväni Sirpan kanssa viininmaistelussa Vallisaaressa, Pionini kukkivat juhannuksena (aina kukkivat kun olen poissa kotoa)
Keskirivi vasemmalta: Naapuruston upean juhannusruusu, Esikoinen Lintsillä, Sirpan kanssa uimassa kesän suosikkirannallani Rastilassa
Alarivi vasemmalta: Omatekemä ranta, Juhannus mökillä oman perheen ja apen kanssa, Juhannus mökillä

Ylärivi vasemmalta: Zakynthoksen kuuluisa hylkyranta, Esikoisen lakkiaisvieraita, Zakynthoksella bongattu kilppari
Keskirivi vasemmalta: Zakynthos, Kuopus ui Zakynthoksella siniseen luolaan, Zakynthoksen hotellin uima-allas
Alarivi vasemmalta: Esikoinen koulun pihalla hyvin helteisen yo-seremonian jälkeen, Esikoisen lakkiaiset, Esikoisen lakkiaiset

Heinäkuu
Kuun alkuun sijoittuivat kesän toiset isot juhlat. Niissä muisteltiin Hra Kepposen äitiä, joka olisi täyttänyt kesäkuun lopussa 75v. Juhlat olivat itseasiassa kaksiosaiset. Toinen osa oli vanhemmalle sukupolvelle ja toinen meidän sukupolvellemme. Esikoisella koitti armeija heinäkuun alkupuolella. Minä mökkeilin hieman kuun alussa. Yhdellä reissulla oli mukana kuopus ja hänen kaksi kaveriaan. Reissu päättyi päivystykseen, mutta pysyviltä vahingoilta vältyimme. Tapasin ihania blogikavereitani. Olihan aika kommellusta tuo tapaamispäivä. Olin tilannut pienleipomosta kakun ja myyjä pudotti sen lattialle ja jouduimme tyytymään pullaan, olin töiden vuoksi yli tunnin myöhässä ja olin juuri lopettelemassa ruokailua, kun kuopus soitti mökiltä, että äiti tule viemään kaveri lääkäriin. 

Hra Kepponen painoi koko heinäkuun töitä hyvin, hyvin väsyneenä ja minä lomailin ilman häntä. Kyläilin sukulaiseni Marin luona Mikkelissä ja herkuttelimme ihanassa Tertin kartanossa. Sitten koitti Afrikan reissu ystäväni Jonnan kanssa. Mosambikissä tutustuimme maan pääkaupunkiin ja sitten lensimme lähemmäs pääkohdettamme Tofoa. Siellä lomapäivät koostuivat rantakävelyistä, uimisesta ja retkistä. Bongasimme ryhävalaita ja snorklasimme valashain kanssa. Mosambikista lensimme Etelä-Afrikkaan ja siellä vietimme muutaman safaripäivän Pilanesbergin luonnonpuistossa. Oli hyvä, että emme valinneetkaan Jonnan kanssa omatoimista automatkaa Namibiassa. Sen verran oli voimat vähissä, että autoilu olisi voinut olla liian raskasta.

Ensi vuotta varten laitan muistiin, että lomasta pitäisi käyttää melkein viikko, ainakin 5 päivää, ihan vaan olemiseen. Oli ihana kuukausi täynnä tärkeitä tapaamisia ja upeita kokemuksia, mutta ehkä palautuminen jäi liian vähäiseksi. Etenkin kun elokuu ja syyskuukin olivat aika action painotteisia.

Ylärivi vasemmalta: Anopin muistojuhlat meillä, Blogikavereiden kanssa tapaaminen, Pikkuserkun kanssa Tertin kartanossa
keskirivi vasemmalta: Anopin muistojuhlat, Esikoisen kanssa syömässä Santa Fessä ennen inttiin menoa, Viehättä ravintola Elm jossa kävin lounaalla ystäväni Lauran kanssa
Alarivi vasemmalta: Tertin kartanon buffet, kuopksen kaverit kokkaavat mökillä, Toinen kuva blogikaverien tapaamisesta ja siinä myös mukana tapaamisen emäntä Kata.

