Sivut

5. lokakuuta 2024

Vielä ehtii kokemaan purkutaidetta Keravalla

Viikko sitten onnistuimme vihdoin ponnistamaan Hra Kepposen kanssa katsomaan purkutaidetta Keravalle. Minä olen käynyt Keravalla katsomassa purkutaidenäyttelyn koronakesänä 2021, kun se oli tehty purettavaan kerrostaloon. Tykkäsin paljon! Vastaavanlaisen näyttelyn purettavassa kerrostalossa on käynyt katsomassa myös Torniossa. Siellä minua ilahdutti saamelaisvaikutteet ja -teemat.

Mikä ihmeen purkutaide? Näin sitä kommentoidaan Purkutaiteen internetsivustolla:

"Purkutaiteen toiminnan päätavoitteena on havainnollistaa purkua odottavien kiinteistöjen hyödyntämätöntä potentiaalia taidekentän toiminta-alustoina sekä saada aikaan kansallisen tason muutos asiaan liittyviin rakenteisiin ja toimintamalleihin. Omilla näyttelytoteutuksillamme haluamme lisäksi nostaa suuren yleisön tietoisuuteen uusia taiteilijoita ja madaltaa taidenäyttelyissä käymisen kynnystä"

Tänä vuonna purkutaide on vallannut entisen Anttilan liiketilat. Näyttelyssä on mukana äänitaideos sekä muutamia erityisesti videon ympärille keskittyviä teoksia ja lisäksi tietenkin erilaisia katutaidetyylisiä teoksia, jotka ovat purkutaiteen perustaa. Moni teos käsittelee jotakin yhteiskunnallista teemaa deittailukulttuurista, ympäristönsuojeluun ja markkinatalouteen. Taatusti löytyy jokaisella jotakin mikä puhuttelee ja sitten on niitä värikkäitä katutaidetyylisiä teoksia, jotka ilahduttavat. Tilaa on 4000 neliömetriä ja töitä on 240 taiteilijalta.

Purkutaidenäyttely on avoinna syyslomaviikolla, joten tässäpä hyvä lomaohjelmatärppi koko perheelle!


Laitan tähän muutaman makupalan näyttelystä ja omista suosikeistani. 

Olen värikkään katutaiteen ystävä! Ilmaiseksi pääsee ihailemaan seinämuraaleja Pasilassa, jossa on paljon hienoja töitä. Jos kiinnostuit, niin lue lisää https://pikkukepponen.blogspot.com/2022/05/pasilan-muraalit-ja-aarrekartta.html

Rakastan matkailua ja ajoittain tunnen lentohäpeää ja -syyllisyyttä. Siksi nämä matkailuteemaiset ilmastomielenilmaisut aina pysäyttävät. Tämä on jotenkin erityisen oivaltava työ minusta.

Somekriittiset työt puhuttelevat minua

"Fair Pay/Trade" sanoma kolahtaa minuun vuodesta toiseen. Teema jota huomaan usein miettiväni kotimaisen politiikan ja etenkin talouspolitiikan yhteydessä on se, että miten ja miksi meille on muodostunut taloustilanne, jossa työntekijä ei tule toimeen täysipäiväisellä palkkatyöllä vaan sen lisäksi tarvitaan yhteiskunnan tulonsiirtoja. Usein nämä yritykset ovat kuitenkin hyvin voitollisia. En vaan ymmärrä enkä hyväksy.

Sienimetsä ilahduttaa sienestäjää aina :)

Katutaiteen värihehkua

Onneksi Hra Kepponen vei minut Yhtiön "messuosastolle" kuulemaan katsomaan heidän videoitaan ja tuotenäytteitään. Videoiden kuvakieli oli niin trendaavan suuryrityksen, mutta suusta tulevat jutut aivan karmeita. Ihan briljantin iljettävää!


Puhtia etätyöpäivään kaikki ravitsemustarpeet täyttävällä Teollisuuslaatikolla


Vasemmassa reunassa Yhtiön uutuustuote Teollisuusmyrkky, joka ratkaisee tehokkaasti esimerkiksi liikakansoitusta. Tulossa myös kuluttajapakkaus.

Hra Kepposta jäi erityisesti puhuttelemaan Yhtiön henkilöstöosaston nuoremmalle väestölle suuntaamaa mukava satukirjanen, jolla on niin osuva nimi: "Isona minusta tulee henkilöstöresurssi". Näissä mietteissä toivotan kaikille henkilöstöresursseille, sellaisiksi haluaville ja sellaiseksi itsensä tunteville mukavaa viikonloppua! Älkääkö huoliko, tämäkin viikonloppu hurahtaa hetkessä ohitse ja pian pääsee taas sorvin ääreen!

