Erikoiset pääsiäismunat

Tästä tulikin mukava pääsiäinen. Ehdimme miehen kanssa katsomaan Havukka-ahon ajattelijan. Kiitos Elma Ilonalle! Eilen ajelimme auringonpaisteessa anoppilaan pääsiäislounaalle. Pojat tykkäävät mummolasta todella paljon, eivätkä malttaisi millään lähteä kotiin. Mummolareissun kepponen oli se, että pojat avasivat rantapulikointikauden. Sen verran olivat jäät sulaneet järvestä, että rannassa ja laiturin vieressä oli sulaa. Eihän sitä tietenkään voi kokeilematta uskoa, että vesi on kylmää. Eikä kokeeksi voida laskea pelkkää varpaan kastelua, vaan veteen piti mennä melkein vyötäröä myöden. Kylmää oli!

Tänään maalasimme varsin erikoisia pääsiäismunia. Mitäs nämä ovat??

 Esikoisen taidonnäyte

Jokainen poika sai maalata yhden munan

Teimme retken Linnanmäen Sealifeen ja siellä sai maalata kuivattuja hainmunia. Jännittävää! Oli mukava retkipäivä. Näimme trooppisten kalojen ruokinnan, mikä on minusta paras Sealifen "näytös". Emme olleet nähneet rapujakaan aikaisemmin ja ne olivatkin hurjan suuria. Retki sujui rauhallisesti vaikka meitä oli kolme aikuista ja 5 poikaa (6v, 6v, 4v, 3v ja 2v). Sealifen jälkeen menimme pizzalle Weeruskaan. Pojat jaksoivat mukavasti vielä ravintolareissunkin. Olipas hyvää!

Niin on nälkä, että näköä haittaa

Välikausipuvun tuunausta

Jokin aika sitten kirjoitin, että poikien välikausivaatetus on hyvällä mallilla. Ei ole enää.

Esikoiselta on mystisesti kadonnut välikausitakki -se lähes käyttämätön ja kaunis. Se on viimeksi nähty muovikassissa. Maanantaina, kun vein pojan fysioterapeutille, hänellä oli välikausihousut jalassa. Tiistaina nekin olivat kadonneet. Niitä ei löytynyt fysioterapeuttikeskuksestakaan (joka oli viimeinen paikka, jossa ne on varmasti nähty). Ja tietenkin kadonneet olivat ne uudet housut. Keskiviikkona esikoisen taitohyppy laskeutuikin pihakiveykselle polvilleen. Pojan polvesta on nahka rullalla ja niissä jäljellä olevissa housuissa on kohta reikä läpi. *huoh* Pakko hankkia lisää.

Keskimmäisen käyttöön olin ajatellut esikoisen vanhaa välikausitakkia ja -housuja. Nuori mies ei sitten pitänytkään puvusta: "se on ihan tyhmä ja tyhmän värinen". Eikä tilannetta parantanut se, että takissa on todella häijyt tahrat selässä. Siis sellaiset, jotka minun tarvittaessa hyvinkin epätarkkaa silmää häiritsevät.

Ei tepsi sappisaippua eikä tahranpoistoaine.

Onko vielä muita niksejä?

Jos olisin jostain onnistunut ostamaan viime vuotisen Cupcaken vaaleansinisen tähtitakin, niin siihen olisin voinut lompakkoani raottaa.  Mutta muuten alkaa tympiä pahasti tämä välikausivarusteiden hankinta. Siksi päätin yrittää tuunata takin.

Tuunaus onnistui varsin hyvin. Tahrat ovat lähes peitossa. Äiti on tyytyväinen. Entäs sitten takin omistaja?

"Äiti, se on hieno" 

"Äiti -saanhan mä laittaa sen päälle päiväkotiin? Saanhan?"

Silitin takkiin kiinni H&M silitysmerkit. Silitys vaati sitkeyttä, koska merkit eivät ihan helposti tarttuneet kiinni liukkaaseen kankaaseen ja halusin olla hyvin varovainen, ettei takin kangas vain vioitu. Hintaa pikafiksaukselle tuli 3,95. Ällökkitakista kuoriutuikin suosikkitakki.

Pikkusormi Spiderman-vaatetukselle on nyt annettu :)

Kuvassa keskimmäisellä on Ticket to Heavenin webbikaupan alesta ostettu Rubber Rain with fleece, värinä ensign blue. Mietin, että viitsinkö tilata, kun väri näytti kuvassa aika tylsältä. Väri on kiva, etenkin punaisten ja turkoosien asusteiden kanssa.

