Siitä on aikaa, kun ole viimeksi alentunut tähän: laajamittaiseen omaisuuden karsimiseen. Siihen on mennyt koko viikonloppu. Kohta olemme käyneet läpi lelut ja käytössä olleet vaatteet. Kaksi täyttä Ikean kassia ylimääräistä vaatetta. Unbelievable! Toinen maata pötköttää jo kirppiksellä. Mulla on vielä kaikkien jemmavarastojen äiti perkaamatta, enkä edes uskalla ajatella sen sisältöä.
Minun akilleen kantapääni kotitöissä on tavaroiden kertyminen kaikille vaakapinnoille. Ne vaan tulevat itsestään ja en millään meinaa saada ruoskittua itseäni niiden järjestämiseen. Minua todellakin ihmetyttää, että mistä nämä kaikki tavarat oikein tulevat? Kuka nämä kaikki tavarat meille kantaa? Juuri nyt mua inhottaa tämä tavarapaljous. Mä en kestä näitä loputtomia pinoja ja kasoja. Masennun, lamaannun ja hermostun niiden edessä.
Olen päättänyt, että minusta tulee minimalisti.
Olen päättänyt ryhtyä ostolakkoon
(ei koske omia vaatteita, koska niistä on pula).
Kaikki ylimääräinen lähtee.
Toistaiseksi viikonlopun ponnistelujen tulokset näkyvät kotonamme liian vähäisesti. Minulla on vaikeuksia tsempata itseni jatkamaan. Kamojen järjestämiseen ja siivoamiaseen verrattuna juurihoitokin tuntuu houkuttelevalta. Omiin tavaroihini saakka en ole vielä päässyt :( Toivottavasti lopussa kiitos seisoo, tällä hetkellä tämä on ollut vain ankea viikonloppu. Ei edes hippasen voittajafiilistä, vaan romun alle hukkunut fiilis. Toivottavasti sinulla on ollut parempi viikonloppu.
PS. Mua risoo suuresti katsella noita legolaatikoita, jotka ovat täynnä rakennelmien raatoja. Kaikki isot ja arvokkaat paketit ovat siellä murusina.
Mä uhkasin eilen miestä ja tytärtä, että ellei siivoaminen kiinosta niin voitte etsiä oman vuokra-asunnon. Noh, tänään sain tekstarin kesken koulutuksen : alakerta imuroitu, 3 koneelista pyykkiä pesty ja terveellistä ruokaakin syöty
VastaaPoistaMeilläkin Telman kamoja myytiin 3 säkillistä kirppiksellä, mutta valitettavasti se ei vielä näy missään. Omia vaatteita voin laittaa pois ja Telman vaatteita myydä, mutta se on se kaikki muu romu, josta se sotku tulee, tästä on minimalismi valitettavasti kaukana :/
VastaaPoistaHaveanice1:
VastaaPoistaItse olen suunnitellut, että sellainen pikkuboxi tästä kodin läheltä olisi oikein sopiva minulle. Kun perhe-elämä ja sotku käy hermoille, voisin vetäytyä sinne toipumaan ja nauttimaan normisiisteydestä ja hiljaisuudesta :)
Hyvä, että mies ja tytär saivat tsempattua teillä.
Roosa:
VastaaPoistaAika kaukana on minimalismi meiltäkin :(
Mulla on paheena kirjat ja lehdet. Kirjat eivät mahdu minnekkään, vaikka olenkin ollut aika onnistuneessa ostolakossa. Lehdet kertyvät epämääräisiksi kasoiksi. On mullakin tietenkin jemma ainakin kahta kokoa liian pieniä vaatteita, olisi varmaan aika luovuttaa. Sitten noi lastenvaatteet ja lelut, ne vaan leviävät pitkin.
