Teneriffan parhaat: Teide ja snorklaus

Tein Teneriffalla kaksi retkeä: toisen Teidelle ja toisen snorklaamaan

Kuten jo aiemmin kirjoitin auringon ja meren lisäksi Teneriffalla minua kiehtoo sen karu, selvästi tuliperäinen, luonto. Onneksi sitä on vielä jäljellä ja kaikkea rantaviivaa ei ole rakennettu. Mielenkiintoisen luonnon huipentuma Teneriffalla on ehdottomasti Teiden tulivuori ja sitä ympäröivä Teiden kansallispuisto. Teiden kansallispuisto on kärkisijoilla Euroopan vierailumpien kansallispuistojen listalla. Opas väitti Teideä Euroopan suosituimmaksi kansallispuistoksi, mutta netin mukaan kävijämäärissä se jää jälkeen muutamalle UK:n kansallispuistolle kuten Snowdonialle.

 

Tyytyväinen turisti Teidellä

Teide on Espanjan korkein huippu 3718 metrin korkeudellaan. Teideä ei luokitella sammuneeksi tulivuoreksi, vaan nukkuvaksi tulivuoreksi. On siis riski, että Teide vielä purkautuu. Edellisen kerran Teiden purkautui 1909.

Matkani aikana Kanarian saariin kuuluvalla La Palmalla tulivuoren purkaus oli jatkunut jo yli kaksi kuukautta. Ilmeisesti toistaiseksi on selvitty ilman kuolonuhreja, mutta ihmisten koteja on jäänyt laavavirran alle. Playa de las Americasin rantabulevardilla näin mainoksia retkistä kokemaan tulivuoren purkaus. Olisin todellakin halunnut sellaiselle retkelle! Aiheesta on Suomen lehdissä aika vähäisesti kirjoituksia, joten en osannut yhtään varautua, että tuollainen retki olisi ollut mahdollista. Joka tapauksessa toivon, että tulivuori La Palmalla rauhoittuu pian ja elämä palaa uomiinsa ja kotinsa menettäneet pääsevät aloittamaan elämäänsä katastrofin jälkeen.

Teiden retken ostimme Tjäreborgin kautta ja sen opasti Marjut. Marjutin instasta löytyy materiaali La Palman tulivuoren purkauksesta. Marjut oli käynyt retkeilemässä paikan päällä.

View this post on Instagram

A post shared by Marjut Lind (@marjutinmatkassa)

 

Jo pelkästään automatka Teidelle on mielenkiintoinen, koska se kulkee monien erilaisten kasvu/ilmastovyöhykkeiden lävitse. Matkalla näkyy useita endeemisiä eli Teneriffan kotoperäisiä kasvilajeja kauniiden maisemien lisäksi. Kanarian kotoperäiset lajikkeet ovat sopeutuneet kasvupaikalleen. Hyvä esimerkki on kanarianmänty, joka monen muun endeemisen lajin tavoin kerää vettä tiivistyvästä ilmankosteudesta vuoren rinteellä.

Bussin ikkunasta vauhdissa kuvattu maisema

 

Kanarianmäntymetsää bussin ikkunasta kuvattuna

Ruska viiniviljemillä juuri ennen Vilaflorin kylää 1400m korkeudessa

Tauolla Vilaflorin kylässä

Teiden huippua ympäröi suuri kaldera. Wikipedia kertoo kalderasta näin: "Kaldera on tulivuoren romahtamisesta syntynyt kulhon muotoinen tuliperäinen muodostuma. Se voi olla täynnä vettä, jolloin se muodostaa kraatterijärven. Nimitys tulee espanjan kielen kattilaa tarkoittavasta sanasta caldera." Kalderan reunaa kulkee autotie reilun 2300m korkeudessa. 

 

Kalderan maaperä on hedelmällistä ja hedelmällistä maaperää on valunut myös kalderan ulkopuolelle tulivuorenpurkausta ja sateiden myötä. Kasvien ja eläinlajien määrä Teiden aluella onkin erittäin suuri. Eläinlajisto on pääosin selkärangattomia ja kasvit ovat sopeutuneet korkeaan vuoristoilmaan, paahtavaan aurinkoon ja kuivuuteen. 