Pääsiäinen on tähän mennessä ollut p*stä. Pitkäperjantain pojat päättivät viettää tapellen. Ulkoiluaikaan satoi räntää. Eilen vietimme grande shoppailupäivää koko perheen voimin. Hankimme pojille 5 paria kevätkenkiä, 2 kumisaappaat, 2 aurinkolasit ja 1 välikausihousut. Olen varaton ja hyvin, hyvin, hyvin väsynyt. Onneksi kohta lähdemme kohti anopin pääsiäisherkkupöytää.

Rentouttavaa pääsiäistä!

Kankaita, kehuja ja haasteita

Kun vapaa-aika vähenee, kankaiden hankintamäärät kasvaa -eikös se niin kuulu mennä? Tavoitteenani on tehdä vähintäänkin esikoiselle jotain kivaa ensi syksyksi. Voi olla, että 128cm paidat käyvät esikoiselle jo syksyllä pieniksi, ja sitten kauppojen valikoima supistuu ankeisiin väreihin ja spidermaniin. Olisi kiva olla jotakin "erilaista" jemmassa. Nyt on tällainen kangaspläjäys ja lisää kankaita on tilauksessa.

 

Apinat ovat menossa pienemmille. Merirosvokangas sai esikoiselta alustavan hyväksynnän. Robotit ja tähdet menevät ainakin hänelle. Kuopus, joka tykkää vain kulkuneuvoista ja Bamsesta, yritti näpistää kankaita itselleen. Taisin iskeä suosikkisuoneen.

Tilasin kankaat Royal-tuotteesta. Sunnuntaina tiedustelin sähköpostitse, että jos nyt kangashimossani laittaisin tilauksen tulemaan, niin milloin mahtaisin saada kankaat. Vastaus tuli takaisin salamana: sunnuntaina maksetut tilaukset postitetaan maanantaina. Maanantaina 9:30 tilaukseni status oli postitettu ja tiistaina klo 10 paketti oli postissani. Kankaat on leikattu suoraan ja niitä on oikea määrä. Tästä ei voi nyt muuta sanoa kuin, että ihan ensiluokkaista toimintaa.

Olen saanut parikin haastetta, mutta nyt vasta sain aikaiseksi vastata.

 
Taitava Talvikki blogista Kikkaillaan ja tikkaillaan haastoi minut näyttämään kuvalla ja mielellään kertomaan mikä on minulle mieluinen, rakas tai tuikitarpeellinen ompelutarvike.

Minun valintani on nopeuttanut ompelua, saanut jäljestä paljon siistimpää sekä vaatteista kestävämpiä. Ja tekemisestä vielä hauskempaa.

Sehän on Hanna ja Hannan Janome-merkkinen peitetikkikone, joka kääntää helmat ja kanttaa resorilla. En ole vieläkään opetellut käyttämään konetta itse, kun Hanna on niin nopea.

Roosa heitti myöskin kuvahaasteella. "Julkaise neljännen kansion neljäs kuva ja selitä se". Macin kuvasiirto-ohjelma vetäisee kaikki samaan hakemistoon ja tekee siirtokerralle oman "eventin" tästä tulikin siis varsinainen aikaharppaus taaksepäin.

Kuva on kesäkuulta 2003 Turun keskiaikaisilta markkinoilta.

Olen nyt niin myöhässä vastauksieni kanssa, etten oikein kehtaa enää muita nimeltä haastaa...

p*skarteluhaaste #86

P*skiksessa piti tällä kertaa koristella kortin sisäpuolta ja/tai takakantta. Minulla jää usein kortin sisäpuoli ja etenkin takakansi koristelematta. Nyt leimailin kortin sisäpuolelle kullanvärisiä kiehkuroita ja sydämiä. Kun pääsin alkuun, moni valmis kortti sai sisäpuolellensa kultaisia kiehkuroita.

Tein puuttuvan äitienpäiväkortin (vaikka haluaisinkin pitää tämän itselläni). Olen löytänyt sisäisen kukkaistyttöni -olen aivan ihastunut ruusuleimaan. Oikeastaan haluaisin tehdä toistaiseksi vain kukkakortteja :D Tällä kertaa laitoin poikkeuksellisen runsaat koristelutkin.

Taustapaperina Distressillä väriteltyä kuitupaperia, Marthan boordileikkurilla tehty paperia värjäilin samalla Distressillä runsaammalla kädellä. Mielestäni tuli ihanan siniset.