10 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä! Kuulostaa mielenkiintoiselta, eikä Kerava olisi kovin kaukanakaan. Ja voi Anttilaa... Kukapa uskoisi, että se oli joskus niin keskeinen osa suomalaista kauppakulttuuria. Anttilassa teetettiin valokuvat, sieltä ostettiin vaatteet ja levyt ja paljon muuta. Minun vanhempi nallenikin on muuten kotoisin Itäkeskuksen Anttilasta. 😅

    Kivaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta näyttelyssä oli varsin puhuttelevia töitä.

      Anttilan katoaminen oli minustakin aika järisyttävä juttu. Anttila oli pitkään ajan hermolla: sehän oli yksi postimyynnin edelläkävijöistä kuvastoineen, oli tosiaan top ten musiikkimyymälät ja vaikka mitä ja sitten hupsista, koko Anttila pyyhkiytyi pois. Aikamoinen myllerrys on käynyt suomalaisessa vähittäiskaupassa viime vuosina. Minä ostan aika vähän vaatteita, kenkiä sekä kodintarvikkeita. Helppo pidättäytyä ex tempore ostoksilta, kun ei ole kauheasti kauppoja, joihin enää mennä. Nettiostosten suhteen kynnys on aika korkealla, kun en palautusten kanssa vaikeuksia. Silloin, kun ostin paljon vaatteita Stockkalta, pidin Halosta kehnompana kauppana. Nyt vaan toivon, että edes Halonen pysyisi bisneksessä. Kaikki juhlavaatteet koko perheelle on aina sieltä ja suurin osa mieheni vaatteista.

      Poista
  2. Tuo "yhtiö" on pelottava - mutta näyttely vaikuttaa mielenkiintoiselta. Taitaa vain jäädä välistä, jos seuraava matka vasta marraskuussa. Kerava olisi ollut sopivassa paikassa omien matkojen suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtiön videot olisivat saattaneet olla minkätahansa monikansallisen korporaation videoita. Jos ei olisi nähnyt, että trukilla kärrätään teollisuusmyrkkytynnyreitä, niin mainos olisi voinut olla vaikka Temun tai jonkun kännykkäjätin. Sitä voisi kerran kuukaudessa näyttää päättäjille muistutukseksi, että yrityksiä pitää suitsia lainsäädännöllä ja sen toteutumisen valvonnalla sekä kuluttajien valistamisella.

      Poista
  3. Minäkin ihailen muraaleita ja katutaidetta yleensäkin. Harmittaa vaan se, että nykyisin maalataan kauniitkin rakennukset ja joskus jopa töhritään. Ennen nuoriso maalasi spraymaalilla vain rumia sähkökoppeja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katutaide tuo mukavaa värikkyyttä. Töhrintää on ollut ainakin täällä pääkaupunkiseudulla jo 80-luvulla. Välillä se on ollut vähäisempää ja välillä sitten enemmän häiritsevää. 80-luvulla täällä maalattiin junatunneleita (Pasilassa oli hieno ja vaihtuva toki laiton graffitinäyttely) ja jalankulkijoiden alikulkukäytäviä. Komean esittävän graffitin tekoon meni paljon aikaa suunnitelmineen ja myös spraymaalit olivat kalliita. Sitten harmitti vietävästi, kun jotkut kävivät sotkemassa ne tageillaan. Nyt harmittaa kun jokainen meluaita pitää töhriä, puhumattakaan talojen seinistä.

      Poista
  4. Sehän olit juuri sinä, kuka innostit meidän "männä vuonna" Pasilan muraalikierrokselle - se oli upea ja purkutaide kiehtoo myös...
    Kiitos kun kuvasit - sillä Keravalle saakka ei nyt ennätä... harmi!!
    Puhuttelevaa ja kuvat jää elämään vaikka puretaan... piti kaivaa viimeisin purkutaide postaus itsekin esille...
    https://repolainenreissaa.blogspot.com/2022/08/myna-myna-maan-taidetta.html

    Eduskuntatalon "maalaaminen" oli kyllä järkyttävää....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pasilan muraalit ovat kyllä komeat! Pitäisipä suunnitella joku uusi katutaidekierros. Vantaaltakin kuulemma löytyisi katsottavaa.

      Purkutaideprojekteja on kivasti ollut pitkin Suomea! Hienoa!

      Eduskuntatalon töhriminen oli kyllä ikävä juttu :( ja kallis lasku.

      Poista
  5. "Isona minusta tulee henkilöstöresurssi" ei kuulosta ainakaan minusta kutsuvalta, vaan pelottavalta. Oliko tämä tarkoituskin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko yhtiö on pelottava, jopa suorastaan painostava, parodia monikansallisista yhtiöistä, joiden ainoa tehtävä maailmassa on tuottaa lisäarvoa osakkeen omistajille. Sellaisessa arvomaailmassa kaikki on käytettäviä resursseja - luonnonvaroja tai henkilöresursseja. Överi satukirjanen oli oikein onnistunut.

      Poista