Mijaksen kylä ja Artolan dyynit

Vielä toinen postaus Marbellan loman kivoista jutuista.

Sairaala, jossa esikoistamme hoidettiin keuhkokuumeen vuoksi, sijaitsi 40km päässä hotellistamme. Yhtenä päivänä ajelimme iltapäivästä keskimmäisen kanssa sairaalalle ja paluumatkalla kävimme katsomassa sairaalan lähellä olevaan Mijaksen kylää. Espanjassa autoilemisesta täytyy todeta sen verran, että monilla teillä, joissa on 80 nopeusrajoitus, ei ole lainkaan kiihdytyskaistoja. Minä vuokrasin pienen Fiat Pandan manuaalivaihteilla ja sillä liikenteen sekaan pääseminen vaati ajoituksen lisäksi myös uskallusta :D Muutoin autoilu oli sujuvaa ja tiet hyviä.

Mijas sijaitsee ylhäällä vuoren rinteellä. Kauniit maisemat, söpö kylä ja lyhyt etäisyys rannikon lomakaupunkeihin Fuengirolaan, Malagaan ja Marbellaan on tehnyt kylästä suositun. Hieman hämmästyimme kiinalaisturistien ja heidän bussiensa määrää saapuessamme Mijakseen. Reitti pysäköintitalolle oli hyvin viitoitettu ja päiväpysäköinti kustansi euron.

Ohjelmamme oli varsin yksinkertainen. Kävelimme keskustassa ja söimme jätskit. Keskusaukio lukuisine ravintoloineen oli sekä keskimmäisestä että minusta hyvin sievä.

Keskusaukiolla oli runsaasti hevos- ja aasikyydin kaupittelijoita. Emme innostuneet kummastakaan, mutta hevosten vaunut ja hevoset olivat kauniita. Aasit olivat puolestaan surkean näköisiä. Aasien talli ei näyttänyt kovin kummoiselta. Aukion laidalla oli kaksikerroksinen aasiparkki, jossa aasit seisoivat pienessä tilassa asfaltilla lyhyellä narulla kiinnitettynä. Haju oli aika tymäkkä.

Yläkerran aasit, alhaalla oli synkkää, mutta aasit ehkä arvostivat varjoisuutta

Kävimme ihailemassa maisemia merelle. Näköalaterassilla oli kiva kahvila ja minä olisin voinut jäädä siihen istuskelemaan, vaikka kuinka pitkäksi aikaa. 

Tuohon olisin voinut parkata kirjan kanssa nauttimaan elämästä

Näköalatasanteen vieressä oli sievä osittain kallion sisään tehty kappeli

Kappelin sisätilaa

Hotellimme kohdalla oli kivannäköinen hiekkaranta. Menimme tyytyväisinä kahlailemaan ja pettymykseksemme ranta olikin kivinen. Uimakenkiä meillä ei ollut kenelläkään. Halusimme käydä hienolla hiekkarannalla, koska niitäkin löytyy useampia, ja meille suositeltiin Artolaksen dyynejä (Dunas de Artola) ja sen hiekkarantaa Cabopinoa.

Eroosion välttämiseksi dyyneille oli rakennettu komeat kulkuväylät. Meille oli yllätys se, että suurinta osaa dyyneistä petti matala, pensasmainen kasvillisuus. Hiekkarannalla oli ihanan pehmeää hiekkaan koko matkalta. Vesi oli vielä sen verran lämmintä, että tarkenimme ihan kunnon mittaiseen puljaukseen. Paluumatkan kuljimme tien sijasta rantaa pitkin ja pojat jaksoivat kävelyn hyvin, koska rannalla löytyi isoja simpukoita. Rantareissu oli todella onnistunut. Tosin ilman esikoista.

Dronekuvaa dyyneiltä

Dyynien kohdalla rantaviivaa on useampi kilometri

Cabopinon hienohiekkainen ranta

Vaikka hotellin viereinen ranta oli uimisen suhteen pieni pettymys, niin sen korvasi upeat auringonlaskut. Kävin monena iltana ihailemassa niitä. 

Hotellimme sijaitsi pienessä kylässä Marbellan ulkopuolella. Palveluja oli rajoitetusti, mutta silti riittävästi. Muutamia ravintoloita ja ruokakauppa. Marbellaan pääsi kätevästi paikallisbussilla, jos se sattui kulkemaan. Ympäristössä oli paljon vuokrattavia villoja ja muutamia suurempia hotelleja. Sijainti oli rauhallinen, mutta makuuni hieman liian syrjäinen. Kuuluisalle luksuselämän näyttämölle Puerto Banuksen satamaan saakka emme jaksaneet ponnistaa, vaikka se toki oli suunnitelmissa.

Marbellan loman muut postaukset: 

Suloinen Marbellan vanha kaupunki

Lomalla sairaalaan Espanjassa 

Lomamoikat Espanjasta