Jos rakastat lastenkutsujen järjestelyä, ei kannata haaskata aikaa tähän kirjoitukseen. Ei yhtään!
***
Syksy painaa päälle. Töissä on kiirettä. Väsyttää todella pahasti. Mikäs peikko se siellä kalenterissa vaaniikaan? Kaverisynttärit x 2.
En ole enää muutamaan vuoteen jaksanut inspiroitua lastenkutsujen järjestämisestä. Ei nappaa. Been there, done that. Too many times.
Melkein sapettaa katsella sosiaalisessa mediassa juhlakuvia, joissa on askarreltu popcornrasiat, koristeltu pillit, väkerretty pinjata, pykätty fantasiakakku ja katettu pöytä viimeisen päälle. Ai miksikö sapettaa? Noh, minusta tuntuu, että tuo on juuri se ainoa ja oikea tapa juhlia lasten synttäreitä. Mielikuvassa näen, kuinka olen sen kaiken puuhastellut kasaan hymyillen. (Aika epärealistinen mielikuva, koska helpon illallisen valmistaminen saa naaman irveeseen). Sitten lapset ihailevat koristeita ja vievät synttärisankarin äidin askartelemat karkkirasiat kotiin avaamattomina vain pystyäkseen ihailemaan niiden kauneutta.
Näen tämän kaiken silmieni edessä. Tunnen verenmaun suussani.
Sitten reality check. Vieraiksi tulee poikia. Meillä lasten kaverit ovat vähintään yhtä vilkkaita kuin omamme. Viime vuonna erehdyin jättämään karkkia esille ennen suolaisen tarjoilua, yksi 8v vieras oksensi (onneksi diskreetisti vessanpönttöön), kun juhlia oli kulunut 20min. Tyypillisesti vieraista 10% syö kakkua. Pöydän kattamisellakaan ei ole väliä, ekan 5min kuluttua siinä kuitenkin lainehtii limsaa ja limsaan liiskaantuneita juustonaksuja.
Voin siis skipata koko synttärihifistely homman. Riittää kaataa johonkin muovikulhoihin suolaista ja vahtia, että JOKAINEN syö voileipää ensin. Ja sen pakollisen kurkkutikun. Sitten voinkin lätkiä pöytään uusia muovikulhoja, joihin ravistelen kaupan pusseista ja paketeista herkkuja.
Kuulostaa helpolta. Mutta ei ole. Meidän pitää jotenkin pystyä hallitsemaan se nuorten hirvaiden lauman into ja uho, säännöstellä ruokinta ja keksiä jotain viihdykettä. Viihdykettä, jolla irtaimisto ei tuhoudu, kukaan ei satuta itseään ja kaikki mahtuvat mukaan. Olin ajatellut aarteen etsintää ja piilosta. Lapset aikovat riehua P.Kallosen kanssa. Hra Kepponen parka juoksee kuminaamari päässä kakaroiden lätkiessä häntä tyynyillä (tunnen salaa pientä vahingoniloa, koska Hra Kepponen unohti kauppapäivän). Pitää muistaa piilottaa kaikki mailan kaltaiset.
Me teemme tämän
Kadehdin äitiäni. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että hän olisi ryhtynyt tällaiseen rumbaan ja kestänyt mölisevää lapsilaumaa kotonaan. Nykyisin kai keskiluokkaiseen perheidylliin kuuluu pakkosynttärit. Ainakin kotiin kulkeutuvien kutsujen perusteella, emme todellakaan ole ainoat. Ehkä joku nauttii synttärijärjestelyistä. Joku vähemmän väsynyt. Joku tuoreempi äiti. Rauhallisten lasten äiti. Tai ehkä minä olen niitä harvoja äitejä, joiden mielestä kaverisynttärit ovat hanurista.
Perjantaina kuitenkin startataan: juhlimme 5-vuotiasta kuopusta. Sunnuntaina vietämme sivistyneemmin synttäreitä sukulaisten kesken. Pahus vie, sinne pitäisi taikoa jotain tarjoilua. Maanantaina maitohapoilla vedetään esikoisen synttärit.