Joskus mua on huvittanut tälläiset henkilökohtaiset järjestelijät. Nyt jos olisi joku järjestelijä, joka vielä siivoaisi, tarjolla niin täältä lähtisi tilaus vetämään. Näillä näkymin kärvistelen tämän asian parissa vielä toisenkin viikonlopun :(
Rouva K, sä olet todellakin nyt sopivassa draivissa, jotta homma saa potkua! Hirvee raivohan tuohon tarvitaan ainakin meillä. Aikoinaan mä pystyin muistamaan suurinpiirtein sen, mitä omistin. Nykyään saatan ostaa saman asian kahdesti, kun en muista sellaista omistavani. Esim. Kevätraivauksessa löytyi täysin käyttämättömät esikoisen toppahousut, jotka olin syksyllä ostanut talvea varten, mutta liian lämpimien säiden vuoksi laittanut vielä kaappiin odottamaan. Talvi kärveisteltiin joillakin vanhoilla varatoppiksilla, kun olin unohtanut nuo uudet. Kele.
VastaaPoistaMä saannoista raivauksista kyllä energiaa. Samalla kun laittaa kamaa pois, niin on vaan jotenkin helpompi hengittää. Toivottavasti sunkin psyyke alkaisi toimia samoin. Tsemppiä!
Tutun kuuloista taistelua tavaroita vastaan. Mun raivausharrastukseeni kuuluu, että välillä pistän kaikki säilytys systeemit uuteen uskoon, vaihdan perheenjäsenten iloksi kaappien sisältöä paikasta toiseen, ja usein jää joku jämäläjä jonnekkin, nytkin on sekä ylä että alakerrassa moiset iloiset läjät...
VastaaPoistaSitten omistan hirmuiset varastot käsityö kirjoja, lehtiä, kankaita, lankoja jne jne. Vaikka joka päivä ompelisin ja neuloisin, en saisi nitä varastoja kulutettua 20 vuodessa.
Kirpparipaikka oli hyvä, mutta väsyn siihen roudaamiseen ja jatkuvaan järjestelyyn.
Eli ilmoittaudun kanssa samaan projektiin, turhautumistakin uhmaten.
T. Äiti tytärten
Samaa tuskaa täälläkin, oma vaatekaappi on about raivattu ja kaupattu kirppiksellä, samoin Lilan... Mutta poikien ja miehen vaatekaapit on vielä listalla. Samoin lelut ja kirjat + päälle esikoisen asunnon raivaus ja muutto. Joten otan osaa ja toivotan tsemppiä. Mä jo yhdessä vaiheessa uhkasin muuttaa esikoiselta vapautuvaan yksiöömme:) meillä on kyllä auttanut joka toinen viikko käyvä siivooja, koska silloin pitää olla tasojen tyhjät:)
VastaaPoistaTaitaa olla laajemminkin tätä liikkeellä!
VastaaPoistaItse en vain ole saanut itseäni ihan siihen pisteeseen, että saisin konkreettisesti tehtyä asialla jotain. Nyt olen vain kasannut kirpparille meneviä kamoja työhuoneen sohvalle, mutta siinäpä se. Ei oikein löydy hyvää saumaa ravata itsepalvelukirpparilla, kun tulevat viikot ovat töiden takia niin risaisia. :-/
Minäkin haluan minimalistiksi! (ja taas tänään löysin kapasta itselleni hameen...)
Kaunis ajatus tuo minimalismi ;) :D :D Joo, kyllä mä oikeesti kannustan sua! :D Ja itsekkin olen miettinyt, että josko vaikka kirpparille veisi kamoja, mutta osa pitäisi laittaa nettikirpparille, esim askartelukamoja, ettei niitä kukaan nyysisi, tai menisivät paremmin kaupaksi, kuin täällä maalla muuten.... Se kaikki kuullostaa hirmutyöläältä :/ ällööööööö
VastaaPoistaMirka:
VastaaPoistaRaivoni alkaa nousta huolestuttaviin lukemiin. Se ei enää kohdistu pelkästään sotkuun vaan sotkeviin perheenjäseniin ja niihin jotka siivoavat laiskasti tai huonosti (=muu perhe). Mä en tiedä, eteneekö tämä projekti ikinä siihen vaiheeseen, että saisin tästä jotain mielihyvää itselleni.