Ylärivi vasemmalta: Seeproja Pilanesbergissä, Maputon rautatieasema, Gepardi Pilanesbergissä
Keskirivi vasemmalta: Tofon rantaa, Valashain kanssa snorklaamassa, Maputon kauppahalli
Alarivi vasemmalta: Ryhävalaat hyppää, Pilanesbergissä pääsimme seuraamaan kuinka sarvikuonoilta poistetaan sarvet salametsästyksen estämiseksi, häähumua Maputossa

Elokuu
Kuukauden ensimmäinen huvitus oli se, että kävimme taidenäyttelyssä ja kahvittelemassa vaarin kanssa Gumbostrandissa. Ilonan kanssa olimme etätöissä ja viikonlopun vietossa mökillä. Poimimme vähän mustikoita ja löysimme muutaman kantarellin. Sienien vähyys harmitteli ja aloitimme suunnittelua parempien sienimaastojen luokse pääsemistä. Esikoinen vannoi elokuussa sotilasvalan. Kuopus aloitti lukiossa ja olimme niin tyytyväisiä, että hänkin pääsi Kulosaaren Yhteiskouluun. Kävimme Ilonan ja Sirpan kanssa Taiteiden yönä Ateneumin uudessa kahvissa, katselimme nopeasti Järnefeldtin tauluja ja sitten pingoimme Uspenskiin kuutelemaan kirkkokuoroa. Se oli ihastuttava. Olimme siinä päivän aikana päättäneet ex tempore, että jos saamme istumat paikat jäämme odottamaan Senaatintorille Basso-esitystä. Se oli hyvä päätös, koska Basso oli kerrassaan huikea tunnelmallisessa ja lämpöisessä kesäyössä. 

Serkkuni perheen luona kävimme kahvittelemassa ja sitten pelaamassa yhdessä pakohuonepelin. Hra Kepponen painoi tuolloinkin töitä. Toisen tappio on toisen voitto, tuumi keskimmäinen joka pääsi Hra Kepposen sijasta mukaan pakopeliin. Vaarin kanssa teimme päiväreissun mökille. Kuukauden viimeisenä viikonloppuna lunastimme vihdoin 50v synttärilahjamme apelta. Synttärit osui aikoinaan korona-aikaan ja aika monta yritystä peruuntui. Kävimme apen kanssa teatterissa katsomassa Taru Sormusten herrasta ja yövyimme hotelli Tornissa. Seuraavana päivänä appi tarjosi meille vielä erinomaisen lounaan. Kävimme Hra Kepposen kanssa Milavida museossa ennen lounasta. Ihana elokuu, mutta ehkä vähän liikaa ohjelmaa niin aktiivisen kesän jatkoksi. Sain myös jonkin ihmesäilöntä inspiraation ja tein naapurin omenoista sosetta. He eivät niitä omenia syö, koska ovat aika kitkeriä. Ehkä tuon sosehomman olisi voinut jättää väliin ja vähän vähemmän hosua sienien kanssa :)

 

Ylärivi vasemmalta: Uspenskin kirkkokuoroa kuuntelemassa Ilonan ja Sirpan kanssa Taiteiden yönä, kantarellikastikeella herkuteltiin Ilonan kanssa mökillä, Esikoisen sotilasvala
Keskirivi vasemmalta: Omenasosehurahdus, Serkkuni vaimo johtaa kanansa takaisin kanalaan superherkulla eli pikanuudeleilla :) Vaari mökillä tekemälläni rannalla
Alarivi vasemmalta: Ilona aloitti heti autosta ulospäästyään mustikoiden poiminnan, Näkymä Tampereen Tornihotellista, Apen kanssa teatterissa meidän 50v juhlapäivän kunniaksi

Syyskuu
Syyskuu oli vähän hiljaisempi ja hitaampi kuukausi. Olin vähän flunssainen ja lisäksi jo aiemmin oikutellut hampaani päätti tulehtua niin, että ainoaksi vaihtoehdoksi jäi sen poistaminen. Jopas oli tympeä kokemus. Yksi kuukauden kohokohdista oli vene- ja talviuintiseuran yhteiset syysjuhlat. Sää oli todella lämmin ja merivesikin oli vielä lämmintä. Seuran puuhapariskunta toi juhliin saunalauttansa. Mukaan sai tuoda perhettään ja minä toin kaverini Sirpan ja vielä illan lopussa keskimmäisen tyttöystäväkin tuli kokemaan saunalautan. Oli tosi ihana ilta. Toinen kuukauden kohokohta oli reissu Ilonan sukulaisen mökille. Jestas, mitkä kantarelliapajat! Vielä mökkipätkämme aluksi oli ihanan lämmintä säätä ja uimavettä, mutta syksy yllätti meidät reissussa ja palasin kotiin flunssaisena. Tosin onneksi kantarellien kanssa. Hyvää ulkoilusäätä oli syyskuussa paljon. Hra Kepposen työpaineet hellittivät syyskuussa sen verran, että sain hänet sentään ulkoilemaan kanssani. Yhdellä ulkoilureissulla kävimme ihmettelemässä Mustikkamaanrannalla kuolevia korvameduusoja. Kuun lopussa kävimme Hra Kepposen kanssa Purkutaiteen näyttelyssä Keravalla. Se oli mielenkiintoinen kokemus. Esikoinen teki intissä kunniavartiosto keikan kun Stubb otti vastaan valtiovieraan. Olisipa aina sään puolesta yhtä hyvä syyskuu. Sehän tuntui aivan kesäkuukaudelta.

