Korona on riepotellut maailmaa reilut kaksi vuotta. Tuona aikana minä olen kokenut paljon: ajoittaista pelkoa, uudet työrutiinit ja niiden tuomat haitat ja edut, passivoitumista kotiin, elämänilon vähenemistä ja turhautumista. Kesäisin on ollut helpompaa ja elämä on ajoittain tuntunut ihanalta, vaikka on ollut maskia, turvaväliä ja käsidesillä lotraamista.
Olemme peruneet yhteisen joulun ja synttärijuhlia. Ei ole tullut juurikaan käytyä ravintoloissa puhumattajaan teatterista, museoista, elokuvista tai keikoista. Minulta on jäänyt matkoja väliin ja rahaa peruutuksista saamatta. Tekemisen kaipuun olisin voinut kanavoida liikuntaan, mutta aivoni eivät suostuneet kääntymään sellaisen ajatuskulun tukemiseen. Aivot kääntyivät lohdun haun suuntaan ja olen kerännyt pari koronakiloa.
Rajoitukset ovat koetelleet nuoriosoamme. Ensimmäinen etäkouluyritys oli varsinaista sähellystä, mikään ei oikein pelannut, eikä meidän lapset osanneet toimia etäkoulussa. Silloista ainoaa teini-ikäistä ahdisti sosiaalisten kontaktien vähyys sekä se, että koko perhe pyöri koko ajan samoissa neliöissä.
THL maalailee mukavampaa tulevaisuutta, omikron on heikentynyt, rokotesuoja toimii hyvin estäen vakavia tautimuotoja. Haluan uskoa tuohon tulevaisuudenkuvaan. Sitä ennen pitää vielä selättää viimeisin kohdalle osunut koronahaaste. Covid-19 on pitkällisen yrittämisen jälkeen tavoittanut meidän perheemme. Yksi lapsistamme sai tartunnan hiihtoloman lopulla ja nyt se on levinnyt perheessämme. Kevyin sairastaminen oli kuopuksella kahden päivän kova kurkkukipu. Hra Kepponen selvisi omastaan nopeasti. Pahiten sairastuneella nuorella eilen kuume piikkasi 39,7. Kolme perheestä on jo toipunut koronasta.
Pitkään näytti, että minä riskiryhmäläinen, saatan onnistua luikahtamaan karkuun covidia. Mutta ei siinä niin käynyt. Virus päätti odottaa niin kauan, että suunnittelmani Meri-Lapin reissusta menee pilalle. Melkein tekisi mieli heittäytyä lattialle ja ottaa itkupotkuraivarit. En uskalla uhmata karmaa kiukuttelemalla matkasta, kun niin monelta on mennyt henki. Täytyy vaan keskittyä toivomaan, että rokotesuoja auttaa ja selviän covidista vähällä. Olen uskaltanut varovaisesti haaveilla tulevaisuudesta. Kun tästä taudista toivun, niin ajattelen, että maailma olisi vihdoinkin myös minulle, pahasti riskiryhmäläiselle, avoin. Ihanan kutkuttava ajatus. Kunhan nyt vaan ensin toivun.
Vähintään kuusi kertaa selvisimme selvistä altistustilanteista. Viime kuukausinahan kukaan ei ole mitään altistumisia seurannutkaan. Niitä alun ilmoituksia "koulusamme on ollut koronaa" enää noteeraa lainkaan, jollei koulusta tullut mitään tarkempaa tietoa mahdollisen altistuksen koskeneen omaa lastani.
Viralliset altistuskaranteenit:
-Hra Kepponen -virallinen altistuskaranteeni keväällä 2020
-Keskimmäinen - virallinen altistuskaranteeni syyslomalla 2020
Ilmoitukset, että altistus menee terveysviranomaisen tutkintaan:
-Esikoisella 8t altitus koulussa. Se ei täyttänyt viranomaisen kriteerejä, koska turvaväli toteutui
-Keskimmäinen etäkoulun liikuntatunti sairastuneen kanssa, ei täyttänyt viranomaisen kriteerejä, koska ulkotila ja turvaväli
Vuoden 2022 "altistuksia ei träkätä"
-Esikoinen vietti iltaa koronaan sairastuneen ystävänsä kanssa
-Seurakunta tiedotti, että rippikoulutapaamisessa ollut sairastunut, tilaisuus käsitti yhteisen ruokailun
Kivaa viikonloppua! Minä palaan takaisin petiin.
