Rakas Liisa, elät yhä sydämissämme

Meillä oli jälleen viikonloppuna juhlat kotonamme. Nyt en kyllä vähään aikaan halua järjestää mitään juhlia. Apella oli toive. Hän halusi järjestää reilut viisi vuotta sitten kuolleen vaimonsa muistoksi hänelle 75v synttärimuistojuhlan. Asia tuntui hänelle niin tärkeältä, että halusimme osallistua. Ja olihan Liisa ehkäpä maailman kiltein ja hyväsydämisin ihminen ja meidän perheelle rakas äiti, mummi ja anoppi.

Käytännön syistä päädyimme jakamaan juhlat kahteen osaan. Appi järjesti pienemmät juhlat omalle sukupolvelleen mökillä ja me kutsuimme miehen serkkuja perheineen meille. Juhlista ei olisi tullut taaskaan mitään, jollei Piret olisi tullut meille töihin.

Vuokrasin nämä pöytäliinat esikoisen yo-juhliin ja palauttaessa aloin kyselemään, että olisiko mahdollista ostaa nämä omaksi. Hinta oli hyvä ja nyt minulla on juhlaliinat. 

Aikoinaan Lofooteilta ostamani kolme minimaljakkoa ovat päässeet ahkeraan käyttöön. Niillä saa kivat pikkukukat pöytiin.

Vanhaa kretonkia päälle

Juhlalookiksi kaivoin kaapin perältä lähemmäs 15 vuotta vanhan mekon. En ole pitänyt sitä pitkään aikaan, mutta uuden tummemman ruskean hiusvärin kanssa aloin miettimään, että mekkohan on ihan samanvärinen ja kaivoin sen esiin. Alkoi naurattamaan, kun muistin, että olen vuonna 2013 kirjoittanut postauksen, että pitäisikö mekko laittaa kiertoon. Jos olen 40+ vuotiaana pitänyt mekkoa vähän tätimäisenä, niin nyt 50+ se vaikuttaa just sopivalta :D Mekkopostaus täällä

Rakas Liisa <3

Kotiimme kokoontui noin parinkymmenen hengen joukko serkuksia ja pikkuserkuksia. Osan serkuista olimme nähneet edellisen kerran kuusi vuotta sitten. Viimeksi nähtyjen treffaamisesta oli kulunut jo kaksi vuotta. Kai tässä pitäisi kehitellä jonkinlainen joka toinentai kolmas vuosi tapahtuva serkustapaaminen.

Ehkäpä juhlien ihanin kuva. Tytöt ovat keskenään serkkuja ja meidän poikiemme pikkuserkkuja.

Juhlatunnelmia

Shakki-innostus kulkee suvussa

Tarjoilu oli hyvin samankaltainen kuin yo-juhlissakin: suolaisia piiraita, kahta eri salaattia, karjalanpiirakoita, patonkia, mansikkakermakakku ja porkkanakakkua.

Appi on tehnyt Liisan elämästä ja heidän yhteisistä vuosistaan videon. Siinä on kuvia jopa Liisan oppikoulutodistuksista, kaitafilmin pätkiä heidän opiskelija-astaan, elämästä lasten kanssa, yhteisistä hetkistä sukulaisten ja ystävien kanssa. Liisan vaiheiden lisäksi video tarjoili ihanaa ajankuvaa. Appi kertoi videolla Liisan vaiheista ja myös rakkaudestaan häntä kohtaan. Liisan pitkäaikainen ystävä ja työkaveri kertoi heidän työstään. Katsoimme porukalla videon ja oli se niin liikuttava, että pyyhimme kaikki silmäkulmia sen päätteeksi. 

Isoin osa juhlaväestä

Liisa <3