Ylärivi vasemmalta: Meduusoja Mustikkamaan rannalla, Ihana saunalauttailta, Ihanaa säätä riitti koko syyskuuksi
Keskirivi vasemmalta: Joutsen Ilonan sukulaisen mökkirannassa, Saunalauttailtana merivesi oli vielä noin +20 ja osa ui lahden poikki ja takaisin
Alarivi vasemmalta: Esikoinen kunniavartiostossa, Purkutaidenäyttely Keravalla, Purkutaide 

Lokakuu

Lokakuun alussa mökkeilimme Ilonan kanssa. Reissuun sattui todella upea syyssää. Oli aurinkoista ja aamulla sumu nousi järveltä. Onneksi tuon reissun hyvä sää ei jäänyt kuukauden ainoaksi. Pääsin nautiskelemaan ruskasta. Apen kanssa teimme mökillä syystöitä. Järjestimme kivan kotibrunssin, johon kuopus leipoi kuivakakun. Syyslomalla kävimme Prahassa. Pojat tykkäsivät todella paljon Prahasta ja reissu oli kaikinpuolin onnistunut. Kävin ihastelemassa blogiystäväni Marjon kanssa Puotilan Kartanon Halloweenpuistoa. Se oli ihana väripilkku lokakuuhun. Halloweeniä vietimme kotona yhdellä koristellulla omenapiirakalla. Aika minimiin on meidän ennen niin suuret Halloween-bileet kutistuneet. Lokakuun harmistus oli se, että sukuseura järjesti kokopäiväretken, jossa oli todella mielenkiintoisia vierailuja. Olimme ilmoittautuneet sinne Hra Kepposen, keskimmäisen ja apen kanssa. Olin sairaana ja jouduin jäämään pois. Retki oli ollut ilmeisesti erinomainen, koska jopa keskimmäinen kehui sitä. Syksyyn osui tosiaan muutamia sairasteluja, mutta kaikkiaan välttelimme kulkutauteja tavanomaista paremmin 2024. En ole syksyihminen, mutta kevyesti meni tänä vuonna lokakuu. Polvi aloitti tähän saakka pahimman vihoittelen lokakuussa.

Ylärivi vasemmalta: Puotilan Kartanon Halloween tapahtuma, Ilonan kanssa mökkeilemässä upeassa syyssäässä, Halloween-piirakka
Keskirivi vasemmalta: Mökillä, Ruskaa kotiympyröissä, Brunssille tein avokadoleipiä minulle ja Lillille
Alarivi vasemmalta: Halloweenia Puotilan Kartanolla, Ilonan kanssa sienimetsällä, Sen verran sain sieniä pienellä retkellä että tein minulle, Hra Kepposelle ja apelle sienikeittoa mökin talkoopäivänä

Lomakuvakollaasi pitkän viikonlopun Prahan reissusta

Marraskuu
Vähenevä valonmäärä iskee minuun loppusyksystä. En välttynyt voimakkaalta väsymykseltä tänä vuonnakaan. Polvi oli tosi huonossa kunnossa marraskuussa ja olen joutunut suunnittelemaan elämääni siten, että kävelyä ja seisomista ei saisi tulla juuri yhtään. Vietimme samalla kertaa intistä lomilla olleen esikoisen sekä kuopuksen synttärit ja isänpäivän apen kanssa. Vaari ei pystynyt kanssamme juhlimaan, joten hänen luonaan kävimme erikseen. YstäväniTiinan kanssa olimme kierroksella Kalevala Korun tuotantotiloissa ja kuulimme yrityksen historiasta. Oli varsin mielenkiintoinen kierros. Kuopuksen kummitädin Eevan kanssa joimme synttärikahvit Anna's Joulumaassa ja samalla ihastelimme joulutavaroita ja suloisia aaseja. Toinen kuun jouluretki oli Tuomaan markkinoille Ilonan ja Sirpan kanssa. Lunta marraskuussa tuli useammankin kerran, ajomatkalla Anna's Joulumaasta sitä tuli aivan järkyttävän paljon. Uusi talviuintikausi alkoi. Arki-illat menivät lähinnä sohvalla haukotellessa. Aina marraskuussa mietin, että miksi en ole jossain jossa näkyy aurinkoa. Syyhän on tietysti loma ja raha. Niin toivoisin mahdollisuutta etätöihin EU:n alueella. Marraskuu meni kuitenkin yllättävän nopeasti.

