Key West

Key Largosta matkamme jatkui saariketjun päähän Key Westiin. Se on suosittu matkailukohde, johon tulevat sekä amerikkalaiset että ulkomaalaistet turistit. Vanha puukaupunginosa, leppoisa tunnelma ja hienot rannat vetävät matkailijoita puoleensa.

Aloitetaan Key West virtuaalikierros rannoista. Netin perusteella Key Westin paras ranta on Fort Zachar Taylor Historic State Parkin ranta. Sitä kehuttiin myös hyväksi snorklauspaikaksi. Rannalla on myös kahvila ja vessat. Omia eväitä voi syödä puitten varjossa olevalla piknikalueella, jossa on paljon pöytiä ja penkkejä. Alueelle pitää maksaa pääsymaksu. Rannalla on aurinkotuoleja vuokrattavana. 

Ranta oli todella viehättävä, mutta snorklaus oli surkeaa ja virtaus niin paha, että olimme jälkikäteen todella hämmästyneitä, että varoituskylttien luvatussa maassa ei ollut yhtään varoitusta virtauksesta, joka meinaa paiskata sinut oikean reunan aallonmurtajan teräviä kiviä päin. Näkyvyys oli snorklatessa olematon ja kaloja oli vähäisesti. 

Toisen rantavierailun Key Westissä teimme Clarence S. Higgs Memorial Beachille. Onpa muuten aivan järkyttävän pitkiä nimiä Floridan paikoilla ja vaikea muistaa niitä. Tämä ranta oli lähellä hotelliamme. Edessä oli hyvin ilmaista parkkia, rannalla on vessat ja pukukopit sekä kahvila. Snorklausta emme edes viitsineet harkita. Tavallisilla hiekkarannoilla kaloja näkee todella huonosti. Kalat tykkäävät olla kivien lähellä. Vanhan sillan pätkän tolpat olisivat voineet tarjota jonkun kalabongauksen. Kalojen sijasta tällä kertaa bongasimme taas siipikarjaa.

Kukko oli aika ärhkästi tulossa autoon, kun avasin oven. Mitä tekee matkakaveri? No, tietysti kuvaa sitä, että uskaltaako Kepposka ulos autosta ja nokkii kukko Kepposkan nilkat ;) Pääsin rannalle ehjin nilkoin. 

Hullu kukko yrittää tunkea autoon

Nämä linnut olivat aamuisin parkissa hotellin aamiaissalin oven edessä. Käyttäytyivät varsin rauhallisesti, mutta oven sai sulkea perässään vahtien tai muuten siivekkäät yrittivät päästä aamupalalle.

Key Westin tunnetuimmat nähtävyydet ovat Hemingwayn talo ja kantakuppila sekä vanhat puutalot. Harkitsimme Hemingwayn kotimuseota. Jonna kysyi minulta, että "Kepposka, sinä ahkera lukija, mistä Hemingwayn kirjasta tykkäsit?" Jouduin toteamaan, että en yhdestäkään. Pidin niitä kaikki todella puuduttavina. Niinpä valitsimme vanhat puutalot ja Audubon museotalon. 

Vanhat puutalot meinasivat tulla kaikki jyrätyksi uudempien rakennuksien alta 1950 ja 60-luvuilla. Yksi vanhimmista puutaloista sai omistajakseen vuonna 1958 pariskunnan, joka remontoi 110-vuotiaan talon upeaan kuntoon. Tästä lähti innostus ja kiinnostus kunnostaa Key Westin vanhan keskustan puutaloja. Tämä saneerausinnostuksen "lähtölaukaustalo" on nykyisin nimeltään Audubon house amerikkalaisen taidemaalarin mukaan. Audubon house toimii museona, taidegalleriana ja sitä voi vuokrata juhliin. Meidän sisävierailukohteeksi valikoitui Audubon house.

Alkajaisiksi muutama kuva söpöistä taloista:

Sitten Audubon houseen. 

Vuonna 1846 Key Westiin iski paha hurrikaani, joka tuhosi suurimman osan taloista. Varakas kapteeni Greiger aloitti sen jälkeen hienon talon rakentamisen perheelleen. Museon kyltit kertovat suurpiirteisesti John Greigeristä, hän oli kapteeni ja hylkyjen pelastaja. Museon yläkerrassa pyöri haastatteluvideo Greigeristä. Siellä jälkeläinen kertoi varsin suorasukaisesti esi-isänsä toiminnasta. Alue oli toki karikkoinen ja sääolosuhteet saattoivat yllättää rahtilaivoja, joten pelastettavaa riitti. Hra Greiger varmisti busineksensa volyymin sytyttelemällä karikoille kokkoja ja ohjaamalla laivoja karille. Hylkypelastajalle kuului osuus hylyn lastista, se taisi olla 10-20% Ensimmäinen paikalle ehtinyt hylkypelastusryhmä sai jonkinlaisen yksinoikeuden pelastustöihin. Hra Greiger sanoi, että puolet hänelle tai lasti päätyy merenpohjaan. Greigeristä tuli erittäin varakas. 110 vuotta talo pysyi suvun hallinnassa, mutta rahat loppuivat ja talo ränsistyi. Olisi saanut rikoksilla hankitut rahat loppua jo aiemmin.

