18. joulukuuta 2020

Uhmasin hallitusta

Olen tavannut aikoinaan blogiskenen kautta mahtavan, pohjalaisen voimanaisen Sirkun. Ensimmäiset treffit meillä oli entisen kesämökkipaikkakuntamme Virtojen ja Sirkun kodin puolivälissä vuonna 2013. Sen jälkeen olemme tavanneet vähintään joka kesä. Tänä vuonna meidän kesätreffimme ovat lykkääntyneet ja lykkääntyneet ja ne saatiin lyötyä kalenteriin vasta ensimmäiseksi adventiksi.

Juuri tuohon aikaa koronatartuntaluvut ryöpsähtivät uusiin ennätyksiin ja hallitus alkoi painostamaan kaikkia pysymään kotonaan. Minä olen kesälomaa lukuunottamatta pysynyt kotonani 9 kuukautta. Istun tässä ruokapöydän ääressä, kuten nytkin tätä kirjoittaessani, kuukaudesta toiseen. Elokuun jälkeen olen tavannut 9 ihmistä oman perheeni lisäksi. Sen lisäksi olen käynyt muutaman tyypin kanssa kahdesti lounaalla. Pitkän mietinnän jälkeen päätin, että lähden treffaamaan Sirkkua Tampereelle. En usko, että vaarantaisin muita, koska olin täysin terve ja kuten sanottu istun täällä kotonani päivästä toiseen. Päätin käyttää mahdollisimman paljon maskia ja vältellä ihmisiä turvatakseni itseäni.

Tihkusateista pikkujoulutunnelmaa Tampereella
 

Tampereen reissu oli varsin voimaannuttava! Lisäksi myös sivistävä. Sirkku on kestävän kehityksen naisia ja on ammattinsa vuoksi perehtynyt erityisesti ruuantuotannon ongelmakohtiin. Ruuantuotannon lisäksi Sirkun kiinnostus ulottuu myös tekstiiliteollisuuteen. Ensimmäinen kohteemme Tampereella oli Seele vaateliike, jonka valikoimassa on ainoastaan vastuullisesti tuotettuja vaatteita. Se tarkoittaa suunnittelua Suomessa, tuotantoa Euroopassa ja jopa kotimaassa, eko-seritifoituja luonnonmateriaaleja, kierrätettäviä pakkausmateriaaleja ja ennen kaikkea ajatusta, että vaatteelle tulee mahdollisimman monta käyttökertaa. Palvelu Seelessä oli erinomaista. Myyjä etsi meille uutta sovitettavaa ja teki kivoja ehdotuksia. 

Lumoan-valmistajan mallistosta ostin mustan collegemekon. Se on riittävän siisti vaikka teatteriin tai ravintolaan, mutta kuitenkin rento ja todella mukava päällä. Nilkkureiden tai tennareiden kanssa mekko sopii arkeenkin. Lumoan-valmistajall on osa mallistosta saatavilla myös plus kokoina 46-52. Mekko maksoi 109€. Jos materiaali pysyy pitkään hyvänä, niin malliltaan mekko on iätön ja aion käyttää sen loppuun.

 
Kaupassa farkkukankainen kimonojakku näytti jotenkin ihanan freesiltä. Joten sorruin ostamaan senkin. Tämä on sen verran erikoinen vaate verrattuna muihin kaapissani, että nyt suorastaan jännittää, että tuleeko sille käyttökertoja minkä verran. Kaikkein epäekologisin ostos on sellainen vaate, jolla ei juuri ole käyttöä. Valmistajana https://www.hopiavuori.com/
  
Kakkukahvit nautimme Valkoinen Puu kahvilassa torin reunalla. Valkoinen puu on luomukakkujen edelläkävijöitä Suomessa. Viljana käytetään pohjalaista spelttiä. Maitotuotteet, kananmunat ja marjat ovat myöskin pohjalaista luomua. Kakut ovat sellaisia ronskeja ja reheviä ulkomuodoltaan. Valkoisen Puun kirsikkabritakakku otti minun listallani Suomen parhaimman kakun tittelin. Siinä yhdistyy ihanasti suklaa ja kirsikkahillo perinteiseen britaan. Lohjalainen St. Honore on ollut yli 20 vuotta mielestäni Suomen parhaimpien kakkujen tekijä, suosiikkikakkuni on tosin vaihdellut marjatartaletistä ranskalaisen suklaakakun kautta mustikkamascarponeleivokseen, mutta nyt St. Honore jäi kakkoseksi. Suosittelen ehdottomasti vierailemaan Valkoisessa puussa, jos liikut Tampereella, Seinäjoella tai Kauhajoella!
 
