Brunssia, Kekkosta ja 70-lukua

Sain Turusta vieraaksi Marikan. Aloitimme Helsinki-päivämme tuhdilla brunssitankkauksella Cafe Köketissä. Brunssi oli hyvä, muttei kuitenkaan kaupungin kärkipään kastia. Paikka puolestaan on hyvin viehättävä ja viihtyisä.

Tila on avara, valoisa ja viihtyisä.

Karjalanpiirakat olivat varsin hyviä.

Kakkuvadilla niin houkuttelevan näköistä vegaanista suklaakakkua.

Maku oli varsinainen pettymys

salaatteja

Vatsa täynnä ruokaa oli hyvä lähteä lyllertämään seuraavaan kohteeseen, joka näkyy kuvassa takanani. Kuka tunnistaa?

Tamminiemihän se siellä

Osuimme Tamminiemeen hyvin, koska siellä oli alkamassa opastettu kierros. Opas oli hyvin omistautunut aiheelleen ja tiesi kaiken Tamminiemestä rakennuksena ja se sisustuksesta. Mieleemme varmasti jää, kuinka hellästi opas siveli tuolia: "Tässä presidenttti istui". Ehkä omituisinta ikinä oli, että oppaan puhetyyli muistutti selvästi Kekkosta. 

Tamminiemi Seurasaaresta kuvattuna

Tamminiemi on rakennettu 1900-luvun alussa. Vuonna 1940 silloinen omistaja Amos Andersson lahjoitti talon Kyösti Kallion aloitteesta Suomen presidenttien käyttöön

Opastus pysyi tiukasti talon historian ympärillä ja kaikki makoisat jutut Urkista ja etenkin Tamminiemen lauteista jäivät kuulematta. Sen sijaan saimme katsauksen 70-luvun sisustukseen ja Tamminiemen tapoihin. Mieleeni jäi ehdottomasti se, että oli ateria mikä tahansa sen valmisti keittiöhenkilökunta ja yleensä tarjoili hovimestari. 

Todella muodin mukainen brändisisustustus. Sohvaryhmä on Kukkapuron. 

Lisäherkkuna Aarnion pallotuoli. Kelpaisi vaativaan nykyiseenkin makuun.

Lisää Kukkapuroa: Karuselli-tuoli. Hyllyn päällä Reidar Särestöniemen teos.

Innosta hihkuen ottaisen sekä taulun että Karusellin

Hieno Ilves-taulu. Tykkään!

Baari

Kekkosen makuuhuoneen työpöytä. Nyt onkin vuorossa Artek.

Urkin tavaramerkki oli nuo isot pokat. Kuinka paljon historiaa voikaan sisältyä silmälaseihin!

Tamminiemen mielenkiintoisimmat tilat ovat mielestäni ulkosauna ja Kekkosen työhuone. Työhuoneessa Kekkonen piti paljon pieniä palavereja poliitikkojen ja virkamiesten kanssa.

Kekkosen työhuone

Suureksi pettymykseksemme tuossa isossa mustassa puhelimessa ei ollut pikavalintaa Kremliin. Puhelintouhu vaikutti kyllä epäilyttävältä, koska linja oli kytketty HPYn tavalliseen paikallisverkkoon. Mistään salauksista ei opas tiennyt kertoa, joten joko tärkeitä asioita ei puhelimitse hoidettu tai vaihtoehtoisesti KGBn työ Helsingissä oli hyvin helppoa.

Sitten olikin aika kurkistaa Tamminiemen saunaan. Itse olen jo unohtanut kaikki legendaariset jutut siitä, mistä kaikesta on Tamminiemen lauteilla sovittu. 

Tamminiemen legendaariset lauteet

Uima-allaskin löytyy

Tamminiemen tiloja voi myös vuokrata. Kokoushuoneen saa kuulemma noin 500€ päiväksi ja sen voi vuokrata myös vaikka vain tunniksi. Miten olisi tehopalaveri Tamminiemessä? Melkein jo näin itseni Tamminiemen lauteilla, kun kuulin sen kuuluvan vuokrattaviin tiloihin. Hinta on kuulemma 3500€. Tamminiemen löylyt jäänevät ikuiseksi haaveeksi.

Vierailu Tamminiemessä herätti monenlaisia ajatuksia. Se sai minut ja Marikan molemmat muistelemaan lapsuutta 70-luvulla, minä olen aloittanut silloin jo peruskoulunkin. 70-luvusta mieleeni jääneitä asioita oli öljykriisi, ydinsodan pelote, ruskea vakosametti, mustavalkotelevisio ja kaksi kanavaa, kaupat meni lauantaina kiinni klo 14, vappuna oli rauhanmarssi, juuri kenenkään kaverin vanhemmat eivät olleet kotoisin Helsingistä ja vanha kotipaikka oli jonkinlaisen viha/rakkauden kohde jonne ajettiin jokaiselle lomalle, onnekkaimmat taittoivat matkan mummolaan Saab 96, käytiin taloyhtiön lenkkisaunassa, oli viikottain oma saunavuoro ja hyvällä tuurilla sai ruuaksi foliopussissa kiukaalla kypsennettyä lenkkimakkaraa... Minulla ei ole yhtään ikävä 70-lukua.

Toki Tamminiemi sai minut miettimään myös Kekkosta. Kekkonen oli virassa erikoislain ansiosta 25 vuotta. Se on pitkä aika. Sinä aikana Kekkonen hajotti kolme hallitusta ja johti itse hallitusneuvotteluja valitsemiensa puoluiden kanssa. Kekkosta ei juuri kritisoitu. Kekkonen oli kova johtaja, kova urheilija ja kalamies. Naiset ja viinakin liitettiin yleisesti Kekkoseen. Kuka tämän päivän poliitikko tulee tästä mieleen? Minulle tulee mieleen Putin. Valitettavasti. Suomi oli tuon 25 vuotta vahvasti yhden miehen ja hänen lähipiirinsä johtaja, Kekkosslovakia. Kekkosslovakiasta ja henkilökultista ajatukseni kääntyy siihen, että olisiko aika lopettaa henkilöpalvonta? Pitääkö Kekkosta vieläkin kunnioittaa ja palvoa omalla museolla? Vai oliko se Kekkosen politikointitaito joka piti Suomen itsenäisenä ja vientikaupan vetämässä läpi kylmän sodan vuosien? 

Kävimme vielä taidenäyttelyssä, mutta se oli vielä raskaampaa kuin nämä Kekkoshöpinäni, joten palaan ehkä siihen toisella kertaa.