Sitten loppuhuipentuma tiedotus: Olen joutunut ottamaan kaksi päivää palkatonta vapaata töistä selvitäkseni tästä. Olen harkinnut tiistaiksi, joilloin kaikki on ohitse ja olen vapaalla, kankkusta.
PS. Tämä homma on niin pakko ulkoistaa. Tai lopettaa.
***
Ihan varmasti, kun olen lusinut synttärit, aion laittaa blogin täydeltä hehkutusta lastenkutsujen palkitsevuudesta. Saatan vuodattaa muutaman lauseen siitä, kuinka haikealta tuntuu, kun kohta koittaa aika, jolloin lapset eivät enää halua niitä.
Jos juhlat tarjoiluineen ovat onnistuneet yli odotusten, saatan poistaa tämän kirjoituksen ja teeskennellä, kuinka olen aina rakastanut lastenkutsuja. Kyllä minä rakastinkin. Vähintään 5 ensimmäistä vuotta.
Kiitos yönauruista. Täällä myös toinen joka ei tykkää järjestää synttäreitä kotona. Meillä tyttären synttärit tammikuussa ja viime vuonna niitä juhlittiin kesäkuussa maauimalassa. Olipa lääniä telmiä. Maksoin tietty kaikki lapset sisään alueelle, tuotiin tarjottavat ja ostettiin kaikille jätskit kioskilta.
VastaaPoistaTällaisina hetkinä täytyy myöntää tuntevansa helpotusta, että ei ole lapsia (eikä siis lastenkutsujärjestelyjä). Kuulostaa "hieman" stressaavalle, mutta totuus on kyllä juuri niinkuin tuo reality check: tuskimpa pojat muistavat ja vielä epätodennäköisemmin heitä edes kiinnostaa, onko kutsuille askarreltu itse kaikki koristeet, vai ovatko kaupasta ostettua tavaraa. Sama leipomusten / tarjoilujen kera. Pääasia, että menoa, karkkia, tekemistä ja kavereita riittää, niistähän ne hyvät bileet on tehty!
VastaaPoistaKauhulla kuuntelen täällä ulkomailla niitä tarinoita, miten kylään tulee toinen toistaan vaativampia perheitä mukuloineen, tarjolla pitää olla vähintäänkin taikuri, poniratsastusta ja uimahyppyjä (suurinpiirtein), kolmikerroksinen kakku karkkibuffetin kera (mutta ei lisäaineita, vain luomua!) ja lähtiessä jokaiselle vieraalle pitää olla kotiinviemisiksi gift bag, josta löytyy ainakin viidenkympin edestä tavaraa. Jossain kuulemma oli tehty niinkin karusti, että vieraat olivat tuoneet lahjapaketit sankarille, joka oli sitten avannut paketit yksi kerrallaan pisteyttäen (!) paketit vieraiden seuratessa vierestä... Huhhuh, sanon minä. Mihin katosi junakakku ja aasinhännänkiinnitys? Niillä me aikoinaan pärjättiin (ja hiihdettiin puusuksilla kouluun kesät talvet aina satoi ja molempiin suuntiin oli ylämäki..."silloin kun minä olin nuori...")
Tsemppiä taistoon! Täällä vähän samanlaiset fiilikset - tosin kuusvee poitsun kaverisynttärit on jo pidetty tältä vuodelta ja esikoinen on jo muuttanut pois kotoa, joten melkein vuosi vierähtää ennen seuraavia kaverisynttärijärjestelyjä :) Esikoinen (poika hänkin) on syntynyt keväällä, joten kaverisynttäreitä vietettiin aikoinaan pääosin ulkona silloisen kodin viereisellä koripallo- ja jalkapallokentällä - selvittiin aika vähillä "traumoilla". Kuusvee juniorinkin viime kuussa pidetyissä synttäreissä sää onneksi suosi, joten reilun tunnin (kahdesta tunnista) poikalauma juoksi ulkona ympäri taloa aarretta etsien - hyvän piilon olinkin keksinyt :)
VastaaPoistaVuokraa ens kerraksi koulun tms. liikuntasali (täällä maksoi muutaman kympin) ja kutsuun että mukaan sählymailat tms. ja liikuntavaatteet. Sitten vaan paljon juomista ja synttärit menee todella hienosti ilman että on sadan sortin tarjoilut ja pääasia että kaikki saa juosta ja kiljua ja koti pysyy puhtaana :)
VastaaPoista:D!
