Kuulumisia ja pikkujoulut

Pahoittelen, että minulla on moniin aikaisempien postauksien kommentteihin vielä vastaamatta. Olen ne kaikki lukenut ja ihanaa, kun jaksatte kommentoida. Kiitos! Aikani ei ole vaan riittänyt kommentteihin vastaamiseen, mutta vastaan kyllä.

Joulukuun alku on ollut kuin joku superlinkousohjelma ja mankelointi päälle. Sellaisia Kafka-päiviä, jolloin kuvittelen olevani piilokamerassa tai jonkun pilan kohteena. Eniten minua on kuormittanut lapseni tilanne. Lapseni sairastelun vuoksi olemme joutuneet erittäin outoihin tilanteisiin sekä koulussa että terveydenhuollossa. Koulu haastaa huoltajien näkemystä siitä, milloin lapsi on koulukuntoinen ja milloin ei. Terveydenhuolto pihtaa tutkimusten kanssa, koska niitä ei yleensä tehdä noin nuorille. Lapsi tarvitsee ravitsemusterapiaa, mutta jonkinlainen ymmärrys suoliston kunnosta auttaisi kohdentamaan hoitoa. Ihan jäätävästi kommunikointia, patistelua, vetoomista olen tehnyt, että olen saanut molemmat asiat oikealle tolalle.

Syy omaan huonoon vointiini on löytynyt. Labratestien perusteella minulle on puhjennut diabetes. Arvot ovat olleet sen verran rajusti poikkeavat, että työterveyslääkärin mielestä hoitoni kuuluu kiireellisenä HUSille. Kuulemma tälläisilla arvoilla hoidon suunnittelee ja aloittaa sisätautipoliklinikan erikoislääkäri eikä yleislääkäri. Kuten kaikki tietävät, niin HUSilla on haasteita aivan riittävästi tällä hetkellä ja kutsua tutkimuksiin ei vaan kuulu. Kohta pukkaa päälle joulu ja mikäli "pahanilmanlintujen" ennusteita on uskominen, niin joulun jälkeen koetaan taas uudet koronaennätykset. Vähän samanlainen tilanne kuin lapsen kanssa, tarvitsen akuutisti hoitoa, mutta kukaan ei halua hoitaa minua. Näyttää siltä, että ensi viikolla soittelen paniikissa kaikki yksityiset diabetesklinikat lävitse ja yritän saada itselleni hoitoa ja maksan siitä tolkuttomasti.

Näiden isojen asioiden lisäksi päiviini on mahtunut muitakin omituisia, onneksi sentään enemmän hupaisia, tapahtumia. Yhtenä aamuna olin juuri lähdössä poikani koululääkärin vastaanotolle, tietenkin myöhässä, kun joku tuntemattomasta numerosta soitti minulle. Puhelimessa mies esitteli nopeasti itsensä sanoi, että olisi ihan kohta meillä, että voisinko kertoa, että mihin tarkalleen haluan hänen toimittavan kivet. Menin aivan hämilleni, että anteeksi, mistä kivistä on kysymys? 

Hämilleen menee soittajakin: "No se 1000 litraa kivituhkaa ja 800kg koristekiviä". Tajusinhan minä sitten, mistä oli kysymys. Niistä kivistä, jotka olin tilannut 19 tuntia aikaisemmin ja joilla oli kahden viikon toimitusaika :) Kivet tuli oikeaan paikkaan ja osallistuin sujuvasti videopuhelulla pojan koululääkärin vastaanottoon.

Seuraavana aamuna olin jälleen piilokamerassa. Minulta tiedusteltiin, että moneltako tänään saavun Leville ja sopiihan minulle siirto toiseen huoneistoon. Anteeksi kuinka? Niin, muistaakos rouva, että toivoitte juurikin tätä itsenäisyyspäiväviikonloppua korvaavaksi ajankohdaksi keväällä koronan takia peruuntuneelle Lapin majoituksellenne. Tokihan muistin, olen useammankin sähköpostin laittanut keväällä ja kesällä, että saammeko varauksen juurikin kyseiselle viikonlopulle. Harmittelin, että en ikinä saanut vastausta ja pelkäsin jo yrityksen menneen konkurssiin ja kalliin majoitukseni haihtuneen kuin tuhka tuuleen. 

Agressiivinen roskapostin kerääjäni on ilmeisesti poistanut kaikki viestit kyseiseltä firmalta, jotka ovat tulleet varausohjelmistolta eikä yrityksen omasta sähköpostista. Saimme onneksi asian sovittua ja saan valita uuden viikonlopun. Hetken jo ajattelin, että perhana ajan tästä saman tien Leville. Sinänsä positiivista, että firma on edelleen pystyssä ja sieltä saa hyvitystä. Kunhan sinne Leville uskaltaisi joskus matkustaa. 