Terveisiä kalderan reunalta, näkymä Teiden huipulle päin

Terveisiä kalderan reunalta, Näkymä Teiden huipun vastakkaiseen suuntaan

 

Ymmärtääkseni kalderan halkaisija on vajaa 50km

Kalderan reunalla on gondolihissin ala-asema ja hissillä pääsee ylös 3555m. Halukkaat voivat vielä sieltä vaeltaa parisataa metriä ylös, jos on hankkinut ajoissa kirjallisen luvan. Tuossa korkeudessa parin sadan metrin vaellus ylämäkeen ottaa kunnon päälle. Minä olen kokenut lievän vuoristotaudin Perun Cuscossa 3400m enkä välttämättä pystyisi kulkemaan 200m ylämäkeen lainkaan. Meidän retkipäivänämme gondolihissi oli kokonaan suljettu.

Edellisenä yönä oli satanut ensilumi Teidelle ja sää oli mennyt reilusti pakkasen puolelle. Hissin vaijerit kuulemma jäätyvät lumisateessa helposti. Päivällä aurinko paistoi todella kirkkaasti, mutta sää oli myös tuulinen. Tämä yhdistelmä piti hissin kiinni. Olimme tietysti suunnitelleet hissillä ylös pääsystä, niin kiva oli retki muutoinkin, että ei jäänyt harmittamaan. Saimmehan sitten ihailla kaunista valkoista Teiden huippua.

Teiden huipulla käymisen sijasta kävimme pienellä kivalla kävelylenkillä Rogues del Garcia -kalliomuodostelman ympärillä.

Ystäväni Sirpa 

Tämä kallio-laavakenttämaisema on todella upea!

Minusta Teide on ihan maailmanluokan kohde. Suosittelen vierailemaan siellä, jos tiesi vie Teneriffalle. 

 

Teidelle voi mennä omatoimisesti myös vuokra-autolla. Palveluita Teidellä on rajoitetusti ja ainoassa kahvilassa voi olla pitkäkin jono, joten suosittelen varamaan eväitä. Meidän retkeemme kuului pysähdys Vilafloran kylän kahvilassa. Siellä kielitaidoton täti onnistui myymään minulle ulkonäöltään aika vaatimattoman bataattimunkkirinkilän. En ole ennen ikinä edes kuullut bataattimunkista, mutta se osoittautui erinomaiseksi! Hyvin tehty kahvilan täti!

Teneriffa osoittautui myös yllättävän hyväksi snorklauskohteeksi. Helpoin tapa päästä snorklaamaan on valmiit veneretket. Niillä pääsee yleensä kokeilemaan ainakin pari snorklauspaikkaa. Ystäväni Sirpa ei ole snorklannut aikaisemmin veneestä ja hänellä oli mukana ihan uudet räpylätkin, joten Sirpa halusi lähteä mieluummin liikkeelle rannalta. Polvivammojeni takia minulla on käytössä pitkät räpylät ja niiden jalkaan saaminen ranta-aallokossa on tuskaista, siksi minä suosin veneestä tai laiturilta lähtöä. Tulihan taas hankittua pari kourallista rantahiekkaa bikinien sisään räpylöiden kanssa rantavedessä painiessa. Jos reissussa on mitään mahdollisuuksia päästä snorklaamaan, niin minulla on aina mukana oma maski, jossa linssit vahvuuksilla ja omat räpylät. Snorklaus on vaan niin mun juttu!

 

Googlauksen perusteella yksi paikka oli ylitse muiden snorklaukseen ja se oli El Puertito. Hyvällä tuurilla El Puertitossa voisi nähdä kilpikonniakin. Saimme hotellin respaltakin ohjeita. Rannalla on yksi ravintola, voisimme tilata sieltä paluumatkalle taksin. 

 

Merivesi oli yllättävän snorklauslämmintä ja toki välillä piti potkia ihan vakavissaan. Tarkenin tehdä parin tunnin kierroksen. Sirpa joutui välillä viemään räpylät pois, koska ne aiheuttivat jalkakipua. Jos nyt joku sattuisi menemään El Puertitoon snorklaamaan, niin paras alue siihen on rannan vasen reuna.