VastaaPoistatoinen angstaaja komppaa ja tsemppa - ja meillä vieraat sentään ovat enimmäkseen hihittäviä pikkutyttöjä, jotka hyvällä tuurilla saattavat asettua värittämään pikkuponivärityskuvia.
Minnuu ahistaa tuo ohjelmanjärjestely, siinä on miettimistä.
Lahjapussiin hammasharjat (nimim. ankee äiti)
Jees, myös meillä kuopuksen synttärit lähenee. En jaksa innostua enää (esikoisen synttäreillejskus värkkäsin jotain pikkupitsoja hiki hatussa, nyt mennään vähän vähemmällä). Laskin tuossa että 14 lastekutsut on järjestetty, ehkäpä vain neljät edessä. 11v-synttäreille voisi jo jotain muuta keksiä. Meilläkin molemmilla pojilla synttärit talviaikaan (joulu- ja tammikuussa) joten kersat ovat kirmailleet ympäri taloa (varovasti poortaissa etc.). Tyttären synttärit elokuussa ja sillon tytöt ln aina lähtemeet pihaan juoksemaan,mmikä onkin ihan hyvä asia. Mutta kyllä niistä tytöistä lähtee paljon enemmän ääntä kuin pojista, vaikak ne ei juoksentelekaan niin paljon. Mutta mitäpä sitä ei lastensa takia,.. - LeenaK
VastaaPoistaMä niin tunnen kipusi. En vaan ole sellainen tyyppi joka tykkää väkerrellä ja piipertää synttäriihmeellisyyksiä, kun ihan perusasioiden/suurien linjojen tekemisessä on työtä kerrakseen. Olen harkinnut seuraavia synttäreitä hoplopissa mutta lasku kirpaisee....tosin vain kerran. Tsemiä.
VastaaPoistaSamat tuntemukset täällä. Varsinkin pojan kaverisynttäreitä odotetaan hiukan kauhulla. Tyttöjenkin kyllä mutta meillä ne ovat rauhallisempia ja niistä selviää pienemmillä vaurioilla ;) Tosin ukkokulta keksi, että jos ei pidä kaverisynttäreitä niin saa jonkun valitsemansa kivan tekemisen yksin toisen vanhemman kanssa. Poika on tarttunut jo kerran tarjoukseen ja kävi Iskän kanssa laskettelemassa. :)
VastaaPoistaHaveaniceday1:
VastaaPoistaMaauimalasynttärit kuulostavat järjestäjän kannalta ihanteellisilta. Ohjelmanumero on varsin selvä. Nuorten hirvaiden kohdalla siinä on riski, että homma lipeää käsistä ylettömäksi kavereille näyttämikseksi ja sitten toinen aikuinen joutuu hyppytornin porrasvahdiksi.
Terhi:
Voin kuvitella, että synttärien järjestäminen on kilpailuhenkisessä Koreassa aivan erilainen ponnistus kuin täällä peräpohjolassa. Aika tylyä on lahjojen pisteytys.
Megajuhlat avaavat myös aivan uudenlaisen bisnessegmentin: on party plannerit, ohjelmatoimistot jotka toimittaa ne ponit ja taikurit ja catering joka toimittaa herkut.
Olen joskus katsellut jotain juhlanjärjestäjä reality ohjelmaa ja siinä pykättiin megasynttäreitä. Kyse mielestäni ollut mistään muusta kuin naapuruston nokittamisesta, että meillä on parempaa ja hienompaa. Niin ja sillä, ketkä saavat kutsukortin erotetaan korttelin kerma. Mietin, että onko miten tuollainen vaikuttaa lapsen kasvuun. Tuleeko pikkaisen epärealistia odotuksia tuleville synttäreille?
