Esikoinen on tänä vuonna rypenyt toppakriisissä. Ensimmäiset tyhmät ja käyttökelvottomat topat olivat nämä:
Ticketin takki ja housut
Kukaan itseään kunnioittava 8-vuotias ei voi käyttää toppahousuja, joissa on henkselit -kaikkihan sen tietävät, paitsi äiti. Takki on pojasta liian kuuma pikkupakkasilla, sen kyllä uskon, koska Ticketit ovat superlämpimiä. Myös pienemmät narisevat Ticketin haalareista, jos ei ole kunnon pakkanen.
Onneksi olin tilannut kakkostopat Lindexiltä, esikoinen valitsi itse netistä toppansa. Paketti lojui avaamattoman liian pitkään, vaihtoaikakin ehti umpetua reippaasti. Kun vihdoin sovitimme Lindexin toppaa, se osoittautui aivan liian pieneksi. Mitoitus ei vastaa kokoaan lainkaan, siis ainakin numeroa pienempää ellei enemmän. Nyt mulla on marinoitavana yksi Lindexin toppa-asu :(
Tämä takki ja mustat housut marinoituvat
Viime vuotinen toppatakki mahtui vielä esikoiselle ja poika alkoi käyttämään kaunista Minymon raitatakkia (viime vuonna se jäi parille käyttökerralle ja silloin olisi ollut siihen sopivat housutkin).
Seuraavaksi päätimme hankkia vain housut. Sovitukseen tuli Molon farkkukuositoppahousut. Normaalipainoiselle pojalleni housut olivat liian tiukat vyötäröltä. Tämä on aivan uusi ongelma! Välitunnille mennessä toppahousut sujautetaan sisähousujen päälle. Vyötärölle pitää siis mahtua collareiden tai ohuiden farkkujen vyötärönauha. Palautukseen menivät.
Seuraavaksi mies kävi esikoisen kanssa housuostoksilla. Ainoat esikoiselle kelvanneet housut olivat Burtonin lautailuhousut. Niissä onkin erinomaiset säädöt vyötäröllä. Harmi vaan, että väri on vaikeammin yhdistettävä kirkas vihreä. Ihan järkevä yhdistelmä olisi vihreät housut ja tumman sininen takki.
Tällä yhdistelmällä olemme olleet urheilemassa, koulupäivinä look on tämä:
Ei hivele minun värisilmääni eikä tyylitajuani... Mutta en jaksa yhtään toppavääntöä.
Burtonin toppahousut ovat olleet jalassa vähäisesti. Säät ovat usein olleet sen verran lämpimät, että poika on pärjännyt näillä:
Everestin kuorihousut
Näillä mennään vielä pienessä pakkasessa max -5.
Todellista luottokamaa meidän koululaisella. Stadiumin vuorettomat kuorihousut. Mahtuu reppuun tai jopa takintaskuun. Näillä pärjää ainakin 10kk vuodesta.
Mitä tästä opin: Ei kannata ostaa alennustoppaa esikoiselle. Maku ja vaatimukset muuttuvat niin nopeasti, että menee varmasti pieleen. Jos ei muuten mene pieleen niin sitten viimeistään koon suhteen.
Sama on ilmiö on suurimmassa osassa esikoisen vaatteita: ei kannata ostaa ilman sovittamista, jollei ole entuudestaan tuttua "luottokamaa". Siinä missä esikoisen pukeminen oli ennen mukavaa ja rentouttavaa nettishoppailua, on se nyt hikoilua vastahankaisen pojan kanssa kauppojen sovituskopeissa. Not my cup of tea!
Hanskat ovat olleet paha rasti myös. Useimmat ovat ranteista liian tiukkoja. Kustannussyistä sorruin tänä vuonna Lindexin Fixiin. Tämän vuoden malli osoittautui epäonnistuneeksi: liian pitkä ja tiukka varsiosa ja liian pitkä sormiosa (tosi kiva, että meillä on niitä 6 paria). Pienempien osalta jatkan vain ja ainoastaan Reimatecilla. Esikoisen hanskat saisivat olla edullisempia, syyslukukauden aikana hanskoja katosi lopullisesti noin 80€.
