30. heinäkuuta 2024

Reissuterveisiä Afrikasta

Blogissa on ollut hiljaista, koska olen lomamatkalla. Matka alkaa kallistua kohti loppuaan ja ensi viikolla alkaa työt.

Matkan ensimmäinen kohteemme oli Mosambikin pääkaupunki Maputo siitä syystä, sen kautta pääsimme kulkemaan varsinaiseen kohteeseemme Tofoon. Maputo on tutustuimme yhden kaupunkikierroksen verran ja se tuntui riittävältä. Tofon vetonaulana ovat ryhävalaat, jotka viihtyvät Mosambikin rannikolla tähän aikaan vuodesta. Valaita voi nähdä jopa rannalta käsin paljain silmin. Me pääsimme katsomaan niitä lähemmin valasretkeltä. Näimme useampia komeita hyppyjä. Tofolla vietimme myös rentoa rantaelämää. Asuimme suomalaisomisteisessa sukelluskeskuksessa Liquid Dive Adventuressa aivan rannalla. 




Mosambikista matkamme jatkui Etelä-Afrikkaan Pilanerbergin kansallispuistoon. Majoituimme siellä lodgeen täysihoidolla johon kuului kaksi safariajoa per päivä. Tämä osuus lomasta on mennyt siis eläimiä ja maisemia ihaillen. 

Tämän kaiken kokemani sulatteluun menee varmasti aikaa. Palaan näihin kokemuksiin vielä ajan kanssa. Nyt on aika alkaa valmistautumaan pikkuhiljaa pitkään kotimatkaan. Ja ihan kohtahan on elokuu. 

Kivoja heinäkuun viimeisiä hetkiä! 




24. heinäkuuta 2024

Loma käyntiin Mikkelin reissulla

Heti loman alkajaisiksi lähdin Mikkeliin tapaamaan pikkuserkkuani, keskimmäisemme kummitäti Maria. Edellisestä Mikkelin vierailusta olikin kulunut aivan liian kauan. Pääsin lähtemään suht ajoissa ja suunnittelin ensimmäisen pysähdyksen Heinolan kauniiseen Harjupaviljonkiin. Olin suunnitellut syöväni siellä suolaisen vohvelin myöhäiseksi lounaaksi.

Heinolalla on historiaa kylpyläkaupunkina. Ensimmäinen kylpylä rakennettiin Heinolaan 1892. Se oli suosiossa sotiin saakka. Kylpylävieraille huvitukseksi rakennettiin Harjupaviljonki. Sinne sopi vierainen kävellä ihailemaan maisemia ja kahvittelemaan. Harjupaviljonki vihittiin käyttöön vuonna 1900.


Kerrassaan ihastuttava rakennus. Mahtavaa, että se on aktiivikäytössä edelleen!

Viehättävä kuisti

Ihanat vihreät sisätilat

Suolainen vohveli jäi haaveeksi. Harjupaviljonki oli vetänyt niin paljon asiakkaita, että vohvelijonon pituudeksi arvioitiin 45min. Haikein mielin lähdin jatkamaan matkaa. Toivottavasti matkani vie tuonne uudestaan ja jaksan odotella vohvelin. Söin sitten hampurilaisen ABCllä ja manailin kohtaloani. Tosin se olisi voinut olla synkempi.

ABCllä kävi taas niin, että sähköautoni ei alkanut latautumaan. Huoltoasemista on tullut minulle hyvin sosiaalisia paikkoja, olin taas anelemassa viereeni lautaukseen tullutta miestä kokeilemaan, että saisiko hän autoni latautumaan. Mies sanoi pyörineensä jonkin verran sähköautopalstoilla netissä ja siellä on moni manannut ID4 latausta. Siihen on kuulemma joku niksi, miten pistoketta pitää autoon työntää. Mies muisteli, että se olisi niin, että pistoketta pitää työntää ylöspäin. Ja niin se ID4 lähti latautumaan ja minä pääsin onnellisesti perille.

Perillä!

Mari oli tehnyt ihanaa kesäkeittoa! Yksi suosikeistani.

Upeat pelargoniat ja Limoncello spritz

Illalla chillattiin, nautittiin kivasta säästä pihalla ja puitten takaa pilkistelevästä auringonlaskusta.

