Säkenöivää blogiseuraa

Lauantaini täyttyi kulttuurista ja säkenöivästä blogiseurasta. Olipas mahtava päivä.

Sain kesällä Tarulta (https://sutkautuksia.blogspot.com/) ja Pinkiltä (https://meneeohi.blogspot.com/) kutsun tulla lounastamaan. Pinkki toi lomareissultaan Turusta mukanaan Marikan  (https://kinttupolut.blogspot.com/) Helsinkiin lounaalle. Marikan kanssa olemme treffanneet muutamia kertoja aikaisemmin, ensimmäisistä treffeistä taitaa olla melko lailla viisi vuotta. Olemme seuranneet Tarun ja Pinkin kanssa toisiamme somessa kymmenisen vuotta ja vihdoimme tapasimme nenäkkäin. Lounaalla virisi heti ajatus toisesta tapaamisesta ja Taru ja Pinkki kutsuivat mukaan Leonidan (https://arkitaivas.blogspot.com/), jonka minä olenkin tuntenut jo reilut 10 vuotta. Tapasimme säkenöivässä seurassa lauantaina.

Aloitimme Marikan kanssa lauantain erittäin mielenkiintoisella esityksellä, jossa yhdistyi monologinäytelmä, musiikki ja opastettu kiertokäynti. Kyseessä oli Kreivitär Amalien draamakierros Aleksanterin teatterissa. Kreivitär Amalie oli Aleksanterin teatterin perustajan kreivi Nikolai Adlerbergin saksalainen puoliso. Kierroksen aikana kreivitär Amalie kertoo hänelle rakkaan teatterin perustamisesta ja sen alkuvaiheistaan sekä ihmeellisestä elämästään Saksassa, Venäjällä ja Suomessa.

Aleksanterin teatteri, kuva lainattu https://yle.fi/

Aleksanterin teatteri on minulle tuttu, koska olihan se vuosikymmenten ajan kansallisoopperan ja -baletin kotiteatteri. Teatterin varhaiset vaiheet olivat minulle tähän saakka täysin tuntemattomia. En tiennyt, että teatterin perusti venäläinen, tosin ruotsalaissukuinen, kenraali Nikolai Adlerberg, joka toimi Suomen suurruhtinaskunnan kenraalikuvernöörinä 1866–1881. Kenraalikuvernööreistä minulle on historian tunneilta jäänyt sellainen muistijälki, että kukaan heistä ei ollut pidetty ja kaikki vihatuin oli Bobrikov, joka salamurhattiin. Adlerberg oli suuri oopperan ystävä ja teatterin ensimmäinen esitys oli italialaisen oopperaseurueen esittämä Faust. Iso osa Aleksanterin teatterin ohjelmistosta oli suunnattu Suomessa asuvalle venäläisväestölle. Todella kaukaiselta tuntuu aika Venäjän suurruhtinaskuntana, vaikka minun isovanhempani ovat syntyneet Venäjän vallan aikana.

Kierros oli mukaansa tempaava. Amalien roolissa toimiva Anastasia Trizna oli niin ihastuttava. Aivan kuin hän olisi todellakin kaunis kreivitär Amalie, joka tuli menneisyydestä esittelemään hänelle rakasta teatteriaan.

Kreivitär Amalie

Ensimmäisellä parvella

Upeaääninen Amalie laulaa kuuluisan venäläisrunoilijan Tjutchev hänestä kirjoittaman runon. Tjutchev myös kosi Amalieta, mutta vanhemmat eivät suostuneet.

Kierroksella pääsee tutustumaan myös sellaisiin tiloihin Aleksanterin teatterissa, jonne tavallinen teatterivierailija ei pääse. Kävimme ihastelemassa teatterin keisarin sviittiä sekä keisarin aitiota.

Marika keisarin sviitissä

Keisarin aitio

Keisarin aitio sisältä päin, näkyvyys lavalla on muuten todella kehno

Kierros päättyi Aleksanterin teatterin lavalle.

Todellakin suosittelen kierrosta. Tällä hetkellä ne toteutetaan max 20 henkilön ryhmässä ja tilaisuudessa tulee käyttää maskia. Liput oli 20€.

https://www.aleksanterinteatteri.fi/kreivitar-amalien-teatterikierrokset

Aleksanterin teatterista jatkoimme lounaalle Hietalahden kauppahalliin ja sieltä Akseli Gallen-Kallelan ateljeemuseoon Tarvaspäähän. Tarvaspää on yksi harvoista pääkaupunkiseudun tunnetuista museoista, joissa en ole käynyt, vaikka se sijaitsee melkein työmatkani varrella.

Tarvaspään ateljeemuseo

Tarvaspään viehättävä kahvila

Kaiken ihanan kulttuurin jälkeen olikin vuorossa sädehtivää, keksiäkäisten naisten energiaa. Tapasimme meillä illallisen, skumpan ja poreilun merkeissä.

Tarun tekemää ihanaa leipäjuusto-pastasalaattia

 

Suppilovahverokeittoa

Leonida toi kakun, vaikka se oli tuhtia syötävää, niin tämän vain jäi jääkaappiin, kun pojatkin kävivät maistelemassa sitä

Suklaata oli yllin kyllin, vieressä Leonidan tekemä pieni, suloinen kukkakimppu

Makean vastapainoksi vähän suolaista

Säkenöivät keksiäkäiset kylpevät

Illan keskustelunaiheena oli ystävystyminen keski-iässä, treffailu, pitkät parisuhteet, koirat, työ ja vaikka mitä. Todettiin kaikki, että on mahtavaa, kun mielenkiintoisiin ihmisiin voi tutustua ja ystävystyä ihan kaikenikäisenä ja erilaisissa konteksteissa, kuten vaikka blogien kautta.

 

Kiitos ihanasta päivästä mahtavat bloginaiset!