Nyt ainakin ryven pohjamudassa ja tämä tuntuu niin raivostuttavalta ja toivottomalta. Ehkä mä voin tuntea kohta pientä riemua siitä, että kodista on sentään lähtenyt muutama pussillinen ihan rehellistä roskaa ulos :)
Äiti tytärten:
Meillä on todella harvoin harrastettu tuota kaappien sisällön vaihtoa. Sekin tekisi todella hyvää. Meillä lasten lelut ovat levinneet erinäiseen laatikoihin, rasioihin ja pusseihin täyttäen jokaisen tilan. Kukaan ei tarvitse sellaista määrää kamaa kuin meillä on ja missään helsinkiläisessä rivarissa tai kerrostalossa ei pysty tälläistä kamamäärää järkevästi hautomaan.
Mä toivon, että kirpparipaikka toimisi hyvin ja pääsisin tavarasta eroon. Olisi kyllä varsin mukavaa, jos myyntihommasta jäisi joku paperiraha itsellenkin :)
-Jassu-
Toi kirpparihomma vaatii aika tsempin töiden ohella, jos on epäsäännöllistä työaikaa. Itse voin ainakin olla varma siitä, että jos otan kirpparipöydän, niin ihan varmasti tulee joku työmatka. Niin näyttää käyvän nytkin. Mä aion nyt hampaat irvessä tsempata. Kahtena viikonloppuna on tulossa hinnoittelua. Ja tätä raivaamista.
Joudunkohan mä ottamaan tämän päätteeksi jonkun nakit silmille risteilyn Tallinnaan ihan vaan kokemuksen unohtamiseksi :)
Haltiakummi:
VastaaPoistaMinimalismi astukoon taloomme!
Ei se kyllä ihan pian pääse perille, koska mulla on kuutioittain kirjoja, legoja, harrastusvälineitä ja vaatteita. Kahmaloittain astioita, tietokoneita, kenkiä ja kaikenmaailman pärtöä. Mutta tästä lähtee. Lisää ei tule.
Pääkaupunkiseudulla kirpparointi on sentään suhteellisen helppoa, vaikka ei se täälläkään vaivatta tapahdu :(
Mä karsin muuton yhteydessä ihan mielettömästi kamaa, ja olohuone-kettiö-alue meillä onkin suht minimalistisesti kondiksessa. mut lastenhuoneet on jo ihan pommin jäljiltä... selkeesti tarvittais asiallisempia säilytyskalusteita! Pitäis oikeesti tehdä asialle jotain, niin ei raivostuttaisi siivotessa niin järjettömästi...
VastaaPoistaKatri:
VastaaPoistaSilmätkin harittaa tästä homma niin, että meinaa jäädä vastaukset väliin.
Ei lopu ihan heti urakka sinultakaan, kun on kaksi asuntoa hoideltavana. Minusta sellainen äidin lepoyksiö olisi varsin passeli vaihtoehto :)
Meillä osa kaaoksesta johtuu siitä, että useamman vuoden meillä on käynyt erinomaiset siivoojat. Mitään pintoja ei tarvitse raivata, jos ei kykene. He hoitavat koko kämpän siistiksi. He olivat niin taitavat ja ihanat persoonat. Valitettavasti he lopettivat henkilökohtaisista syistä meillä erittäin yllättäin kesän kynnyksellä. On se varmaan pakko yrittää löytää uusi siivousfirma, luulen että syksyn työ- ja harrastustahdilla siivousvastainen henkilö ei välttämättä löydä yhtään aikaa lattioidenpesulle ja ovien pyyhinnälle :)
Niin ja mä pengoin eilen toppasäilöstä myytävät tarkoituksena kuvata ja laittaa myyntiin, mut jätin ne sitten sängylle lojumaan... että nyt sitten pohdinnassa, että ottaakko ne kuvat vai tunkeako ne takaisin sinne mistä tulivat???