Täysin en aletoppia pystynyt tänäkään vuonna vastustamaan. Oikeasti ainoa, mikä olisi tarvinnut täydennystä, on Reimatec hanskavaranto. Sitä en tietenkään saanut hoidettua kuntoon :(
Sen sijaan täysin turhamaisuuttani ostin kuopukselle ensi talveksi Molon haalarin (koska Reimatec on jo niin kulahtanut eikä enää täysin vedenpitävä ja Ticketin on kuuma). Mutta onhan se niin söpö :)
Keskimmäinen haluaisi nyt jo siirtyä pois haalarista kokonaan ja ensi talveksi ostin hänelle Molon farkkukuositakin. Poika tykkää takista paljon ja halusi sen jo nyt käyttöön. Ensi talveksi siten varmaan mustat ainakin mustat hanskat ja housut.
Hurja vuorikiipeilijä :)
Kohtahan tässä pitää alkaa katsastamaan välikautta.
Hih, tuttua. Meilläkin ekalla oli tärkeää, että housut ja takki eivät vain missään nimessä olleet samaa väriä "näyttää päiväkotilaiselta" ja nyt tokalla, mitä epäsopivammat värit/kuviot kaapista ulkotakki-/housut yhditelmälle löytyy sitä mageempi... ;) Olisiko joku itsemäärääämisoikeuden julistus tai nykymuoti josta minulla ei ole hajukaan ;).
VastaaPoista- Anni A.
Anni A.
VastaaPoistaMulle ei tullut mieleen, että tuollainen sävysävyyn olevat takki ja housut tosiaan näyttävät päiväkotimaiselta, koska näyttäähän se vähän haalarimaiselta. Täysin loogista :)
Kiva kuulla, että jossain muuallakin revitellään kuoseilla. Kai se muoti leviää noiden poikienkin keskuudessa, vaikka omani ei yleisesti ottaen ole osoittanut juuri mitään kiinnostusta pukeutumiseen.
Olen omille lapsille opettanut, että näillä seteillä mennään tänä talvena, ja ens talveksi voidaan yhdessä katsoa kivempaa- (joskin aikuinen tekee lopullisen päätöksen hankinnoista.)
VastaaPoistaUsein lapsilla on tietty arkuus uuden vaatteen kanssa,(mitä muut sanoo?) ja siksi olisi hyvä jos lapsen sais pitämään sitä edes kerran koulussa.
Meidän koululaiset ei välikausihousuilla juokse pakkasessa, koska minä olen aikuinen ja päätäntä valta on minulla.:) Helppoa!
Meillä ei ole vielä tullu vaatteista mitään sanomista. Ainoastaan violetit hanskat oli kuulema epäkelvot kouluun esikoisen mielestä :D Haalaria on käyttäny vielä nyt ekaluokalla ihan omasta halustaan.
VastaaPoistaAnonyymi:
VastaaPoistaSamaa olen joskus huomannut, että uusi vaate vaatii pienen koeajon, että siitä tulee mieluinen.
Täytyy tunnustaa, että minä kadehdin näitä perheitä, joissa asiat ovat helppoja, kun päätäntävalta on aikuisella ja lapset tekevät kuten käsketään. Meilläkin päätäntävalta on aikuisella ja siitä yritämme pitää tiukasti kiinni sekä perustella päätöksemme lapsen ymmärtämällä tavalla. Harmillisesti vaan meillä on yksi perheenjäsen, joka ei halua milään alistua aikuisen valtaan tässä toppa-asiassa.
Monta aamutuntia ja jopa puolikas koulupäivä on mennyt ohitse toppakriisin takia. Asiasta on keskusteltu useasti ja olen pakkottanut lapsen pitämään toppahousuja ja hänet on viety väkisin kouluun niissä.
En oikein näe mitään järkeä tuossakaan toiminnassa. Milloin minun päätäntävaltani muuttuu nujertamiseksi? (Tarkenen itsekin vallan hyvin pelkillä farkuilla pikkupakkasessa). Kyllä kunnon routa on ajanut porsaan toppahousuihin (kun pakkasta on tarpeeksi toppahousut sujahtavat jalkaan). Joten olen päättänyt valita taisteluni.