Olen lukenut, että Suomessakin on pari lastenkutsuja järjestävää firmaa. Saas nähdä, miten suurenmaailman megajuhlatouhu rantautuu Suomeen. Ainakin sisäleikkipuistosynttärit, kuten HopLop, ovat jo nyt hyvin suosittuja. Kun varasin ensimmäiset HopLop-synttärimme, pidin niitä tosi kalliina ja ajattelin, että tämä on once-in-the-lifetime per poika juttu. Olivat ne niin helpot ja kiva, että nyt kaduttaa ettei meillä ole sinne varauksia.
Aake07n äiti:
Mahdollisuus mennä ulos auttaa kovasti. Meillä on keskimmäisen synttärit toukokuussa ja niissä on voinut yleensä käydä/olla pihalla. Jos ei sada, voi vaikkaa ottaa trampoliinipompinnat. Se purkaa hyvin energiaa.
Jos maanantaina näyttää sää kohtuulliselta, niin täytyy varmuuden vuoksi käydä piilottamassa pihalle joku aarre. Jos noitten koululaisten kanssa meinaa mopo karata käsistä, niin voisin siirtää heidät pihalle hetkeksi tuulettumaan.
Päivi:
VastaaPoistaMinulle selvisi vasta torstaina, että koulujen tiloja voi myös vuokrata. Esikoinen sai kutsun koulun jumppasaliin synttäreille. Tuo täytyy ehdottomasti pitää mielessä etenkin pienempien poikien kanssa. Esikoiselle voisi upota jalkapallo, mutta muuten hän ei joukkuelajeista välitä. Jumppasali on kyllä siitä hyvä, että sinne sitä menoa mahtuu.
marikan polut:
Kiitos tsempityksestä. Juhlien järjestelyssä olisi kyllä kivempi olla tyttöjen äiti. Uskon (ehkä aiheetta) että tyttöjen juhlat ovat rauhallisemmat. Tosin muistan jo omasta lapsuudestani, että niihin liittyi eri lailla draamaa: kuka tuli kutsutuksi ja kuka ei :( Toinen ääripää oli sitten se, että mielipahan välttämikseksi saattoi sitten käydä niin, että juhlat paisuivat paisumistaan.
-LeenaK
Minun piti oikein laskea, että monetko kaverisynttärit ovat takana. Vasta 11 kpl. Tämän viikonlopun jälkeen 13. Ja mä oon jo nyt aivan hyytynyt. Olen itse myös miettinyt, että 10v synttärit voisivat olla viimeiset isot kaverisynttärit. Sen jälkeen voisi ottaa mukaan 1-3 kaveria ja mennä aikuisen kanssa leffaan, pizzeriaan tai vaikka kokeilemaan keilausta.
Huoh - tuolla vikat isot synttärit 10 vuotiaana, mulla on edelleen vielä 10 bileet edessä.
Elisa:
HopLop-synttärit ovat aivan loistavat. Ei voisi enää olla helpompaa. Hinta tosiaan kirpaisee. Mutta nyt kun päädyin ottamaan kaksi päivää palkatonta ja olen ostanut karkkia, keksiä, kertakäyttöastioita ja muovikrääsää kotiinvietäväksi, niin en tiedä, että tuleeko nämä kotisynttärit peräti kalliimmaksi :(
Anonyymi:
Olen erittäin valmis kokeilemaan, että luopuisko meilläkin lapset kaverisynttäreistä saadakseen jotain muuta kivaa aikuisen kanssa kahden. Päivä kylpylässä tai Tallinnan risteily - kumpikaan ei ole erityisemmin omaan makuuni, mutta verrattuna lastenjuhlienjärjestelyyn tuntuvat taivaallisilta. Vuoden päästä katsotaan, että löytyykö juhlille sopiva vaihtosuhde.
Mä niin ymmärrä sua. Vihaan synttärijärjestelyjä. Koska olen stressaava luonne, niin lasten parin tunnun partyistakin kasvaa päässä jumalaton möykky. Pitäis oppii relaamaan. Kun oikeasti kuitenkin lapset ovat aika vähään tyytyväisiä.
VastaaPoistaFru Citron, joka ei jaksa kirjautua
Fru Citron:
VastaaPoistaKiitos ymmärryksestä ja kohtalotoveruudesta. Itse en ole kova stressaamaan, mutta tämä synttärirumba aiheuttaa jo pientä stressiä. Etenkin esikoisen synttärit.