Ja tässä se vaadittu sisäpuolen koristelu. Kuva vääristää sävyä, se on sellainen himmeä kulta. Sisäpuolelle tekstaan sinisellä tussilla onnentoivotukset.

Tunne naisesi

Keskimmäinen (kohta 4v) lähti juuri tyttöystävänsä 5v synttäreille. Poika siis itse kutsuu neitiä tyttöystäväkseen. Poika on odottanut juhlia kovasti ja olemme yhdessä miettineet lahjaa. Keskustelut ovat menneet tähän tyyliin:

Äiti: Mitäs ostetaan lahjaksi? Mistä M tykkää?
Poika: Ihan eniten prinsessamekosta.
Äiti: Ei taida äiti löytää sopivaa mekkoa. Kävisikö paita?
Poika: Paita käy hyvin, jos se pinkki ja kimalteleva.
Äiti: Entäs lelu?
Poika: Kaikkein eniten hän tykkää Barbeista. Osta sellainen.
Äiti: Entäs hiuspompulat? Pinnit? Korut?
Poika: Pompulat ei käy, koska M ei pidä ponnaria. Pinnit on hyvät, jos ne kimaltaa. Ja korut myös. Kaikki sellaiset tyttömäiset jutut käy. M tykkää vain tosi tyttömäisistä jutuista. Ja arvaa mitä äiti, mä olen joka päivä päiväkodissa M:n ritari, joka suojelee sitä. Sitten N tulee sotkemaan leikit, kun mun pitäisi olla senkin ritari. Mutta ritarilla voi olla vaan yksi prinsessa kerrallaan.

Tänään soitin kaupasta ja kysyin, että jos ei löydy sopivaa barbia kävisikö käsilaukku tai Hello Kitty kassi. Selkeä vastaus oli, että käsilaukku :)

Keskimmäisemme on iloinen, joustava, kova halimaan ja pussaamaan. Aika hyvää poikaystävämateriaalia (ainakin toistaiseksi). Treffipyynnöt voi laittaa sähköpostiini ;)

Elämäänsä tyytyväisen kohta 4v lisäksi meillä on myös angstinen 6v. En olisi etukäteen voinut arvatakaan, kuinka vaikeaa on olla 6v. Tyylikkäin mielenilmaus on elämään kyllästynyt katse höystettynä tympääntyneellä äänellä tokaistulla "just joo". Välillä kommunikointi on pelkkää suoraa huutoa. Ja jo nyt äiti ei ymmärrä mistään mitään.

Esikoisen tyttöystävä sai tällä viikolla tarpeekseen, koska nuorta miestä kiinnosti ainoastaan tietokoneella Star Wars kuvat ja peli. Tyttö patisteli aikansa poikaa leikkimään -tuloksetta. Leikkihetki päättyi loukkaantuneeseen lauseeseen "Mä lähden nyt kotiin, kun sua ei kiinnosta mikään muu kuin Star Wars" ja ulko-oven suurieleiseen pamaukseen.

Esikoisen kanssa juttelimme jälkeen päin, että ei ole kivaa käytöstä olla vain tietokoneella, kun kaveri tulee kylään. Silloin pitää leikkiä kaverin kanssa tai sitten jo heti ulko-ovella sanoa, että ei ehdi leikkimään tänään. (Vikaa oli tietenkin myös minussa, mutta oli pakko tehdä töitä) Sanoin pojalle, että nyt voi mennä pitkään ennen kuin tyttö tulee meille uudestaan. Esikoinen totesi "Ei mene kuin pari nukkumaa, niin hän tulee taas". Ja oli oikeassa.

Vaikka ihan vakavalla naamalla emme aina pysty olemaan poikien säätäessa tyttöystäviensä kanssa (mistä ne oppivat?), meistä on oikeasti hienoa, että pojilla on myös tyttöjä kavereina. Etenkin miehestä, joka ei lapsuudessaan lainkaan leikkinyt kenenkään tytön kanssa päiväkodin tai koulun ulkopuolella. Onko teidän pojillanne tyttöjä kavereina? Tai tytöillä poikia?

Kuvien tyttö ei liity tekstiin.
Hänellä kyllä on kaverinaan ainakin kaksi poikaa.

Mistä näitä rasioita oikein tulee?

Jäi levy pyörimään.
Lähti mopo keulimaan.
Onneksi kohta loppuu kartonki.