Kuva sisäpihan puolelta. Päätalon lisäksi oli keittiötalo ja muita talousrakennuksia ja hurmaava trooppinen puutarha

Suloisia vanhoja leluja

Hyvän sään aikaan herrasväen viikonloppuhuvina oli kaupungilla käyskentely hienosti pukeutuneena

Audubon, jonka mukaan talo on tänä päivänä nimetty, oli amerikkalainen lintutieteilijä ja taidamaalari, joka ikuisti kaikki tunnetut amerikkalaiset linnut 1800-luvun alussa. Audubonin töitä on näytillä galleriaosastolla sekä muuallakin talossa.

Samaan aikaan tilataideteos ja Audubonin töitä näytillä

Key Westin nähtävyyksiin kuuluu myös Hemingwayn suosikkibaari Sloppy Joe's. Ajattelimme, että olisimme voineet kunnioittaa Hemingwayn muistoa nauttimalla jotkut juomat, mutta baari oli tupaten täynnä. Tämä olikin sitten kolmas Hemingwayn suosikkibaari, jonka olen käynyt ovelta kurkkaamassa. Kaksi edellistä oli Havanassa ja Barcelonassa. 

Aivan täysi Sloppy Joe's, jopa baaritiskille istumaan olisi ollut pitkä jono

Kymmenien metrien pituinen jono oli myös Key Westin eteläisimmän kadunkulman "meripoijulle" kuvaamaan itsensä Yhdysvaltojen eteläisimmässä kolkassa. Emme todellakaan viitsineet jäädä jonottelemaan. Hotellille palatessa Jonna nappasi autonikkunasta kuvan meille.

Minä tein muutamia erinomaisia puubongauksia. Kyllä nykyisin on helppo selvittää, että mitä katsoo. Nappasin kuvan ja tein googlella kuvahaun ja hetkessä tiesin, että edessäni on Banyan tree joka on suomeksi banianviikuna. Banianviikunan erikoisuus on se, että se kasvattaa itselleen lisää juuria oksista. 

Tuollaista kasvustoa oli kasvamassa maata kohden

Ehdimme nautiskelemaan myös hotellin uima-altaasta

Huonehintaan kuului drinkkikuponki ja otettiin pina coladat. Kun tarjoilija laittoi nämä eteemme olimme hyvin pettyneitä että mitkä ihmeen lasten slush-juomat nämä ovatkaan. Osoittautuivat niin erinomaisiksi, että jouduimme lähtemään illalliselle jalkapatikassa

Huikeita auringonlasku emme ponganneet, mutta kaunishan tämäkin taivas on

Ajomatkan Key Westistä Evergladesin kupeeseen halusimme tehdä päivänvalossa. Siis sen merenpäälle rakennetun osuuden ajamisen. Seuraavaan majapaikkaan pääsimme perille tapojemme mukaan pimeässä, koska pysähdyimme yhteen ostoskeskukseen. Ajomatkalle kävimme ostamassa key lime piirakkapalaset konditorio-leipomosta, joka väittää kyseisen tuotteen keksineensä.  Ilmeisesti reseptin alkuperä on hämärän peitossa, mutta Key Westissä se on joka tapauksessa luotu. Tarkoituksenamme oli syödä kakkupalaset mahdollisimman kivan merimaiseman äärellä paluumatkan varrella.

Maku ja maisema kohdillaan. Täydet viisi tähteä

Key Westissä oli kiva lomakyläfiilis, sää oli ihana ja snorklausretki oli hyvä. Luulen, että Florida Keys on nyt sen verran nähty muutamassa päivässä, että sinne ei tule enää ikinä palattua. Eikä jäänyt fiilistä, että haluaisin pian uudestaan. Floridassa nähtävää ja koettavaa riittäisi helposti toiseenkin reissuun.

Vielä tähänkään eivät Floridan postaukset päättyneet. Jäljellä on vielä päivä Evergladesissa ja yöpyminen intiaaniheimo Miccosukeen kasinohotellissa. 

Floridan kierros:

Osa 1 - Snorklaamassa manaattien kanssa

Osa 2 - Pintaraapaisu Miamista
Osa 3 - Hurmaava Sarasota Keys
Osa 4 - Supermielenkiintoinen Kennedy Space Center

Osa 5 - Yllätyksiä Meksikonlahden pinnan alla