Hei rakas Kepposka, me voidaan Annan kanssa tulla tekeen seuraavat synttärit pientä maksua vastaan - se tosin voi olla hyvin mahollista, että ei tartte enää sen jälkeen synttäreitä järjestääkään ;)) Mutta jeps, any time, just for you! <3
VastaaPoistaHaltiakummi:
VastaaPoistaMaanantaina olisi hyvä tulla jo heti aamusta!!! Tai viimeistään klo 11.
En mä taitaisi uskaltaa otta teidä mun party plannereiksi ja toteuttajaksi. Kaivaisin vaan syvempää kuoppaa itselleni. Anna vetäisisi sellaiset askartelut, että oksat pois. Sinä pöyräyttäisit jotkut superherkut ja kuitenkin keksisit jotkut kivat leikit ja antaisin poikien mätkiä sua tyynyillä. Sitten mulla olisi ainoastaan kovempi vaatimustaso seuraavalle vuodelle.
Yhden lapsen äiti huokaisee. Onnesta kai.
VastaaPoistaKun kerran jaksaa sen pari tuntia, niin about 10 kertaa vuodessa lapsi on muualla pari tuntia ;) Raadollista, mutta totaali-yh ottaa tässäkin sen positiivisen puolen.
Kerran ulkoistettiin synttärit ja se oli helppoa, mutta lapsi 6v halusi esitellä omaa kotiaan ja lelujaan. Eli koti voitti tänä vuonna kaikki HopLopit sun muut.
Ainakin Helsingissä on monta kivaa paikkaa ulkoistetuille synttäreille (nimimerkki ei mun lapselle hoploppeja ja nää on siis selvitetty ja osa niissäomissa tai tuttujen synttäreissä testattuja):
Sea Life ++++
Gardenia ++ (toimii varmaan paremmin mitä vanhempia,ihan ok oli jo 7v synttäeillä, huom, 10 poikaa)
Kansallismuseon Vintti työpaja
Kart*in club ajot
Ja itse voisin miettiä ja selvittää noita jumppasaleja tai esim. jotain Korkeasaariseikkailua (??). Kysyvää ei laiteta, mutta jos se lapsi haluaa ne perinteiset kotisynttärit (taas), niin sillä mennään - kerran vuodessa!
Anonyymi:
VastaaPoistaTottakai äiti nauttii niistä muista synttäreistä jolloin saa itselleen pienen hengähdystauon! Meidän eilisiltaisilta synttäreiltä yhdet vanhemmat lähtivät tyytyväisinä lähiravintolaan syömään, kun heidän kuopuksensa tuli meille ja isompi lapsi pärjää jo sen aikaa yksin. Minä nauttisin itsekin parista vapaa tunnista, mutta tänne jää aina kaksi muuta paimennettavaa.
Meidän lapset ovat olleet tuolla Vintti-työpajassa ja pitivät siitä paljon. Pojat olivat siellä meidän babysitterin kanssa, joka kuitenkin arvioi, että ainakaan se Vintin paja tuskin iskee läheskään kaikkiin poikiin. Meillä pojat askartelevat kotioloissa sen verran paljon, että keskittymistä riittää pidemmäksikin ajaksi. Pojat olivat yli 6 tuntia Kansallismuseossa. Lähtivät alunperin lyhyelle keikalle Luonnontieteelliseen museoon, mutta babysitteri vei heidät vahingossa tuonne :)
Nuo Sea Life synttärit näyttävät aivan huipuilta! Olin ajatellut esikoiselle viimeiset isot synttärit 10-vuotiaana, olin ajatellut hohtokeilaussynttäreitä, mutta tiedän kuinka esikoinen rakastaa Sea Lifea, joten olisi ehkä hänen osaltaan hohdokas päätös juhlalle. Olettaen, että perheen taloustilanne säilyy vakaana.
Asukaspuistoja saa myös vuokrata. Jos lapsesi synttärit ovat sellaiseen aikaan, että samalla voi ulkoilla, nekin ovat kivoja vaihtoehtoja.
