Mihin nämä päivät oikein katoavat?

Arki on imaissut minut sisäänsä ja kelluttanut tavanomaisessa tapahtumavirrassaan sellaista kyytiä, että blogille ei meinaa riittää kuin pienen pieniä ajan murusia. Arjen pyörityksen keskellä päässä ei liiku mitään ajatuksia ja tapahtumatkin ovat aika tavanomaisia. Sää sen sijaan on ollut poikkeuksellisen ihana ja aurinkoinen, joten pienet breikit arjen puurtamiseen ovat tulleet ulkoilun muodossa.

Viime sunnuntaina oli todella lämmin ja aurinkoinen päivä. Sain houkuteltua koko perheen Pokemon-jahtiin Seurasaareen. Minulla ei ollut Seurasaaressa edes kenttää puhelimessani, joten pokesaalis jäi hyvin kehnoksi. Elisan liittymillä muu perhe sai sentään nettiyhteyden, mutta eivät hekään saaneet saalista. Poikien paha mieli unohtui, kun istuimme pullakahveilla ulkopöydissä auringon paistaessa.

Viikon toinen ulkoiluretki suuntautui Herttoniemenrantaan pokehunttaamaan ja pizzeriaan. Herttoniemenranta hyvä paikka nauttia auringonlaskusta. Tälläkin kertaa bongasimme komean taivaan sekä myös erittäin harvinaisen pokemonin.

Meno sen kuin kiihtyy vaan. Töissä suurin sesonki on vuoden viimeinen neljännes ihan jouluun saakka. Seuraava vapaa viikonloppukin on vasta marraskuussa. Marraskuu on meillä hulinakuu, koska silloin on sekä kuopuksen että esikoisen syntymäpäivät. Mutta kaikenlaista kivaa on edessä, kuten häät tänään, pikku reissu viikon päästä ja kohtahan pitää alkaa miettimään, että miten jaksamme/haluamme tänä vuonna viettää vuoden toiseksi parasta juhlaa eli Halloweeniä.

Sushia tuli syötyä viikon sisään kahdesti samassa buffetissa, mutta toisen kerran take awayna. Näköjään tuo take away olisi minun juttu, pysyin take away lounaan jälkeen pilkkimättä hereillä ;)

Mukavaa viikonloppua!