Oma avanto

Pari viikkoa sitten lähdimme Ilonan kanssa mökkeilemään. Mökkireissun päätavoite oli koestaa uusi jääsaha ja askarrella meille oma kastautumisavanto. Huvinsa kullakin :)

Mökkipaikkakunnallamme on oma Facebook-ryhmä ja sieltä olin lukenut jäätilanteesta sekä siitä, että vapaaehtoisvoimin järvellä ylläpidetään luistelu/ulkoilureittiä. Siellä sanottiin, että jää on vähintään 25cm paksua. Ilman tätä tietoa olisi avannon tekeminen saattanut loppua heti alkuunsa. Järven jää räsähteli ikävästi ja aina välillä jään päälle tuli vettä. Kyseessä oli päällimmäisin jääkerros, joka ei ollut vielä jäätynyt kunnolla.

Kairaus aloitettu

Ensimmäistä reikää kairatessa selvisi, että jää on todella paksua. Se oli paljon paksumpaa kuin annettu arvio 25cm. Mietiskelin kairatessa, että minulla on huono käsitys jään paksuudesta mökkijärvellä. Todennäköisesti olisi monesti ollut turvallista ulkoilla jäällä, kun olen ajatellut, että se ei ole turvallista. En olisi mitenkään arvannut, kuinka paksia jää olikaan. No, nykyisin voin käydä koekairailemassa.

Päätimme tehdä 6 kairausreikää, joiden välit sahaisimme sitten jääsahalla. Alle tuntiin meillä on kairaukset ja sahaukset tehtynä. Lämmin tuli urakoidessa ja välillä piti suoristaa selkää ja venytellä. Uusi jääsaha toimi mainiosti. Kun saimme jäälohkareet ylös, tajusimme kuinka mainiosti saha olikaan toiminut. Jää oli yli puoli metriä paksua.

Uusi jääsaha käytössä ensimmäistä kertaa

Ostin itselleni Laxströmin jääsahan

Avannon tekemisen vaikeus oli saada sahatut jääkuutiot pois avannosta. Ensimmäinen ongelma oli saada jääkuutiot irtoamaan toisistaan. Siihen käytimme rautakankea ja -lapiota. Yritimme ensin työntää niitä neuvojen mukaisesti jään alle. Se oli aivan mahdotonta. Seuraavaksi yritimme saada jääpaloja nostettua. Ne olivat niin painavia, että meidän piti puolittaa se sahalla. Kaikenlaisen ähellyksen jälkeen totesimme, että toisen on nostettava lopulta jääpala käsin ylös. Jään paksuus tosiaan paljastui lopullisesti vasta, kun saimme ensimmäisen palan ylös.

Seuraavaa kertaa varten meillä on tekniikka paremmin hallussa ja tiedämme myös avantohanskojen olevan erinomainen väline avannon tekemiseen. Tunnin verran ahersimme jääpaloja ylös. Valitettavasti appiukon toinen rautakanki lipsahti järveen. Hupsista.

 

Hämärähommaa

Valmista tuli!

Minun oli tarkoituksena hankkia kevyet pienen puutikkaat avantoa varten, mutta sitä hankintaa en ehtinyt suorittamaan. Käytimme mökillä olevia alumiinisia a-tikkaita, jotka olivat ihan ok. Lämmitimme saunan ja taskulamppujen valossa pääsimme testaamaan oman avantomme.

 

 

Kävimme avannossa saunasta kolmesti. Saunan päälle herkuttelimme Ilonan tekemällä erinomaisella tattipiirakalla ja lähileipomon laskiaispullilla. Yöllä nukutti erinomaisesti.

 

 

Ilona nautiskeli avannosta myös ilman saunaa. Lämmitimme päiväsaunan, jotta minäkin pääsin uudestaan avantoon. Tarvitsen vähintään lämpimän pukuhuoneen avantoon menemistä varten.

 

Ilonan päivätee avannossa:

 

Jäässä oli hieno rakenne, keskellä tuollainen paksu kirkas osuus

 

Päiväsauna ennen kotiinpaluuta:

Olen päässyt kylmän siedossa niin pitkälle, että pystyn olemaan hetken kuvattavana ja aika tyynellä ilmeellä

Koska minä olin autokuskina, Ilona pystyi ottamaan päiväsaunan kanssa lonkeron. 

Avannossa maistuu raikas lonkero!

Avantomme on peitettynä styroksilevyillä ja merkittynä köysillä. Tarkoituksena oli mennä ensi viikolla mökille etätöihin ja avantoon, mutta Ilonan perheen koronatartunta siirtää sen. Toinenkin odottamani meno siirtyi koronan vuoksi ja kolmas meno muun sairauden vuoksi. Onneksi kukaan sairastuneista ei ole saanut pahoja oireita. Kivoista ja odotetuista jutuista tyhjentynyt helmikuu on vähän tylsä. Toisaalta arki on verottanut voimiani normaalia enemmän, joten lepäily on oikeastaan ollut tervetullutta.

Kivaa viikonloppua!