Auringonlasku

Lauantaina oli ensimmäisenä vuorossa ostoksia. Mikkelissä on hyvä kenkäkauppa Antilop. Lähdin sinne ostamaan mustat tai beiget ballerinat. Niiden lisäksi löysin myös kivat kävelykengät, joita voi käyttää myös mekon kanssa. Pikkupaikkakunnilla on kiva käydä ostoksilla, kun siellä on yleensä hyvä palvelu ja Antiloopissa on myös hyvä mallisto. Harmi vaan, että Laura Vitan kukkakengistä oli minun kokoni loppuneet.

Päiväkohokohta oli juhlabuffet Tertin kartanossa. Mainostivat menussa, että buffet tarjoilee 50 makua. Siihen oli ehkäpä laskettu kastikkeetkin, mutta siitä huolimatta valikoimaa oli runsaasti. Ruoka oli todella hyvää.

Alkupalapöytä. Jestas oli hyvää!




Erinomaisen ruuan lisäksi Tertin ympäristö on hurmaava.






Ihana vaaleanpunaisen, harmaan ja valkoisen liitto!

Saimme aivan rauhassa vaihtaa kuulumiset ja ehdimme käydä vesijuoksemassakin. Oli ihana viikonloppu ja ihana aloitus lomalle. Kiitos Mari! 

Kävimme uimassa talviuimaseuran "uimalassa" 


Lomani on jatkunut reissulla Afrikkaan. Tämän postauksen viimeistelin Mosambikista. Siitä lisää myöhemmin. 

Kivaa heinäkuun jatkoa! 

17. heinäkuuta 2024

Teinien ja kavereiden kanssa

Olin viime viikolla etätöissä mökillä ja tarkoituksenani oli siinä sivussa leppoisasti pyörittää teinien mökkeilyä. Kuopuksemme on jo useana vuotena kutsunut ystävänsä kanssaan mökkeilemään. Tänä vuonna kavereita lähti mukaan kaksi ja tarkoitus oli, että kundit hoitavat ruokahuoltonsa ja jälkiensä siivouksen itse. Minun pitää hieman katsella perään, mutta voin keskittyä omiin juttuihini.

Menimme yhdessä ostamaan ruokia mökkireissulle. Hieman järkytyin ruuan määrästä. Kaverit ovat aloittaneet tavoitteellisen kuntosaliharjoittelun ja heille sopiva määrä kananfileitä olisi lähemmäs kilo per poika. Ostoskassit täyttyivät kanafileistä, jauhelihasta, täysjyvätuotteista ja kananmunista. Sipsit ja herkut jäivät kauppaan.


Olin oikein ylpeä siitä, kuinka reippaasti pojat ryhtyivät ruuanlaittoon. Meillä oli hieman erimielisyyttä siitä, että montako jauhelihapakettia voi laittaa pastakastikkeeseen. En antanut laittaa sitä kolmatta, koska se ei olisi mahtunut kunnolla pannulle ja ajattelin, että hella menee ihan hirveään sotkuun.

Ruokalautasina teinit käyttivät jättikokoisia syviä lautasia ja ne lastattiin kukkuroilleen. Illalliseksi katosi munakas, jossa oli vain 4 kananmunaa per poika. Sinne katosi paketti kerralla :)

Yhtenä iltana olin kutsunut ystäväni Sirpan kanssani uimaan, saunomaan ja syömään. Juhlittiin päivää ennakkoon synttäreitäni Sirpan kanssa. 

Salaattia, savulohta, tuoretta patonkia ja pieni pullo alcaselaista kuohuvaa cremanttia


Jälkkärikimara. Sirpa toi Halmeen leipomon munkkeja ja yo-juhlien porkkanakakkua oli vielä vähän jäljellä.

Nuoriso on saanut aikaiseksi kanaa ja riisiä. Tästä kokkauksesta tuli yllättäen ikävämpää siivottavaa, kun uunipelti lainehti kanasta tullutta nestettä. Kanaa oli pellillä yli 2,5kg.

Synttäreitteni kunniaksi kävin ostamassa lähileipomosta pullaa

Koska teinien kanssa meni niin mukavasti, päätimme että he voivat jäädä viimeisenä päivänä vielä koko iltapäiväksi ja illaksi mökille, kun minä menen tapaamaan ystäviäni. Opin tästä taas aika paljon. Kolmas päivä ilman mitään ohjelmaa on liikaa. Pojat olivat ehtineet soudella pariin kertaan, saunoa kahtena päivän tuntitolkulla ja pelata pienellä biljardipöydällä kyllästymiseen saakka. Siis vain kahden päivän retkiä tulevaisuudessa!