Snorklausrantamme ylhäältä kalliolta kuvattuna

Ennen näitä tyrskyjä piti kääntyä takaisin rantaan päin

Mitä näimme?

-Erilaisia kaloja oli paljon yksittäisistä kaloista kunnon parviin

-Useamman trumpettikalan, myös pari ihan pientä trumpettikalaa

-Kaksi mustekalaa. Onnistuin niistä toisen näyttämään Sirpalle. Tätä ennen olen nähnyt vain kerran mustekalan

-Pohjapiilottelijakaloja

-Kilpikonnan peräpään

Vedenalainen valokuvaus ei onnistunut, vedessä oli valtavasti erilaisia partikkeleita planktonista levän paloihin ja valon määräkään ei ollut riittävä. En vaan ikinä muista ottaa sitä kameran lisävaloa mukaani. Jälkivalotuksella sain jotain kuvia muistoksi.

Kalaparvi

Tässä kuvassa näkyy ylävasemmalla pitkulainen trumpettikala

Trumpettikala

Eihän Teneriffa nyt mikää koralliriutta tietenkään ole, mutta tämä on toistaiksi paras koralliriutan ulkopuolinen snorklaus. Kaloja oli selvästi runsaammin kuin olen nähnyt esimerkiksi Kreikassa, Sardinassa tai Maltalla. Muistelen, että snorklaus Azoreiden Vila Francan saarella oli myöskin hyvä snorklaus ja väriä vaihtavia meritähtiä, mutta kalojen määrä vähäisempi ja jopa elokuussa tosi viileää vettä.

Tämän snorklausretken muistijälkeä vahvistaa paluumatkan ongelmat. Siinä vaiheessa, kun olimme snorklauksen suhteen valmiit, ei se ainoa paikallisravintola ollut vieläkään avannut. Ainoa aukioleva bisnes oli yksittäisen sedän "myyn pahvilaatikosta kaktuksia"-koju. Sedän kielitaito ei ollut kovin monipuolinen eikä setä tietenkään muistanut edes taksin numeroa. Setä kuitenkin alkoi ystävällisesti kyselemään kaktusasiakkaalta apua. Nuorehko paikallinen nainen lupasi auttaa meitä taksin saamisessa. Ehdin jo ihmetellä, että miksi se puhelu kesti niin kauan ja äänen voimakkuus nousi. Nainen ilmoitti meille, että tilanne on valitettavasti sellainen, että alueella on vähän takseja ja ruuhkaa ja taksia ei voi tilata ainakaan seuraavaan tuntiin. Siinä sitä sitten ihmeteltiin tilannetta hetken aikaa ja lopulta päädyimme sitten liftaamaan taksia soittaneen naisen seurueen kyytiin. Sirpalle sanoin, että jos hän vakavasti pelkää että tällä reissulla pääsee eroon hengestään tai omaisuudestaan, niin voin jäädä istuskelemaan sedän kaktus"myymälään" mutta äänestän vakaasti kyytitarjouksen puolesta. Sirpa on aikoinaan opiskellut diplomi-insinööriksi Leningradissa eikä hätkähdä vähästä. Sirpalle oli ihan ok päätyä snorklauksen jälkeen peukalokyytiläiseksi rastatukkaisten ja hyvin tatuoidun seurueen kyytiin. Ensin piti seurueen saada SUP-laudat köytettyä katolle ja sitten vielä mahdutettua turistitädit yhden seurueen jäsenen ja tavaroiden kanssa takapenkille. Olimme toki laittaneet toisemme merkille jo rannalla ja seuruetta kiinnosti kovasti, miten joku voi snorklata noinkin viileässä vedessä pienen ikuisuuden. Suomalaisuus selitti heti tilanteen. Pisteet ja kiitokset paikallisille rastatukka-SUPpailijoille avusta ja aurinkoisesta asenteesta! Lupaan laittaa hyvän kiertämään ja auttaa vuorostani pulassa olevaa turistia.

Jos haluat Tenerifalla vierailla El Puertitossa, suosittelen vuokra-autoa tai valmisretkeä :D

Snorklauksen jälkeinen edustustyyli

 

Ensimmäinen postaus tästä lomamatkasta:
https://pikkukepponen.blogspot.com/2021/12/valoterapiaa-teneriffalla.html