Suomen paras kakku! Kuva: https://valkoinenpuu.fi/

Illansuussa piipahdimme hieman tunnelmoimassa joulutorilla. Joulutori aukesi vaiheittain ja kaikki kojut eivät olleet vielä auki. Illalla asiakkaita oli enää aika vähäisesti. Joulutorilla on ihania koristeita ja valoja, joten olihan se sellainen tunnelman nostattaja.





Tallipihalla ehdimme piipahtamaan pikaisesti. Minun tieni vei heti ensimmäiseksi Suklaapuotiin, josta ostin muutamat pikkujoululahjasuklaat. Tampereen reissu oli todella onnistunut oikea hyvän mielen reissu. Joulustamme on tulossa hiljainen juhla vain oman perheen kesken. Appi ilmoitti jo aiemmin, että ei uskalla tavata meitä. Ala-asteella on ollut isompi korona-altistus, johon ilmeisesti kuopuksemme ei kuulu. Sen jälkeen en kyllä anna poikien tavata isääni. Ehkäpä uskaltaudun piipahtamaan isälläni suodattava maski päällä joulun aikaan ja sittenhän ehdimme vielä tapaamaan ennenkuin pojilla alkaa koulu.

Tallipihan Suklaapuodin upea talo

Minä menen kohta apteekkiin hakemaan diabeteslääkkeeni ja sitten siirryn viikonlopun viettoon. Ohjelmassa on lepäilyä, ehkä ihan vähän siivousta ja jos olen tosi jaksavaisella tuulella, niin voisin toimia kuopuksen työnjohtajana ja leivottaa hänellä pienen satsin piparkakkuja.

Mukavaa viikonloppua!

12 kommenttia:

  1. Valoisaa viikkistä ihan vain uhmaten <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin.
      Aika nopeasti meni ohitse huono omatunto "kansalaistottelemattomuudesta". Viimeistään Britakakun kohdalla olin sitä mieltä, että vierailu oli ainoa oikea teko ;)

      Poista
  2. Ihana irtiotto arjesta! Mutta todella ikävä juttu tuo sinun diabeteksesi. :-(

    Mäkin haaveilen pipareiden leipomisesta äiskän kanssa. Tai oikeastaan leipominen ja piparit ovat sivuseikka, kun lähinnä mua kiinnostaa se taikina. ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Diabeteksen puhkeaminen on kyllä harmi juttu. Minulla oli viimeisessä raskaudessa raskausajan diabetes ja lisää riskiä ihan hurjasti kakkostyypin diabetekseen. Olisi pitänyt vahtia tarkemmin tuota vyötärönympärystäni eikä antaa sen kasvaa yhtään. Lääkärikin sitä sanoi, että mun painoindeksillä tilanne ei näytä niin pahalta ja yleissilmäyksellä näytän toki pulskalta mutta en sellaiselta, että ylipaino laukaisee varmasti sairauksia. Sitten kun lääkäri sanoi, että riisupas vähän, niin heti tuli toteamus, että olen niitä raukkoja, joilla kaikki ylimääräinen menee vyötärölle ja sisäelinten ympärille. Sanoinkin lääkärille, että olen luopunut toivosta, että laihtuisin ja olen alkanut toivomaan, että läski valahtaisi lantiolle ja reisille :D :D :D Lääkäri sanoi, että erinomainen toive, se vähentäisi terveysriskejä ;) Toivon joulupukilta koiranpennun ja vuokrakilipukin lisäksi rasvan valahtamista ahteriin.

      Toivottavasti saat paljon piparkakkutaikinaa!