Ylärivi vasemmalta: Tuomaan markkinoilla Ilonan ja Sirpan kanssa, Kaleva Koru vierailulla Tiinan kanssa, Vaarin luona isänpäivänä
Keskirivi vasemmalta: Ihanista ihanin aasi Anna's Joulumaassa, Esikoinen leikkaa synttäri/isänpäiväkakkua, Eeva-täti ja kuopus Anna's Joulumaassa
Alarivi: Luminen ilta, Vierailulla Kalevala Korun tiloissa, Talviuintikauden avaus

Joulukuu
Joulukuun alkupuolella kävimme Marjon kanssa ihastelemassa Puotilan Kartanon Taikatalvea. Se on satumainen ja edelleen auki maaliskuun alkuun saakka! Olin luvannut viedä keskimmäinen tyttöystävänsä kanssa Tallinnaan joulutorille, mutta jalkani olivat niin kipeät, että jouduin jäämään kotiin. Nuoriso meni keskenään ja kivaa oli ollut. Polvivaivojen lisäksi kärsin joulukuussa selkäkivuista. Vaarin, keskimmäisen ja kuopuksen kanssa teimme jouluretken Talvipuutarhaan. Se oli ihana. Paistoimme Hra Kepposen kanssa ensimmäistä kertaa itse joulukinkun. Tähän saakka vaari on tehnyt sen. Jouluaattoa vietimme kotona ja Vaarikin jaksoi tulla meille viettämään joulua. Appi oli mukana juhlinnassa myös. Esikoisella oli pitkä ja ansaittu loma intissä. Joulun jälkeen saimme vieraita Sveitsistä. Hra Kepposen serkku perheineen tuli kyläilemään. Serkun vaimon Elenan kanssa lounastimme yhdessä. Hra Kepponen ja pojat kävivät joulukeilaamassa Hra Kepposen veljen perheen kanssa. Minulla oli silloin paha selkäjumi nro 2 ja makasin kotona syöden särkylääkkeitä ja lihasrelaksantteja. Seuraavana päivänä olin saunomassa ja avannossa ja hetken aikaa olo hyvä. Avantoreissun tein Sirpan kanssa uuteen Sörnäisten Löylykonttiin ja tykkäsin paikasta. Uudenvuoden aattona nuoriso oli omilla teillään ja me kävimme Hra Kepposen kanssa illallisella.

Ylärivi vasemmalta: Marjon kanssa Puotilan Kartanon Taikatalvessa joulupukin kainalossa, Talvipuutarharetki vaarin kanssa, Uuden vuoden illallisella Hra Kepposen kanssa
Keskirivi vasemmalta: Sveitsin vieraat meillä, Jouluaattona kotona isoisien kanssa, Särnäisten Löylykontin varsin urbaanit betoninäkymät
Alarivi vasemmalta: Apen tuomat joulukakut, Jouluaaton kauttaus #jouluöverit astioilla, Puotilan Kartanon taikatalvi

Mitä ajattelen vuodesta? 
Paljon onnen ja ilon aiheita. Hurjan paljon kaikenlaista menoa ja kohtaamista. Olen kiitollinen elämässäni olevista ihmisistä. Perheenjäsenistä, sukulaisista ja ystävistä. Minulla on ympärilläni paljon välittäviä ihmisiä, jotka haluavat viettää kanssani aikaansa. Matkailullisesti taas ihan huikea vuosi. Olen myös kiitollinen työstä ja työkavereista.

Mikä huolestutti?
Maailman tilanteen lisäksi oma terveys, vaarin terveys, Hra Kepposen jaksaminen työpaineiden ja -kuorman alla. Hieman huolestutti esikoisen asepalvelus aluksi.

Mitä toivon ensi vuodelle?
Terveyttä! Kykyä satsata terveyteen ja tehdä sellaisia valintoja, jotka edistävät terveyttä. Parilla ystävälläni on ollut niin raskas vuosi, että heille toivon elämän rakenteiden vakautta ja keveyttä. Nuorisolle kykyä tehdä hyviä valintoja sekä tehdä järjestelmällisesti työtä omien tavoitteiden eteen. Itselleni toivoisin terveyden lisäksi lisää energiaa ja jotain uutta piristävää työhöni. Tuntuu että olen veivannut samaa kampea ehkä jo liian pitkään. 

Me aloitamme Hra Kepposen kanssa vuoden 2025 juhlavuotena. Kesällä meille tulee täyteen 25 vuotta avioliittoa ja keväällä 30 vuotta ekoista treffeistä. Edessä on 25v häämatka ja toivottavasti useat pienemmät treffit. Toiveisiini lisäisin, että aika voisi kulua hitaammin. Olisi niin paljon kaikkea, jota haluaisin tehdä ja kokea ja antaa aikaani myös läheisilleni. Tarvitsisin ajanhidastuskoneen!

Kiitos lukijoilleni kuluneesta vuodesta ja onnellista vuotta 2025!