Lofootit -Henningsvaer

Elokuisen pohjoisen roadtripinni pääkohde oli Norjan Lofootit.

Olen haaveillut Lofooteista pitkään. Yhtenä kesänä yritin houkutella sekä Sirpaa että Jonnaa kanssani Lofooteille. Sirpa silloin totesi realistisesti, että lomaa on niin vähän, että ainakin muutamana tulevana kesänä hän aikoo valita reissun Välimerelle Lofoottien sijasta, vaikka Lofootit häntä kiinnostavat. Jonnakin tuumi, että hänkin valitsee mieluummin auringon. Korona muutti kaiken. Kesällä yksi harvoista sallituista lomakohteista oli Norja, niinpä Sirpa soitti minulle, että nyt hän lähtisi erittäin mielellään Lofooteille.

Reissumme oli alkanut erittäin hyvässä säässä Suomen puolelta Norjan Tennevolliin. Harmillisesti roadtripin huono sää osui Lofooteille. Se ei pilannut Lofooteilla oleskeluamme, mutta ehdimme näkemään kalastajakyliä suunnittelemaamme vähemmän, emmekä myöskään päässeet merikotkasafarille. Voisin todeta, että jääpähän seuraavaan kertaankin jotain nähtävää ja koettavaa. Epäilen, että seuraavaa kertaa ei välttämättä enää tule. Matka Lofooteille on todella pitkä, etenkin kun hieman lyhyemmän reitin Ruotsin läpi ajaminen ei ollut miellyttävä vaihtoehto Ruotsin kesäisen koronatilanteen vuoksi. Rovaniemeltä ajoaika Svolvaeriin, josta Lofootit "alkavat" on noin 11 tuntia.

Tennevollista lähtiessämme sää oli pilvinen ja ajoittain sateinen. Se ei sinänsä haitannut, koska maisema näytti mystiseltä.

Lofooteilla halusimme majoittua rorbueriin. Rorbuerit ovat vanhoja kalastajien puisia rakennuksia, joissa kalastajat asuivat kalastuskauden aikana. Nykyisin niistä on tehty majapaikkoja turisteille. Suomalaisille rorbuerit eivät ole niin eksoottisia kuin muille eurooppalaisille matkailijoille, ainakin kaltaiseni keski-ikäinen on kokenut jo monenmonta erilaista mökkimajoitusta. Kuvien perusteella useimmat rorbuerit ovat hyvin sympaattisen oloisia ja osa tarjoaa kauniita maisemia ja terasseja merelle. Rorbuerit ovat tavallisia mökkejä ja hotellihuoneita kalliimpi, joten eivät sovi tiukkaan budjettiin.

Me valitsimme rorbuerin Hennigsvaerin kylästä. Paikka oli suloinen, yllättäen myös melkein tyhjä. Huoneistomme oli toisessa kerroksessa ja terassi jaettu kolmen muun huoneiston kanssa. Muut huoneistot olivat kaikki tyhjiä ja saimme koko terassin itsellemme. Minusta paikassa oli kiva tunnelma ja olisin voinut hyvin olla rorbuerissa vaikka viikon. Nauttia maisemista ja rauhasta, tosin en tiedä, että olisiko rauhaa normaalina kesinä, jolloin kaikki huoneistot ovat täynnä. Henningsvaer on söpö ja vilkas kylä, jossa on kivasti palveluita. Sen ainoa huono puoli on, että matka päätieltä on pitkähkö, tie kapea ja levikkeillä joutuu väistelemään vastaantulijoita, joten se ei ole kovin näppärä paikka retkeilyyn Henningsvaerin ulkopuolelle.

Huoneisto 21 oli meidän

Huoneisto oli siisti ja viihtyisä, mutta paras puoli oli terassi ja laiturit. Söimme melkein kaikki ateriamme tuolla ihanalla terassilla. Päivä alkoi kivasti maiseman ja raikkaan merituulen ääressä. Ruokailujen suhteen kävi niin, että söimme aamiaiseksi ja illalliseksi norjalaiseen tyyliin lähinnä voileipiä. Ostimme ihania katkarapuja, tosin valmiiksi pakattuna, maksapateeta, juustoa ja olihan meillä vielä Leviltä hankittua kylmäsavuporoakin jäljellä. Joka päivä ostimme myös euron mahtavat vaniljaviinerit kaupasta. Emme suunnitelleet aterioivamme mökillä, mutta usein olimme niin myöhään takaisin perillä, että ravintolat olivat täynnä ja pöytää olisi pitänyt odottaa. Lounaan söimme yleensä tien päällä jossain. Ruoka kaupoissa ei ollut juurikaan sen kallimpaa kuin Suomessa.

 Kuvia rorbuerin ympäristöstä dronella, paitsi ensimmäinen kuva.

Parkkipaikan ympärillä olevat punaiset talot ovat kaikki samaa rorbuer-majoitusta

 

Henningsvaerin kylä
 

Rorbuer näytti aina vähän erilaiselta säästä ja vuorokauden ajasta riippuen. Välillä paistoi ja välillä valitettavasti myös satoi.

 

Rorbuerin edessä oli laitureita ja yhdestä pääsi uimaan. Sirpan mukaan vesi oli max. 10 astetta

 

Yritän hymyillä vaikka sataa

Henningsvaer on vilkas kyllä, jossa liikkuu päivittäin paljon turisteja. Meidän majapaikkamme oli 1,5km päässä keskusta viimeisessä perukassa. Matka oli huonossa säässä kiusallinen kuljettava ja parkkipaikan löytäminen keskustasta usein vaikeaa. Tämäkin vaikutti osaltaan siihen, että söimme niin paljon voileipiä rorbuerissa.

Rannan rakennuksissa on isossa osassa nykyisin ravintola tai kahvila

Kahvilat Norjassa olivat hyviä ja hinnaltaa hyvin lähellä Suomen hintoja. Tosin Suomessa ei missään ole noin paljon ja supertuoreita katkarapuja leivällä.

Yhden illallisen söimme Henningsvaerissa kalaravintolassa. Paikka oli tyylikäs ja viihtyisä. Tulimme molemmat valinneeksi turskaa ja tyyris turska-annos oli aika mitään sanomaton. Jälkiruoka oli pääruokaa parempi,mutta sekin hävivi kahvilakäyntiemme viinereille.

Pohjoisen roadtrip postaukset:

1. Leviltä Kilpisjärvelle

2. Kilpisjärvi

 

3. Vuonon rannalla Norjassa