Tätähän tämä on; kaikki sen saa jossain vaiheessa. Kovasti toivon, että selviät mahdollisimman helpolla. Mulla itselläni oli ihan kevyt (toki vähän outo) normiflunssa.
VastaaPoistaEn ole varma, käytkö lukemassa edellisten postauksien kommentteja... sun edellinen kirjoitus oli ihan mahtava ja toivon, että jossain vaiheessa huomaat, että kävin siellä kommentoimassa. Niin tärkeä aihe 💙💚
Toipumista ja helppoa koronaa sinne!! 💛💛💛
Toivon kovasti, että vanhat ja huonokuntoiset onnistuisivat edelleen koronan välttelemään. Työikäiset ja nuoriso todennäköisesti selviävät rokotusten avulla hyvin tai kohtuullisesti.
PoistaToivon, että tämä menee tässä lusiessa ilman pahoja oireita. Sittenhän voisin huokaista, että on ainakin hetkeksi immuniteettia ja uskallan mennäkin jonnekin.
Kiitos kommentistasi edelliseen postaukseen. Luen ja vastaan aina. Joskus on vaan viivettä ja joskus saattaa jäädä huomaamatta. Nyt on ollut tässä viiveenä se, että vähän joka välissä pitää ottaa päikkärit.
Kivaa viikonloppua!
Korona on liipponut meitäkin läheltä. Kuin ihmeen kaupalla olemme koko perhe selvinneet ilman koronaa toistaiseksi. Kuulun riskiryhmään ja toivon hartaasti, ettei tauti iske ja jos (kun...) iskee, niin olisi se hillitympi muoto. Pikaista paranemista, malttia ja pitkää pinnaa sekä nopsaa toipumista <3
VastaaPoistaPitkään mekin onnistuimme välttelemään. Olemme vältelleet riskejä ja elelleet varovaisesti. Sitten päätimme ottaa yhden riskin, jotta nuoriso saisi uusia kokemuksia ja hetihän sitten napsahti tartunta. Tosin jossa tässä kohta poistuu maskitkin käytöstä, niin eiköhän se korona sitten olisi jostain lopulta kantautunut meille kuitenkin.
PoistaNyt vaan toivon, että ei tule pahoja oireita.
Ei kuulosta kivalta viikonlopulta, muutoin kuin sen suhteen, että päivä päivältä sairaus etenee ja väistyy. Parantumisia sinne. Kurjaa, kun sairaus vie kivoja suunnitelmia sivu suun.
VastaaPoistaOnneksi ei ole vielä ollut pahoja oireita ja toivottavasti ei tulekaan. Tälläistähän tämä koronaajan elämä on, että kivoja juttuja peruuntuu. Mutta ei muuta kuin uusien suunnitelmien kimppuun :)
PoistaKivaa alkavaa viikkoa!
Pikaista paranemista ja lieviä oireita! Mekin ollaan vielä vältytty vaikka tuntuu että suuri osa tutuista on jo sairastanut. Viime viikolla näin unta että tein positiivisen testin ja heti harmitti että piti suunnitelmat perua - niin todentuntuinen uni oli, että aamulla sitten tein oikeasti testin, mutta se oli nega.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaToivottavasti onnistutte kiertämään korona ja jos osuu kohdalle, niin toivon lieviä oireita.
Aikamoinen uni :D En sinänsä yhtään ihmettele, että korona tulee uniin saakka, koska on tässä niin kauan eletty koronan keskellä, että riittää alitajunnalle työstettävää.
Kivaa alkavaa viikkoa!
Oi,voi!Mietoja oireita ja pikaista paranemista 🌷
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaOi voi. Mua lähes itkettää sun puolesta sen reissun peruuntuminen. Mulla on ollut vain pieniä peruuntumisia ja sekin saa itkun partaalle, kun ilot on niin vähissä. Mutta joo, pahempaa vois olla ja blaa blaa. Tiedän. Osaan olla kiitollinen. Tsemppiä!!!
VastaaPoistaOnhan se harmi, kun kivat jutut ja menot peruuntuu. Alkaa olla turnausväsymystä peruutuksiin ja vara-varasuunnitelmien tekemiseen. Kevättä ja uusia suunnitelmia kohden!
PoistaNiin harmittaa, että aarrekarttajutska siirtyy ja siirtyy - MUTTA sitä ei peruta.
