Syksyn ankeus

Nyt se sitten iski - syksyyn kypsähtäminen. Iski siitäkin huolimatta, että säät ovat mitä parhaimmat.

Sairastuin viime viikolla pieneen flunssaan ja olin jopa poissa töistä. Olin tyytyväinen, kun flunssa meni nopeasti ohitse. Riemuni oli ennenaikaista, tällä viikolla iski jälkitauti. Iski todella järkyttävä yskä. Kaksinkerroin yskiessäni on pari kertaa käynyt mielessä, että nytkö pitää lähteä ostamaan se ensimmäinen Tena-paketti. Lisäksi minulta meni ääni kokonaan. Olen joutunut perumaan liudan palavereja tältä viikolta ja olen viettänyt ison osan viikkoa sairauslomalla.

Viime viikonloppukin meni hiukan alavireisesti, olisi pitänyt arvata, että väsymykseen on syy ja keskittyä lepäämiseen. Sairastaessa töitä kertyy joka päivä lisää rästipinoon, jossa on jo ennestään kaikenlaista, mitä en ole ehtinyt hoitamaan :( Kasvavan pinon lisäksi harmittaa se, etten pääse hyödyntämään hyvää säätä. Olisin halunnut viedä esikoisen tutustumaan Altaaseen ja tehdä ehkä vielä yhden poketusretken Suomenlinnaan. Plääh. Mikä tahansa aurinkoinen päivä voi olla tämän vuoden viimeinen ja ajatus viimeisen kauniin päivän viettämisestä sisällä on raastava.

Sitten katsaus kehnohkon reilun viikon aikaisiin dokumentoinnin arvoisiin tapahtumiin:

• Maanantaina vielä jaksoin seistä pururadalla varmistamassa, että kuopus pärjäilee pyöränsä kanssa. Meillä lapset ovat heränneet aika vanhoina siihen, että pyörä on kätevä kulkuväline, jolla pääsee nopeasti paikasta toiseen. Siksi vielä alkuviikosta halusin pitää silmällä pyöräilykärpäsen pureman saanutta kuopusta. Hyvin sujuu!

Pyöräilyvahtina

• Viikko sitten perjaintaina valmistelin koulun myyjäisiä. Tänä syksynä vain kahden lapsen luokalla oli myyntipöydät. Perinteisten mokkapalojen sijasta uskaltauduin kahden vuoden tauon jälkeen kokeilemaan pop cornia. Pari vuotta sitten onnistuin käräyttämään poppareita urakalla sekä kattilassa että mikrossa (saavutus se on tämäkin). Tällä kertaa meni putkeen, eikä tarvinnut yöllä ajella ABC:lle ostamaan lisää poltettavaa :)

Pop corn pyramidi

Ihan hetkessä ei käynyt 12 mikropopparipussin mikrottaminen

• Sunnuntaina kävimme pikaisesti Vanhan kirkon puistossa pokehunttaamassa. Sää oli mitä parhain. Ruttopuistosta saa hyvin pokemoneja, mutta lähinnä vain peruspokemoneja. Reissun kohokohta oli luokkaretkerahastoa kartuttavien aktiiviäitien pöytä, jossa myytiin teeman mukaisia herkkuja. Oli suklaakuppikakkuja, joissa oli koristeena pokemon-pallo ja pokemonilla koristeltuja dominokeksejä. Ihan huikean hienoja ja hyviä!

• Kaksi työkaveria meni kesän aikana naimisiin. Ei toistensa kanssa, vaikka onnittelumaljakuvista olisi sellaisenkin tulkinnan voinut tehdä ;) Supertehokas kolleegani päätti järjestää heille pienen onnitteluhetken. Hän hankki lahjat ja minä tein kortit. Tässä vaiheessa pomo lupasi järjestää kuoharit. Onnittelumaljojen kilistely pysyi yllätyksenä loppuun saakka ja molemmat olivat kovin otettuja ja jopa suorastaan liikuttuneita muistamisesta.

Tälläiset kortit tein

Onnittelumaljat

Lahjaksi legoja :D :D Hyvä oivallus tuo, että hiusten värin voi valita morsiusparille :)

• Ekoisella ei meinaa millään irrota maitohampaat. Sitkeästi nitkuttelusta huolimatta ne jäävät kiinni ja kääntyvät 90 asteen kulmaan ja rautahammas nousee sen takia vinoon. Oikomishoitokin olisi alkamassa ja muotit pitäisi saada tehtyä. Hammaslääkäri oli sitä mieltä, että selvästi heiluvien lisäksi vetäistään kaikki muottien tiellä olevat pois. Hetken aikaa siinä nikottelin, että onko hyvä idea poistaa kerralla viisi hammasta. Helpostihan se sujui. Ikenet olivat poistettujen hampaiden kohdalta hiukan arat karkealle ruualle seuraavana päivänä, mutta arkuus katosi nopeasti. Minä tsemppasin mielestäni hyvin, minullahan on pieni hammaslääkärifobia ja istuin ihan coolisti koko operaation ajan :)

Mukavaa viikonloppua!