Sivut

13. elokuuta 2024

Mosambik ja sen pääkaupunki Maputo

Innostus Mosambikiin lähtemisestä tuli, kun luin matkatoimisto Aventuran nettisivuilta suomalaisten omistamasta sukelluskeskuksesta, jossa tehdään veneretkiä katsomaan ryhävalaita. Hyvällä tuurilla ryhävalaita voi nähdä myös rannalta. Meidän vierailumme aikana se ei vaatinut edes tuuria, vaan niitä näkyi useasti. Koska suomalaisten omistama sukelluskeskus tarjoaa myös majoitusta ja siellä on ravintola, päätimme lähteä katsastamaan paikan.

Lensimme ystäväni Jonnan kanssa Dohan kautta Maputoon, Mosambikin pääkaupunkiin. Maputoon olimme varanneet puolen päivän kaupunkikierroksen. Varsinaisia nähtävyyksiä Maputossa oli vähäisesti, mutta kivahan se oli auton kyydistä helposti katsella kaupunkia ja kuulla sen historiasta.

Herkän vatsani takia halusin, että yövymme Maputossa jossakin laadukkaassa hotellissa. Saatavilla olisi ollut Radisson SAS ja Melia-ketjujen hotellit, mutta päädyimme kaupungin kalleimpaan hotelliin Polana Serenaan. Taitaa olla ihan ensimmäinen kerta, kun pääsen sanomaan näin. Yön hinta taisi olla noin 200€ paikkeilla. Hotelli toimii kauniissa Portugalin siirtomaavallan aikaisessa rakennuksessa, jossa on toiminut hotelli jo vuodesta 1922. Hotelli oli varsin viehättävä ja kaikki toimi erinomaisesti.

Olimme tilanneet kuljetuksen hotelliin ja niin oli hotellin autonkuljettaja valveutunut, että hän halusi näyttää meille tärkeän paikan. Kävimme ensin ajamassa Suomen suurlähetystön ohitse. Se sijaitsi samalla kadulla hotellin kanssa. Suomi ja Ruotsi jakoivat lähetystörakennuksen. Jälkikäteen mietin, että ajattelikohan hotelli ja kuljettaja meidän joutuvan ongelmiin ja siltä varalta näyttivät, että mihin mennä anomaan apua :) Ongelmat kiersivät meidät ja me ongelmat koko reissun ajan!

Polana Serena hotelli "takapihalta" nähtynä

"takapihan" sisäänkäynti

Takapiha aukeaa merelle


Toive erillisistä vuoteista toteutui tällä(kin) kertaa näin. Ihastuttava huone muuten.

Hotellissa oli häät menossa. Tai ainakin kuvaukset.




Pian hotelliin saapumisen jälkeen olikin kaupunkikierroksen vuoro. Saimme lyhyen katsauksen Mosambikin historiaan. Portugalilaiset saapuivat Mosambikin rannikolle jo 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa he olivat jo vallanneet tukikohtia itselleen rannikolta. 1600-luku meni tappeluun. Ensin portugalilaiset taistelivat alueista hollantilaisten kanssa, sitten sisämaan valtaushankkeet päätyivät taisteluihin paikallisten heimojen kanssa ja siihen saumaan arabit hyökkäsivät rannikolle. Sotimisen jälkeen oli lisää kurjuutta vuorossa paikallisille orjakaupan muodossa. Portugal vei orjia Braziliaan. 1700-luvulla orjakauppa kukoisti ja orjat olivat Mosambikin merkittävimpiä kauppatavaroita. 1800-luvulla orjakauppa hiipui, mutta jatkui vielä 1900-luvun alkuun saakka. 1800-luvulla alueista taisteltiin itävaltalaisten ja brittien kanssa. Nykyisen muotonsa Mosambik sai kun portugalilaiset ja britit solmivat rauhan vuonna 1891.