Pinkki on pop

En ole ikinä aikaisemmin tehnyt kartongista rasioita. Tämän viikon p*skarteluhaasteessa nro 85 pitää askarrella pääsiäisnameille rasia. Ajattelin, että rasioiden askartelu saattaisi olla tylsää, mutta kyllä se vaan on niin, että kaikki paperiaskartelut ovat todella mukaansa tempaavia!

Tein jemmaan yhden kukkakuvioidun pinkin rasian ja sitten varsinaisen haasterasian. Tarkoituksenani oli tehdä haasterasian kopio jokaiselle pojalleni pääsiäiseksi. Mutta pojat pitivätkin enemmän pinkistä kukkarasiasta (pinkki-ihastus tuli yllätyksenä, koska sanoi äiti mitä tahansa, meidän pojat eivät pukeudu pinkkiin, koska sehän on tyttöjen väri).  Pinkki-kukkakuvioinen skräppipaperi loppui, ja tein "koevedoksen" todella pinkistä kartongista. Ja siitäkin pojat pitivät enemmän kuin haasterasiasta.

Pääsiäisemme teemaväri on sitten pinkki ;)

 Haasterasia

Tehty skräppipaperista.

 Pinkki on pop!

Rasioiden ohje on kirjasta Eva-Marie Wilken : Lahjoja rakkaudella. Malli on pienet thairasiat, kaava 1,5 kertaisena. Rasian sisään mahtuu hyvin vaikka Kinder tai Mignon.

Ja Kindereista puheenolleen, harkitsen niiden boikotoimista. Oletushan on, että Kinderistä tulee joku muovimöllykkä. Jo viime vuonna Kindereistä paljastui pieniä pahvisia palapelejä ja joku 3D-tarra. Sama homma jatkuu tänä vuonna. Voitte kuvitella, kuinka äidin järjestämä ihana yllätys jatkuu, kun kahdella on kourassaan superihana muovimötikkä, jota varjellaan suurena aarteena, ja kolmannella onkin vain pari paperinpalaa. Huutava vääryys! Onhan tässä tilaisuus opettaa lapselle pettymyksen sietämistä ja muuta hieno, mutta ei rauhaa rakastava ja väsynyt äiti millään jaksaisi... Ajattelin, että jos tyrkkäisin tuonne rasiaan lego-ukon ja jotain pääsiäisrakeita.

Kettuskepponen

Puhun puhelimessa. Silmäkulmastani huomaan, että kuopus ja keskimmäinen istuvat ruokapöydän alla varsin onnellisen näköisenä. Kun keskimmäinen huomaa minun vilkaisevan, hän singahtaa salamana lattialta tuolille.

Äiti: Mitäs pojat tekevät pöydän alla?
Keskimmäinen: Ei mitään. En ole.
Kuopus näyttää viattomana pikkuautoaan.

Äiti kuopukselle: Mitäs sinulla on suussa? Mitäs sinulla on selän takana?
Hengitys salmiakilta haisten ja vienosti hymyillen kuopus kaivaa esille karkkipussin, josta äiti on jo aikaisemmin syönyt hedelmäkarkit.

Äiti keskimmäiselle: Mitäs nämä paperit lattialla ovat? Mitä olette syöneet?

Keskimmäinen: Se oli KETTUSKEPPONEN! Äiti, me syötiin kaikki kettuskarkit. Ne oli NIIN hyviä!

Äiti teeskentelee vihaista.
Keskimmäinen: Äiti on ihana ja rakas.
Äiti ei pysty olemaan vihainen.

Näin minua vedätetään...

(Kaverin) jämistä paitoja

Kierrätysteema jatkuu. Tällä kertaa kierrätyksessä on uutta materiaalia, eli kankaiden jämiä. Mikäköhän siinäkin on, että kaverin kankaiden jämät ovat aina paljon houkuttelevammat kuin omat. Noh, Hannalla onkin kivoja kankaita (ja minulla tarjota vaihdossa iänikuista raitaa ja polkadotsia).

Sain Hannalta hankalan mallisen jämän turkoosiruskeaa norsukangasta. Pikaisella mittauksella luulin sen riittävän kuopukselle etu- ja takakappaleeksi, mutta tarkalla leikkuusuunnitelmalla siitä tulikin kokonainen paita. Ja paita mahtuu vielä hetken ajan keskimmäiselle. Ihanat reisitaskufarkut ovat kummitytön äidin kirpparilöytö.

Kaavana Imke 98 johon laitoin pituutta niin paljon kuin oli kangasta.