VastaaPoistaMiima:
VastaaPoistaItselleni olisi oikeastaan tärkeintä, että edes toi keittiö ja olohuone olisivat jossain asiallisessa kuosissa. Meillä ei tällä hetkellä ole keittiön tasoilla (joita on kyllä liian vähän meille) kovin montaa vapaa neliösenttiä :( Sä olet nainen selvästi voiton puolella!
Meillä on tässä viimeisen vuoden ajan yritetty sellaista, että lapset eivät tuo lelujaan alakertaan lainkaan. Ei meinaa onnistua millään :( Meilläkin varmasti pitäisi parantaa lelusäilytystä lastenhuoneissa.
Miima:
VastaaPoistaJos valoa riittää, niin äkkiä kuvaamaan!
Mä laittaisin kanssa ulkovaatteet huutikseen myyntiin, kun siellä siististä kamasta saa yleensä ok hinnan. Jouduin kuitenkin toteamaan, että syksy näyttää sellaiselta, että postitus voi käydä ylivoimaisen vaikeaksi. Ainoa mihin voisi kyetä edes jotenkin olisi toi Smart Post.
Kaappien siivous on kyllä vihoviimeistä hommaa, ja se lannistaa ennenkuin on ehtinyt alkaakaan. Mulla on nyt muutamia nyssyköitä jo odottamassa uff:lle vientiä, ja homma on vasta ihan alussa :(
VastaaPoistaNonna:
VastaaPoistaMulle riittää ihan haastetta tässä, että saisin nämä joka tasolle levinneet tavarat johonkin pois. Välillä joutuu vähän katsomaan, että mitä siellä kaapissa on, että saa lisää tavaraa mahdutettua sinne. Tavatoiden järjestely ei todellakaan ole mun juttu :( senostattaa verenpaineen ja ketutuskäyrän.
Illalla viimekseksi totesin, että onpa kiva kun mulla on kaapillinen tarjoiluastioita, joita käytän yleensä vain jouluisin. Argh.
Tsemppiä sinne oman urakkasi kanssa!
Ihailen tuota tarmoa! Itse olen kerännyt niitä kirppiskasseja ja ne pölyttyy siellä varastossa ja vie turhaan tilaakin. Nyt pitäisi tehdä taas raivausta ja lisätä niitä kirppiskasseja varastoon. Kun vaan saisin ne sinne kirppiksellekin...
VastaaPoistaJa täyttyvät tasot on hyvä tyhjentää laatikoihin ja kaappeihin, ja sitten kohta ne on täynnä tavaraa ja pitäisi ne siivota. Päättymätön kehä! Mitä sillä kaikella tavaralla ihminen edes tekee, mutta kun ei voi poiskaan heittää. Jos katos joskus vielä tarvitaan... =)
Ja ne legot! Mä niin tiedän mitä tarkoitat!
Rillo:
VastaaPoistaTarmo on lähinnä pakon sanelemaa. Legojen leviäminen on siinä pisteessä, että vankasta treeenipohjasta huolimatta en enää pysty kävelemään satuttamatta jalkojani (siihen ei riitä ihan muutama irtopalikka). Ja jos pystynkin kävelemään legojen välissä en halua, koska lattialla on hiekka :(
Pakko yrittää, vaikka hampaa irvessä. Nyt otan kyllä itseäni niskasta kiinni ja siirryn tuohon epämääräiseen vaatekasaan. Ehkä sen ketutuksen voimalla saan alkuun pidempään hiertäneen työjutun.
Mutta jestas mä vihaan tätä hommaa. Mielelläni ulkoistaisin tämän. Tulkaa palvelukseeni himojärjestelijät tai -siivoojat!!!