      Poista
  3. Tampereeen joulutori näyttää todella kauniilta. Somessa on näkynyt paljon kuvia juuri tuolta joulutorilta ja myös Tallipihan joulusta. Ihania nuo puiset hahmot ja erityisesti Pähkinänsärkijä. Olen vuosia yrittänyt metsästää itselleni pientä puista Pähkinänsärkijää siinä vielä onnistumatta. Yhden löysin aikoinaan Köpiksestä mutta kun menin työmatkallani sitä ostamaan kokouksen jälkeen oli kauppa jo kiinni ja aamulla en sinne enää ehtinyt. Jäi harmittamaan. Ikävä juttu tuo diabetes mutta onneksi on hoidettavia. Hyvää viikonloppua ja 4.adventtia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tampereen joulutori oli kyllä hienosti laitettu. Torin ympärillä on kauniita taloja, jotka tuovat lisää tunnelmaa toriin. Kun me kävimme joulutorilla, niin siellä oli mukavan väljää. Huomattavasti tukkoisempaa oli Tallipihalla. Liekö sitten kiinni kellonajasta vaiko siitä, että Tallipiha on enemmän lapsiperhe kohde ja moni haluaa varmaan tuoda jotain joulun odotuksen taikaa lastensa joulukuuhun.

      Toivottavasti vielä joskus tulee täydellinen pähkinänsärkijä vastaan!

      Diabetes on harmi homma. En ole ehtinyt oikeastaan murehtimaan diagnoosia, kun voimat ja aika meni siihen, että olen yrittänyt saada itselleni hoitoa. Ehkä järkytys ja pieni kiukutus iskee sitten perästä päin.

      Kivaa viikonloppua!

      Poista
  4. Korona koettelee kaikkia ja kyllä kotona oloonkin kaipaisi vastapainoa välillä. Hyvin hoidit reissun, ja kyllä se kannattaa joskus ystävä nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on virus pistänyt koko maailman polvilleen ja niin moni asia on muuttunut :( Ystävän tapaaminen teki niin hyvää, etenkin kun muutaman kuukauden järjestelimme tapaamista.

      Kivaa viikonloppua!

      Poista
  5. Oli kyllä taatusti hyväätekevä uhmaretki, ainakin kuvat näyttävät houkuttelevilta ja iloisilta. Herkuista puhumattakaan!

    Ja hatunnosto tähänastiselle koronaeristymisellesi, minä en olisi pystynyt, enkä ole edes yrittänyt vastaavaa. Olen toki karsinut vapaa-ajan rientoja (niitä vähiäkin) minimiin, mutta arjessa olen kyllä ollut melko normaali työssä-kaupassa-kirjastossakävijä.

    Kehvelin diabetes! Ilmeisesti olet kuitenkin päässyt jonnekin vastaanotolle ja olet saanut opastusta ja lääkkeet? Toivottavasti alkavat viedä väsymystä pois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä välillä pitää päästä jotenkin tuulettumaan ja ihmisten pariin. Niitäkin voi toteuttaa mahdollisimman turvallisesti. Täällä meillä päin sitä ihan mielellään vähän välttelee kauppoja. Ollaan Suomen korkeimpien koronatartuntalukujen keskellä ja kauppakeskuksessa on paljon sen kansalaisryhmän edustajia, joiden keskuudessa koronatartunnat ovat erityisen korkeita, notkumassa ilman maskeja.

      Vastoinkäymisistä huolimatta pääsin aloittamaan lääkityksen ja odottelen edelleen pääsyä kaupungin diabetesklinikalle. On ollut kyllä sellainen farssi hoitoon pääseminen, että alta pois.

      Poista
  6. Oi miten ihana uhmaus!! Sä olet kyllä ollut niin kunnollinen, että tuo oli täysin oikeutettua. JA olis ollut muutenkin.
    Kivoja löytöjä teit. Asukuvia odotellessa. Etenkin haluan nähdä kuinka käytät tota tosi ihanaa kimonoa esim etätöissä :) Toki toivon että joskus pääset kimono päällä muuallekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teki todella hyvää päästä vähän ihmisten ilmoille :)

      Työnantajahan ilmoitti jo aikaa sitten, että toimistolle pääsee aikaisintaan juhannuksen jälkeen. Silloinkin varmaan tehdään jotain vaiheistettua töihin paluuta. Todennäköisesti töihin siin ensi syksynä. Sen suhteen ei kyllä uusia vaatteita tarvitsisi :D Mutta kun en ole ostanut juuri mitään pariin vuoteen, niin kiva saada jotain uutta kaapin täytettä. Voin alkaa pynttäytyä sille kuukausittaiselle työporukan lounaalle :D :D :D

      Poista