Hihoissa ja helmassa kokeellinen "EKG-käyrä" ommel.

 Kuvaan piti saada Ninjago lego ja paperikassi

Hannan jämistä löytyi myös ihan pieni pala mustavalkonorsua. Halusin ehdottomasti käyttää sen. Norsukankaan kaveriksi valitsemani punavalkoraidallinen trikoo on peräisin omasta jämävarastosta. Paita on 128 Ottobren Sulo (pitkillä hihoilla), jota on vähän jatkettu hihoista ja helmasta. Tarkoituksena on, että paita tulisi käyttöön ensi syksynä, mutta valitettavan sopivalta se näyttää jo nyt.

Mihin tiikeri raidoistaan pääsisi? Kävin pikaisesti kääntymässä Eurokankaassa. Myyjä näytti minulle parit uutuudet ja niinhän siinä kävi, että poistuin kaupasta metrin pätkä raitakangasta mukanani. En voinut vastustaa turkoosia. Näin jo paidat mielessäni harmaiden velour-housujen kanssa. Tästä alkaa raitakankaiden ostoskielto.

Kierrätyskevät jatkunee vielä myöhemmin välikausivaatteilla. Nyt toivottelen hyvää alkanutta viikkoa sinulle.

Kierrättäen välikauteen

Tänä keväänä lähdemme välikauteen kierrättäen. Olen ihaillut monissa blogeissa välikausivaateuutuuksia ja hiukan miettinyt, että mitä hankkisin meille.

Minä kierrätän kaikki siistit, hyvän malliset ja mieluiset vaatteet pojilla. Tänään olen purkanut varastoani ja jokin iski -kai se on nuukuus vai olisiko peräti järkevyys. Löysin niin paljon käyttökelpoista ulkovaatetta, että päätin, että kuopus ja keskimmäinen pärjävät vanhoilla varastoilla ainakin kesään. Kesän alesta voin sitten (yrittää) täydentää varastoa.

Meillä kaikki ulkovaatteet, paria poikkeusta lukuunottamatta, ovat kestäneet ainakin kaksi lasta, osa kolme. Ennätys taitaa olla kuopuksen välikausihousut, jotka siirtyvät nyt sitten neljännelle lapselle. Haalareita pojat pitävät yleensä ilman kurahousuja eikä niitä mitenkään varota.

Tässäpä kuvakavalkadia kuopuksen kevätvaatetuksesta, johon olen investoinut 10e. Eihän tätä satsia tietenkään ole alunperin kympillä saanut, mutta katson investoinnin jo kuoletetuksi, kun suurin osa on alehankintoja, joita on jo vähintään yksi käyttänyt aiemmin.

Vasemmalla Ticketin rubber rain with fleece, joka on jo ollut keskimmäisellä käytössä. Ostin aikoinaan kokeeksi -50% alesta. Väri tuntui silloin oudolta, mutta on ollut käytössä mukavan pirteä. Näissä keleissä rubber rain on todella toimiva vaate ja vahva puku. Vieressä kuopukselle viime kesän alesta syksyksi ostettu Reimatecin haalari, joka menee vielä juuri ja juuri kevään. Kaverina syksyiset Reimatec+ hanskat ja vielä käyttökelpoiset Reimatecin siniset hanskat isoveljeltä. Pipot ovat viime kaudelta ja kaksi niistä on omatekemiä.

 

Reimatecin vaaleasininen takki on jo ollut esikoisella, siirtyy nyt kolmannelle lapselle. Hippasen hiekkatummentumaa hihansuissa. Ja sitten nuo beiget Reimatecin housut. Ostin ne aikoinaan käytettynä, ovat siis olleet jo kolmella lapsella ja nyt menevät neljännelle. Polvissa on vähän kulumaa ja voikukkaa, mutta väri on armollinen. Olisipa kaikki vaatteet yhtä vahvoja! Pikku Stikkarin pipo on keskimmäiselle hankittu. Tähti Jonathan hanskat kuopuksen viime kaudelta.

Kuivan kelin ulkovaatteeksi Motions ulkohousut kaverilta. Ohut kahiseva dinotakki kirpparilta 2e. Alle voi vetäistä mustan fleecen lämmikkeeksi. Sekin kirpparilta 8e. Eli tässäpä se 10e investointi. Omaan silmään nämä näyttävät kaikki vielä kivoilta.

Samallahan tässä tuli katsaus menneiden kausien muotiin :)
Kiinnostaako vielä keskimmäisen kierrätysmuoti?