Ystäväni Kata oli kutsunut meidän kaveriporukan kotiinsa. Ohjelmassa oli herkullinen nyyttäriateria ja aarrekarttojen tekemistä. Pienet vastoinkäymiset alkoivat jo matkalla Katan luokse. Lupaamani täytekakku päätyikin lattialle, onneksi sain sentään pullaa tilalle.

Tässä porukassa on hyvä energia ja jokainen voi olla oma itsensä iloineen ja suruineen.

Ihanat ladyt



Ruoka oli niin hyvää!



Aarrekarttailu aluillaan

Tiukkaa keskittymistä


Sain leikattua muutaman inspiroivan kuvan ja sitten puhelimeni soi. Mökillä oli käynyt pieni tapaturma eikä auttanut muu kuin lähteä ajamaan sinne takaisin, pakata äkkiä tavarat ja jättää mökki sotkuun ja ajaa lähimpään päivystykseen. Tapaturmapotilas oli onneksi vielä alle 16v ja pääsimme lastenpäivystykseen. Kirkkonummea lähin lastenpäivystys oli Espoon Jorvissa. Selvisimme säikähdyksellä sekä pääsimme nopeasti lääkärille Jorvissa. Tapahtumapäivänä harmitti, kun olisi halunnut jäädä Katan luokse, mutta sellaista se on pikkukepposten kanssa. Kyllähän tästä reissusta jää varmaan elinikäiset muistot :D

Pitihän sitä napata kuva muistoksi minne päättyi teinien mökkireissu ;) Jorviin

Edellisellä viikolla ehdin tapaamaan ystävääni Lauraa lounaalla. Niin se on elämä kiireistä, että edellisen kerran tapasimme viime joulukuussa. Tänä kesänä haluaisin tavata mahdollisimman montaa ystävääni. Aivan liian vähän on vapaita päiviä siihen. 

Lauran ehdotuksesta tapasimme Kaivopuiston reunalla sijaitsevassa Elm-nimisessä ravintolassa. Elm oli minulle uusi paikka. Tykkäsin siitä. Laura tiesi kertoa, että lounaallekin kannattaa tehdä pöytävaraus.

Laura söi pastaa ja minä mustekalaa. Oma annokseni oli todella herkullinen, jopa riisi oli erinomaista. Siinä oli seassa yrttejä, rusinoita ja kasviksia. Annoksen hinta 19€, mikä oli mielestäni kohtuullinen. Olin pari päivää aikaisemmin maksanut Santa Fen kanasalaatista 22€. Olihan tämä ihan eri planeetalta.

Alkuruuaksi oli kylmä gazpachokeitto. Se ei ole suosikkejani, mutta tämä oli hyvää.


Elmin sisätiloja. Sinne voi poiketa myös vaikka jäätelölle.

Elmillä on kerrassaan hurmaavat ulkotilat


Elmin takapiha

Minulla on ensimmäinen lomaviikko puolessa välissä. Aloitin lomani ihanalla reissulla Mikkeliin. Sen jälkeen olemme käyneet kuopuksen kanssa siivoamassa mökin appea varten. Muuten olen lähinnä laiskotellut. 

14. heinäkuuta 2024

Kilpikonnabongausta upeissa maisemissa

Kuten jo aikaisemmin kirjoitimme, valitsimme kuopuksen 15,5v kanssa Zakyntoksen lomakohteeksemme etenkin kilpikonnien bongausmahdollisuuden vuoksi. Toki suht runsas retkivalikoima puolsi valintaa.

Olin lukenut, että pienen Cameon saaren ympärillä on parhaat mahdollisuudet nähdä kilpikonnia. Noilla vesillä kilpikonnat ovat Carretta Carretta lajiketta eli valekarettikilpikonnia. Valkerakettikilpikonnat voivat kasvaa noin metrin mittaisiksi ja painaa sata kiloa. Lajike elelee kaikialla lämpimissä merissä. Sillä on todella vahvat ja isot leuat, joilla voi murskata kovakuorisia saaliseläimiä.