Minä niin tiedän tämän tuskan! Lapseni oli viime viikolla luokkakaverin synttäreillä, jonne oli kutsuttu kaikki luokan 29 lasta! Juhlat oli halloween-teemalla sankarin kotona ja sukulaisiakin näytti olevan mukana.
VastaaPoistaOman sankarini synttäreitä vietetään kuukauden päästä ja eräs suunnittelee kutsuvansa koko luokan juhliin taloyhtiön juhlatilaan... Ja se suunnittelija en ole minä! Yritän vielä ehdottaa, että skipataan kokonaan luokkakaverit listalta ja kutsutaan sen sijaan ne muutamat suomalaiset kaverit täältä. Toivossa on hyvä elää...
-Kaisla
-Kaisla:
VastaaPoistaSinänsä ihan kunnioitettavaa, että joku kutsuu koko luokan juhliin. Suomessa tuntuu ekaluokasta alkavan jaottelu poikien ja tyttöjen välillä. Käytännön hyvä puoli on tosin siinä, että se puolittaa potentiaalisten kutsuttavien määrän :)
Minä olen joutunut rajoittamaan vieraiden määrää rankalla kädellä. Meillä 10 vierasta on toistaiseksi ollut maksimi ja yleensä onnistunut niistämään määrää vielä pikkaisen alaspäin.
Minä en ikinä kykenisi kutsumaan meille 29 lastaa. Pelkkä ajatuskin ahdistaa. Onneksi meille ei todellakaan mahdu tuollaista määrää vieraita. Paitsi ehkä johonkin discosynttäreihin, jossa ei tarvitse olla istumapaikkoja.
Heti tulee mieleeni, että mahtavatkohan ruotsalaisen lapset käyttäytyä paremmin juhlissa, kun vanhemmat rohkeasti järjestävät noin isoja juhlia?
Mutta jos päädyt kutsumaan luokan 29 lasta, niin tulethan kertomaan, että miten kutsut sujuivat!
Loistava keskustelu ja miten paljon hyviä vinkkejä ulkoistaa synttärit. Hoplopiin tai varsinkaan maauimalaan en uskaltaisi luvata synttäreitä, mutta noita muita voisi harkitakin kertaluontoisesti. Sealifessa esikoinen on ollut vieraana ja sen hyvä puoli oli se, että sankarin vanhemmat eivät ole yksin vastuussa vierasjoukosta.
VastaaPoistaPuistosynttäreitä meillä ovat molemmat tytöt pyytäneet, mutta siellä on sama vaiva etukäteislaittamisesta ja varsinkin jälkien siivoamisesta kuin kotonakin, joten toistaiseksi olemme sinnitelleet kotona. Eikä vierasmäärä kasva ihan hallitsemattomasti, kun voi perustella, että meille ei mahdu. ;) Korkeintaan 6 vierasta ja omat 2 mahtuvat vielä melko hyvin meille. Luulen, että se on muutenkin oman jaksamiseni raja. En todellaakaan voisi kuvitella 10 tyttöä meille riehumaan, joten kaikki kunnioitus Rva Kepposelle 10 pojan synttäreistä!
Tarjottavien ja koristelujen osalta meillä tytöt esittävät ehdotuksia ja olen ollut niin hellämielinen, että olen niitä toteutellutkin. Ehkä jos satsaisi vähemmän siihen puoleen, jaksaisin enemmän vieraita...
Menestystä juhliin. Laitathan sitten jälkitunnelmat, kun olet selvinnyt tämän viikonlopun urakastasi? -Q
-Q:
VastaaPoistaMinusta HopLop synttärit ovat varsin turvalliset. Oikeastaan ainoa vahdittava paikka on, että trampoliinilla tosiaan hypitään vain yksi kerrallaan. Meillä oli siellä viime vuonna todella vilkkaita poikia. Mitään ongelmaa ei ollut, mutta hikistä sakkia lähti kotiin. Se on tietenkin eri asia, että pitääkö HopLop-synttäreistä.
Itse olen ihastuin kovasti Sea Life synttäreihin.