VastaaPoistaMe ollaan selvitty ihmeellisesti ilman koronaa, on pakko koputtaa puuta.
Hurjasti voimia ja paranemisia <3
Kyllä vielä aarrekartat tehdään!!
PoistaToivottavasti selviätte ilman koronaa ja jos osuu kohdalle, niin toivottavasti tulee lievänä.
Kivaa alkavaa viikkoa!
Innokkaana tulen sivuillesi aina matkaamaan.... niitä postauksia riittää vielä monen vierailun varalle - ihania tälläiselle kroonikolle!! Tuorein postauksesi sen sijaan kaikkea muuta kuin ihana, toivottavasti tuorein "matkasi" = takaisin petiin oli oikea valinta ja sen myötä sekä keho/mieli on jo matkalla parempaan.
VastaaPoistaPlan Beet ja Ceet on kyllä tulleet tutuiksi ja helpottuneet nekin jo kokemuksen myötä, mutta tuo, että ette ole saaneet rahojanne takaisin kaikista peruuntuneista, MURRRRRR.... niin pihinä olen pihissyt ja lopulta saanut kyllä kaikista "jotain" kautta... ja yrittänyt kääntää positiiviseksi peruuntuneetkin-kun joku peruuntuu voi tilalle suunnitella uutta... suunnittelu onkin ehkä se kaikkein ihanin harrastus!! Sairaanakin on kyllä tullut lähdettyä/raahattua muksujakin kipeinä - sillä tuntuu, että reisun päällä rohdot tehoaa paremmin
vai onko se-se mieli joka saa fyysiekin oireet tuntumaan vähäisemmältä uusissa paikoissa. Kohti uusia seillailuja aurinkoisemmin mielin... ja ehkä NYt varomattomamminkin... Kaikkea hyvää - etenkin valoisaa mieltä!
Kiva, kun tulet uudestaan :)
PoistaMinulla on ollut tässä aikamoiset sumavuoden kaikkea kökköä ja silloin keväällä 2020 ajattelin sitten, että olkoot. Otan liput omaksi tappiokseni enkä jaksa enää vääntää asiasta. Vääntöhän oli käynnissä Finnairin ja Supersaverin kanssa. Molemmat ärsyttivät pitkään.
Minä olen joskus nuorempana lähtenyt vähän vajaakuntoisena reissuun ja kaikki on mennyt hyvin. Syksyllä 2019 lähdettiin syyslomailemaan koko perhe Marbellaan. Vaikutti siltä, että esikoisen flunssa on hyvin väistymässä. Esikoisen flunssa ei hellittänytkään ja muutaman päivän päästi piti mennä lääkärille Espanjassa. Tauti olikin muuttunut keuhkokuumeeksi. Yksityissairaalan mielestä ainoa käypä hoito oli 6 yötä sairaalassa antibioottitiputuksessa, saattoivat nähdä ansaintamahdollisuuden. Tuon episodin jälkeen päätimme, että kukaan ei lähde puolikuntoisena enää mihinkään. Tuo matka oli muutenkin aika ikimuistoinen. Keskimmäinen jätti kotona ruokansa syömättä ja kinusi lentokentältä hodaria - sitä tiskin viimeistä hodaria. Silloin mietin, että kauankohan se on ehtinyt grillitiskissä seistä. Poika oksentikin sitten 3t lennolla, lennolla oli turbulenssia ja turvavyövalo paloi melkein koko lennon. Siinä ravasi lentohenkilökunta uutta pussia ja täyttä pois. Siinä just kun laskeuduttiin, niin oksentaminen loppui. Kyllä oli pitkä lento se.
No 6vrk tipassa menee kyllä jo yli ymmärryksen... hih... toitpa mieleen, että mullahan on muuten Turkish Airlinesin villatakki vaatehuoneessa! Hih, meilläkin kerran useampi tuntinen oksennusepisodi... eikä pieneltä osunut pussiin. Yltäpäältä oksennuksessa - joten ennen lennonvaihtoa ihana emo luopui takistaan antaen mulle jotain kuivaa!! Hih.. ja kerran tytär lennolla purkit korvissa suoraa huutoa - n. 11-veenä ei kertonut ennakkoon, että oli vähän kurkku ja korvakin kipeä ennen lentoa... pelkäsi että koko reisu peruuntuu hänen vuokseen... no- eipä pystynyt peittelemään enää nousussa koko 6tuntinen matka oli melkoista... jotain ihme tippojakin toivat... laskussa varmaan neidin huudon vuoksi kaikki 200muutakin piteli korviaan... Mut lomasta tuli hieno, sai niin hienot muotoillut sateenkaaren väreissä olevat korvatulpatkin yksityissairaalasta uintia varten, että...