Siilis:
VastaaPoistaKiva, että teillä on sujunut pukeutuminen helposti. Meillä pojalle kelpaa kaikki värit paitsi pinkki. Violetit hanskat olisivat varmaan menneen hyvin pariksi noille kirkkaan vihreille housuille :)
Meillä haalarin käyttö loppui esikoisen osalta eskariin. Keskimmäiselle on vielä haalari koville pakkasille ensi talveksi eskariin. Esikoisen luokalla on tytöillä haalareita ja heilläkin omasta valinnastaan, mutta ei yhdelläkään pojalla.
Olisko sulla myynnissä nuo toppahousut? Ovatko mitä kokoa?
VastaaPoistaHyvä postaus. Minulle siinä mielessä, että voin varautua siihen , mitä mahdollisesti tuleman pitää. Mukavaa, että esikoiselle löytyi lopulta mieluinen setti! -Whatever color combo it is...
VastaaPoistaJa molon denim ja ruudut, no, ihaniahan ne on. Vaan onpa Lindexinkin takki nätti!
hauskan näköiset setit. meillä taas on totaalituhooja ja viime keväänä ellokselta tilatut ahkan toppahousut on lähes päreinä.... ja edellistalven kakkospöksyt everestin toppahousut on vielä pahemmin päreinä eli mitään ei jää esikoiselta kahdelle pienemmälle kierrätettäväksi. takitkin onnistuu hajottamaan täysin.
VastaaPoistaJanne:
VastaaPoistaKiitos kiinnostuksestasi :) Säästelen nuo esikoiselta jääneet toppavaatteet pienemmille veljille - he ovat joustavampia pukeutujia. Eiköhän ne jommalle kummalle kelpaa, tai parhaassa tapauksessa molemmille.
zirk:
Kaipa tuo pukeutuminen on useimmissa perheissä huomattavasti helpompaa kuin meillä. Osaltaan siihen vaikuttaa kyllä se, että esikoinen oikeasti kokee tietynlaisten vaatteiden ahdistavan ja puristavan ja sitä on vaikea neuvotella pois.
Pienemmät ovat olleet toistaiseksi paljon helpompia, mutta hekin ovat kuumaverista sakkia. Kaikki ulkovaateriitely loppui siihen, kun jätin välikerroksen pois. Leudommalla säällä Reimatecciä tai vastaavaa, kunnon pakkasella Tickettiä. Kahdet setit kun on oltava, niin noi se ratkesi :)
Tinni:
VastaaPoistaMeillä on toppa- ja välikausivaatteet kestäneet todella hyvin. Kuopuksella on nytkin käytössä kahdella veljellään ollut Reimatec. Siitä jo polvista näkyy, että on ollut käytössä, mutta on vielä vedenpitävä.
Viime vuonna esikoisella oli H&M toppahousut ja ne oli roskiskamaa talven jälkeen. Yksi epäonninen Reimatecin haalari on meille sattunut. Muuten kaikki on kestäneet hyvin.
Hyvän ystäväni perheessä on myös ulkovaatteiden puhkikulumisongelma. Aikaisemmin luulin, että Tickettiä olisi mahdoton saada puhki, mutta niin se vaan onnistui heiltä hetkessä. Heillä suosittiin jossain vaiheessa SuperRemua(vastaava kuin Reimatec+). Ovat kuulemma todella kestäviä.
On nyt ihan pakko tunkea tähän ihan muussa asiassa. Haluan kiittää blogiasi rehellisestä vertaistuen tarjoamisesta!
VastaaPoistaOltiin aamupäivällä lasten kanssa Mehiläisessä esikoisen korvalääkärissä ja lapset mökästivät tutkimusten jälkeisen ajan niin että yritin epätoivoisesti kuulla mitä lääkärillä oli kitarisojen poistosta kerrottavaa. Kun olimme lähdössä huoneesta niin esikoinen heitti pienempää kovalla lelulla päähän :( Lääkäri kyllä kommentoi siihen että tuollaista tapahtuu tms.
Ja tästä pääsemme siihen että jos en olisi lukenut kertomuksiasi teidän perheen menosta niin olisin varmaan kuollut häpeästä. Meillä ei ole hirveästi muita lapsiperheitä lähipiirissä ja blogistaniassakin tulee usein olo että lapset käyttäytyy nätisti ja mitään uhkaus-lahjonta-linjaa ei tarvita. Kiitos blogisi (ihan oikeasti!!) olen oppinut relaamaan ja olemaan välittämättä niin paljon muiden mielipiteistä.