Suurin toivein lähdimme Cameolle jo aamuvarhain. Kilppareista ei näkynyt jälkeäkään, mutta pieni saari oli todella kaunis. Istuimme baarissa vilvoittavassa tuulessa ihailemassa merta. Teimme tosi pitkän snorklauksen pojan kanssa. Nähtävää veden alla oli vähäisesti, mutta kiva kokemus oli snorklata meressä kahdestaan. Viimeksi olemme snorklanneet yhdessä Sardiniassa keväällä 2017.

Cameon saarella pääsee kävelysiltaa pitkin Agios Sostis satamasta. Jo satamassa ihastuin merimaisemiin.


Tässä näkyy kävelysilta kokonaisuudessaan

Sillan jälkeen pitää kavuta rinne ylös ja maksaa 5€ pääsymaksu. Ylhäältä aukeaa huikeat maisemat. Cameolla vietetään myös paljon häitä.





Baarimaisemat hävisivät rantamaisemalle, mutta kyllä tätäkin kelpasi katsella

Lipumyyjä tyttö neuvoi, että tuota viehättävää rantaa parempi paikka snorklaukseen olisi saaren toisella puolella oleva kelluva laituri. Siellä ei ollut ketään muita meidän lisäksemme, joten saimme rauhassa valmistautua.

Kelluva laituri

Veden alla oli kaunista, mutta nähtävää aika vähäisesti. Näimme sentään joitain pikkukaloja.


Cameon saari mereltä kuvattuna

Koska emme nähneet kilppareita, päätimme ostaan veneretken kilpparibongaukseen. Matkatoimistomme Tuin appsi ei toiminut lainkaan ja sitten kun sain sen toimimaan, oli retkipaikat loppuunmyyty. Hotellilla oli Tuin brittitoimiston tyttö ja hän myi meille hetkessä retkipaikat brittien kanssa. Kokopäiväretken ostimme netistä Viatorin kautta. Siinä oli ensimmäistä kertaa sähläystä ja siksi halusin toisen retken mieluiten Tuin kautta.

Cameon saarivierailun jälkeen luin netistä, että Agios Sostis satamassa, josta siltä vie saarelle, vanha kalastaja syöttää aamuisin ennen klo 9 ja iltaisin kuuden jälkeen kilpparia. Sama naaras tietää tulla oikeaan aikaan apajille. Kylläpä harmitti, kun en lukenut siitä aikaisemmin. Harmi muuttui myöhemmiksi iloksi. Kokopäiväretken viimeinen etappi oli Agios Sostiksen satama. Muut retkeläiset olivat niin väsyneitä, etteivät jaksaneet edes poistua bussista. Meikä pinkaisi äkkiä katsomaan, että joko kalastaja syöttäisi kilpparia. Ja kyllä! Soitin äkkiä pojan paikalle. Olimme molemmat innoissamme kilpparin bongauksesta. Kuopukselle tämä oli ensimmäinen kerta.

Siellähän se rouva on! Kilpikonnien rakastajalle hieno hetki


Mietin juuri, että oliko nuo pikkukalat kiinnittyneet kilpparin kilpeen

Koska olimme jo maksaneet kilpparibogausristeilyn, niin tietenkin osallistuimme. Merimaisemat ovat parasta Zakyntoksella. Olisimme voineet olla vaikka joka päivä veneilemässä. Retki lähti aamulla aikaisin ja merellä oli vielä hetken usvaa. Päivä kirkastui nopeasti ja ensimmäinen uimataukokin tuli nopeasti.

Aamu-usvainen meri

Tuolla pikkulaivalla olimme retkeilemässä

Snorklasimme. Tuon vesikasvillisuuden kohdalla oli enemmänkin pikkusinttejä, mutta ne uivat ruohon sekaan piiloon


Merimaisemat olivat ihania

Jos vuokrasi veneen kuljettajalla, niin oli mahdollista ajella noihin luoliin


Keri caves

Kilppareita bongattiin laivan kannelta muutamaan otteeseen. Ihana oli seurailla niitä, mutta kyllä se sataman kilpparibongaus voitti laivan kannelta bongauksen. Kivahan tuo risteily kuitenkin oli!

Kaikkein upeimmat merimaisemat jäävät vielä odottelemaan seuraavaa Zakyntos-postausta!



Edelliseen Zakyntos-postaukseen pääset tästä  Onnistunut äkkilahtö Zakyntokselle