PoistaOi voi näitä muistoja... tosin tämän kaltaiset sitä muistaa "parhaiten" - heh... no, on onneksi ihan terveitäkin muistoja!!
Niin toivon, että sairastat lievempänä!
VastaaPoistaKaksi vuotta tosiaan on etätöissä jo mennyt ja muutenkin aika eristyksissä kotona ollen. Ja sattukin just tähän kaksvuotispäivän aikoihin sairastuminen. Viime aikoina on miehen keilakavereiden joukossa ollut koronaan sairastumisia ja pari viikkoa sitten ensimmäinen töissä ja sieltä ehkä sitten tartunta tuli.
Mies sai positiivisen testituloksen keskiviikkona ja eilen itsellä alkoi oireet, kuumetta ja nuhaa. Mutta jaksoin askarrella koko päivän, joten eilen en vielä kovin kipeä ollut (se on itelle hyvä "sairausmittari").
Testissä en ole käynyt, kuulostelen mihin tauti tästä kehittyy ja vaatiiko pidemmän sairastamisen. Koirakaveri ainakin on tyytyväinen, kun saa uniseuraa :)
Kiitos ja minä toivon samaa sinulle, että oireet pysyvät lievinä!
PoistaMinulla on toipuminen mukavasti käynnissä ja jos ei mitään yllättävää käy, niin työt jatkuvat loppuviikosta.
Voihan ikävyys!
VastaaPoistaToivottelen voimia ja energiaa taudin kestämiseen ja siitä toipumiseen. Korona pääsee nyt vähän piiloutumaan, kun maailma on kauhuissaan Venäjän sodan vuoksi. Pitäisi muistaa vielä tuo pandemiakin.
💖
Kiitos :)
PoistaSe on totta, että korona on jäänyt sotauutisten jalkoihin. Tartuntaluvut ovat hurjan suuria, joten riski saada tartunta on edelleen iso. Yhteiskunnan avautuminen voi luoda sellaista valheellista tunnetta, että tartuntariski olisi pienentynyt.
Voi kuinka toivon, että maailman uutiset olisivat seuraavaksi parempia! Ei sotaa eikä koronaa enää.
Luodaan ME parempia uutisia... siitä se lähtee!!
PoistaTylsä juttu! Eihän tästä voi mitenkään pitää, että korona riehuu edelleen ja taitaa olla jopa taas vähän kiristänyt otettaan muutamien helpompien viikkojen jälkeen. Tuntuu siltä, että maskit on moni ihan unohtanut ja kuitenkin se olisi helppo keino välttää/ehkäistä julkisissa tiloissa altistumista.
VastaaPoistaToivotaan, että teidän osalta tämä olisi viimeinen koronatapaus. Onneksi talven selkä on jo taittunut ja kevät sekä tuleva kesä helpottaa tilatta.
Tsemppiä Rva Kepponen <3
Olen sitä itsekin ihmetellyt, että niin moni elää kuin koronaa ei olisikaan ja samaan aikaan hätyytellään kaikkien aikojen sairaalahoitomäärän huippua. Toki todella moni selviää koronasta helposti, mutta ei kaikki. Oma sairastelu on korostanut sitä, että haluan todellakin varjella isääni tältä taudilta.
PoistaTavallaanhan sitten kun tämä tauti on podettu loppuun, tilanne on helpottava. Ei tarvitse enää jännitellä, että enkai vie tartuntaa isälleni. Voidaan aika rauhassa järjestää rippijuhlat. Yllättäen moni kaveri on sanonut, että tilanne on ollut hieman helpottava heillekin. Niinä harvoina kertoina kun on tavattu, heillä on kuulemma ollut takaraivossa tunne, että mitäs jos onkin oireetoon koronankantaja ja tartuttaa minut. Olen noihin mietteisiin sanonut aina, että kun tapaan ystäviäni niin riski on omani, eikä muiden tarvitse sitä surra. Enkä myöskään yhtään epäröi tiedustella, että miten kaveri on esim.edellisen viikkonsa viettänyt ymmärtääkseni hieman paremmin mahdollista tartuntariskiä.