Esikoinen oli eilen koulun jumppasalissa synttäreillä ja ne olivat kuulemma tosi kivat. Siellä oli pehmopatjat ja jotain pehmokuutioita, köydet ja renkaat. On varmaan kustannuksiltaan sopuisampi kuin nuo täysin ulkoistetut.
Meillä pojat haluavat aina, että Halloween-koristeet jätetään synttäreille. Keskimmäinen ei ole toivonut mitään koristeita omiinsa. Ilmapalloilla selviää :) Meillä on myös tarjoilun suhteen helppoa. Ekat kerrat väkersin kaikkea hikihatussa. Nykyisin teen vain jotain pientä suolaista. Kaikki muu tulee kaupan paketeista :)
Ensimmäiset juhlat on juhlittu ja ne menivät varsin mallikkaasti. Toisten juhlien järjestely on käynnissä kovaa vauhtia - voileipäkakku odattaa kuorrutusta. Varsinainen koettelemus on maanantaina. Olen miettinyt ohjelmaa ja sitten nähdään, että kuinka se toimii - vai toimiiko lainkaan.
Kuvaraporttia pukkaa ensi viikolla :)
Kankkunen juhlien jälkeen on ok! Meillä synttärit on ulkoistettu jo monena vuonna (kiitos kiitos kiitos kaikille ihanille paikoille, joissa voi viettää ulkoistettuja synttäreitä :)). Aikanaan järjestimme synttärit jos toisetkin, välillä niitä vietettiin neljänä päivänä kesän kauneimpana aikana, kun kaikille ei aina sopinut ehdotettu päivä. Ja se oli todella hanurista!! Mutta sitten siihen laitettiin piste ja jos ei päivä sovi niin voi toki tulla kahville, mutta ei mitään sen enempää. Lastenkutsut ovat lisäksi ihania esim HopLopissa ja Huimalassa :)
VastaaPoistaNonna:
VastaaPoistaMinä alan olla jo voitonpuolella :) kahdet kolmista juhlista takana. Huomenna onkin sitten se varsinainen koettelemus esikoisen synttäreiden kanssa. Itsekin kyllä pidän noista ulkoistetuista synttäreistä vähän isompien lasten kanssa. Meillä kotijuhlat ovat toimineet hyvin vähintään 5v saakka. Siitä eteenpäin se on ollut aika raskasta puurtamista.
Täytyy muistaa laittaa huomiselle ostoslistalle ehdottomasti kuoharipullo itselleni :) Voikohan sen avata kesken esikoisen juhlien?
Täällä ei saa jakaa koulussa kutsuja, jos ei kutsu koko luokkaa. Lapseni kertoo milloin minkäkin nimisistä kavereista ja joudun monesti kysymään, onko kyseessä tyttö vai poika. Positiivistä sinänsä, että tuntuvat leikkivän myös poikien kanssa, mutta siis paikallisia alkuasukkaita joukossa on vähän. Enkä usko heidänkään käyttäytyvän yhtään paremmin kuin suomalaislapset, mutta täällä on yleensäkin paljon hyväksytympää juosta, riehua ja meluta kuin Suomessa. En siis usko, että kovin rauhallisesti sujuisivat koko luokan kemut!
VastaaPoista-Kaisla
-Kaisla:
VastaaPoistaMinun mielestäni tuo periaate, että jos koulussa jakaa kutsuja, niin täytyy kutsua koko luokka on itse asiassa aika hieno. Meneepähän yksi "kiristysväline" pois käytöstä tyyliin, "jos sä et tee sitä tai tätä, niin mä en kyllä kutsu sua mun synttäreille". Tiedän tyttöjen vuodattaneen pitkään kyyneliä juuri synttärikutsuepisodien takia. Omalla päiväkoti-ikäiselläni ei ollut kyyneleet kaukana, kun hänen pitkäaikainen ystävä jätti kutsumatta synttäreille. Puhumattakaan siitä, että liikkeellä on kuulemma ollut myös sitä, että vieraat päättävätkin, että kukaan porukasta ei mene juhliin.
Kiva, että siellä tytöt ja pojat leikkivät keskenään. Meillä on vahvaa eriytymistä 1-2lk. Saas nähdä muuttuuko meno kolmosella.