Ojennan siis sinulle aidon bloggaajan tunnustuksen ja toivon että jatkat samalla linjalla. Iso kiitos!!
t. Teija
Olen samaa mieltä Teijan kanssa. Juuri rehellisyys ilahduttaa minuakin erityisesti :)
VastaaPoistaMielenkiintoista lukea kouluikäisten poikien pukeutumisesta, ts. -pulmista. On sulla kyllä pitkä pinna!
Mun esikoiseni on ekaluokkalainen tyttö. Hän valitsi itse haalarin "koska koulussa pitää mennä tosi nopeasti välitunnille ja kaksiosainen asu on niin hidas pukea".
Tyttö meillä on tosi tarkka siitä, etteivät vaatteet saa jäädä yhtään ruttuun tai löksöttää. Se tuntuu hänestä sietämättömän pahalta. Siksi meillä on nyt vaatteita joita ei voi käyttää koulussa (haalarin alla).
Poika taas ei ollut moksiskaan vaikka hänellä oli ulkoillessa yksi villasukka ylimääräisenä kengänkärjessä. Toisaalta hän ahdistuu hirveästi jos tulee yhtään kuuma tai "kaulaa kuristaa (=erittäin löysä tarrasäädettävä peruskauluri)". Uskon, että hänkin on vielä "kuorihousutyyppiä". Päätellen siitä, että hän viilettää kotonakin pikkareissa ja T-paidassa kun minä ja tyttö vedämme villasukkia jalkaan ja lämpimämpää pitkähihaista päälle...
Nyt kouluikäisenä on meillä vastaan tullut myös se eka "kuule äiti, tuota en kyllä laita päälleni, se on nolo". Palautin kyseisen paidan kauppaan, mitäs siitä turhaan taistelemaan. Yleensä meillä kyllä kelpaa melkein vaate kuin vaate molemmille. Kunhan se ei tunnu pahalta päällä.
Jaa. Yritän tässä jaaritellessani muotoilla siis sitä, että periaatteessa meilläkin pukeudutaan aikuisen tarjoamiin vaihtoehtoihin, mutta mielestäni lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä vaihtoehdoista ja tulla myös kuulluksi. Paitsi aivan erityisesti puristamisen/löksöttämisen/ruttujen, myös vähän ulkonäönkin suhteen. Aina ei voi ronklata, mutta en minäkään pukisi ylleni ihan mitä tahansa lahjaksi saamaani vaatetta. Varsinkin jos se tuntuu päällä tosi pahalta. Toisaalta jos on itse saanut sovittaa ja valita, sitä on myös käytettävä.
Ja miten se itsevarmuus vaatevalintojen suuhteen muodostuu jos yhtään ei saa harjoitella vaalitsemista? Tässä vaiheessa vielä aikuista kuunnellaan ja kuvittelen naivisti, että säästymme tällä "harjoittelulla" kaikista hurjimmilta kokeiluilta teini-iässä :D. Tai ainakin olemme harjoitelleet vaatteista keskustelemista ja mielipiteen perustelemista jo etukäteen.
Teija:
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Mukava kuulla, että olet saanut meistä vertaistukea. Oletettavasti tarjoamme sitä tulevaisuudessakin, pojilla on vielä rutkasti kasvuprosessia edessä ;)
Lapset ovat vähän kuin palloja, jotka törmäillessään hakevat suuntaa kasvulleen. Meillä on sellaisia supernopeita pingispalloja kolme törmäilemässä.
Laura:
Olen kanssasi täysin samaa mieltä lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa valintoihin. Myös silloin, kun se on aikuisen kannalta ikävää/hankalaa.
Minusta kasvatuksessa on vaikeaa se, että kuinka saada lapsiin auktoriteetti siten, että kasvatus olisi lasta tukevaa eikä nujertavaa. Voimakastahtoisten (ja päätöksessään pysyvien jässiköiden) kanssa se on vielä haastavampaa.
Joskus kyllä ajattelen, että olisipa se helppoa, jos nuo muksut kasvaisivat ihan itsekseen sen kummemmin poukkoilematta. Vois välillä niistää jonkun nenän ja vähän taputtaa päähän