Tämän kaiken tuskailun jälkeen pikkujoulut tulivat juurikin oikeaan kohtaan. Vietimme ystäväni Ilonan kanssa oikein irroittelevat pikkujoulut meidän mökillämme. Matkalla mökille kävimme piipahtamassa Sjökullan kartanoon aivan äskettäin avautuneessa Bypias myymälässä. Myymälä oli todella ihanasti sisustettu ja siellä toimii myös kahvila, joka suolaisten ja makeiden herkkujen lisäksi myy myös viiniä.

Tässä pieni kurkkaus myymälään ja kahvilaan

Myymälä on sisustettu ja laitettu ihan älyttömän kivaksi. Minä en ole mikään shoppailija tai kaupoissa kiertelijä, mutta tuonne palaan mielelläni hiplailemaan tuotteita. Myynnissä on vaatteita, kenkiä, laukkuja, asusteita ja sisustustavaraa sekä näin joulun aikaan joulukoristeita. Myymälä ja kahvila on kiva vierailukohde, vaikka ei olisikaan aikeissa tehdä ostoksia. 

 

Ostin itselleni yhden pellavatunikan. Olisin voinut ostaa pari muutakin juttua, mutta hintataso on minusta aika korkea. Laadusta minulla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta. Jos se osoittautuu hyväksi, niin sitten voinen hankkia toisenkin pellavatunikan. Minä olen sellaisessa vaihessa elämänkaarta, että minulla on usein kuuma. Etsin ilmavaa, hengittävää ja kevyttä vaatetta. Mallistossa oli muutamia pellavavaatteita, joita voi käyttää läpi vuoden.

 

 

Bypiias on ottanut koronan hyvin huomioon ja jakaa asiakkailleen maskeja ovella. Myymälän puolella on myös pöytiä kahvila-asiakkaille ja niitä käyttämällä saa hyvin pidettyä turvavälejä. Meillä oli molemmilla iltapalaverit ja kävimme paikalla ennen klo 15. Tullessamme liikkeessä oli tosi väljää, mutta poistuessamme minusta asiakkaita oli sen verran paikalla, että en silloin olisi välttämättä halunnut sovittaa vaatteita. Ei siinäkään 10 asiakkaan raja todellakaan ylittynyt, kun koppeja on vain kolme 3kpl. Jos aiot käydä paikalla ja sinun on mahdollista käydä päivällä, niin suosittelen sitä.

 

Varsinaiset pikkujoulujuhlallisuudet pidimme vasta seuraavana päivänä jolloin työkaverini Otilia tuli meidän kanssamme pikkujoulusaunaan. Tässä on käynyt niin, että seura on tehnyt minustakin talviuimarin. Ilona kauhoi 17 vedon lenkin, Otilia 10 vedon lenkin ja minä kahden. Olen silti aivan voittaja! Homma meni vielä yllättävän helposti.

Minulla ensimmäinen jäätyvä paikka on jalkapohjat ja etenkin se jalkaholvin kaari, johon alkaa sattumaan kunnolla. Keksin lämmittää crocsini saunassa hyviksi ja jalkapohjiin ei sattunut yhtään. Meillä oli Ilonan kanssa jääkylmät lonkerot saunassa, eikä ole ikinä maistunut lonkero niin hyvältä tuolla saunareissulla.

Pikkujoulusauna

Melancholic beauty, pimeä tulee tällä hetkellä niin aikaisin ja nopeasti

Syötiin yhdessä illallista ja haaveilimme mitä kaikkea aiomme tehdä sitten, kun korona helpottaa. Lisäksi päätimme, että niin kauan kuin uskallamme tavata, niin käydään mökillä saunomassa ja uimassa kerran kuussa. Me olimme Ilonan kanssa mökillä kaksi yötä ja teimme saunapäivänä mökiltä etätöitä. Mökkireissu oli todella rentouttava ja ihana. Tuntui kuin olisimme olleet lomamatkalla.

Tässä tilanteessahan meidän pikkujoulumme olivat jo melkein suureelliset pikkujoulut. Kaksi perheen ulkopuolista kontaktiakin. Lonkero ja kaksi lasia viiniäkin vielä :)

Kehno illalliskuva. Vaihteen vuoksi savulohen sijasta savusiikaa, yrttikermaviilikastiketta, uunijuureksia ja salaattia. En tiedä oliko syynä sauna ja uinti, mutta ruoka maistui älyttömän hyvältä

Pysykää terveinä! 

Kivaa alkavaa viikkoa!