Toisen maailmansodan jälkeen alko laaja siirtomaitten itsenäistyminen. Portugali ei suostunut antamaan siirtomailleen itsenäisyyttä. Mosambikin itsenäisyysrintama perustettiin 1962. Portugali kieltäytyi neuvottelemasta itsenäisyydestä ja itsenäisyysrintama ryhtyi sissisotaan. Mosambik itsenäistyi 1975. Portugalilaiset tuhosivat maan infrastruktuuri vetäytyessään, maahan ei jäänyt juurikaan koulutettua väestöä ja seuraavat sekasorron vuodet olivat edessä. Seurasi kommunistinen kausi. Sitten sisällissota. Sisällissodan tiimellyksessä maahan kylvettiin pari miljoonaa maamiinaa. Ensimmäiset sisällissodan jälkeiset vaalit järjestettiin 1994. Vaalit ovat menneet vaihtelevasti. Muutamat onnistuneet ja sitten viimeisimmistä raportoitiin väärinkäytöksiä. Vuonna 2000 maahan iski järkyttävät tulvat ja puoli miljoonaa asukasta jäi kodittomiksi.

Retkioppaamme kertoi, että Maputossa ja kaupungeissa lapset pääsevät aika hyvin kouluihin. Pulaa on tarvikkeista ja monessa paikassa koulua käydään kahdessa vuorossa, mikä on lyhentänyt koulupäivän kestoa. Mosambik on kauttakulkureitti huumekaupalle ja Maputon nuorten keskuudessa riippuuksien määrä on hurjassa kasvussa.

Maa on edelleen hyvin köyhä ja syrjäseuduilla perheet yrittävät elää mahdollisimman pitkälle omavaraistaloudessa. Turisteja varoitellaan taskuvarkauksista murhiin ja kaikkeen siltä väliltä. Etenkin maan pääkaupungissa. Tästä syystä valitsimme opastetun kaupunkikierroksen ja toki liikkuminen on helppoa, kun ei tarvitse muuta kuin istua autoon. Retkioppaamme puhui oikein hyvää englantia. Meininki päiväsaikaan vierailukohteissamme vaikutti rauhalliselta. Rantakohteemme Tofon kylä oli niin pieni, että siellä liikuimme pimeässäkin kaksin.

Maputon nähtävyydet ovat aika vähäiset ja vaatimattomat. Mutta katsotaanpas ne nyt lävitse. Ensimmäisenä kohteena on Tunduru botanical gardens. Sekin oli suosittu hääkuvauskohde ja jopa juhlapaikka.

Vasemmalla puiston sisäänkäynti



Iloiset nuoret naiset poseerasivat minulle, kun huomasivat että "salakuvaan" :)

Puisto oli "nähtävyyslistalla" sen vuoksi, että siellä suojellaan flying fox lepakoita. Minä olen kirjoitellut niistä joskus aivan oman postauksensa. On nuo isot kasvissyöjälepakot mielenkiintoinen laji. Australiassa niistä on tehty tutkimusta ja identifioitu yli 20 erilaista huutoa. Ihan tyhmistä eläimistä ei siis ole kyse! Retkiopas oli ensin hieman pettyneen oloinen, kun tiesin heti, mitä puissa näkyvät möykyt olivat. Meillä oli kiva keskustelu lepakoista ja nyt retkiopastkin tietää, että osalla niistä on oma rajoittunut kieli ja suurimmat lajit painavat reilun kilon. Ihmiseksi, joka ei meinaa muistaa mitään, muistan aika paljon kaikenlaista tarpeetonta. Jos haluat nähdä parempia kuvia ja lukea lisää, niin katso postaukseni Pikku Kepponen: Voiko lepakot olla ihastuttavia?

Puun oksissa näkyvät möykyt ovat flying fox lepakoita

Avolava-autoon saa mahtumaan kokonaisen hääseurueen. Auton takana paikallinen nähtävyys: portugalilaisten lahjaksi antama metallitalo. Se ei osoittautunut kovin miellyttäväksi Afrikan kesässä. Paikallinen viranomainen kieltäytyi asumasta siinä.

Maan historian kannalta tärkeä paikka on Maputon linnoitus. Se auttoi monesti ratkaisevasti portugalilaisia pitämään Maputoa hallinnassaan. Nähtävyysnäkökulmasta paikka on  vaatimaton.


Linnoituksessa oli komeita tälläisiä metallisia seinäreliefejä portugalilaisten voitoista alueella. Tässä on saatu joku muinainen isoheimopäällikkö vihdoin vangiksi. Osoituksena portugalilaisten suuresta sivistyksestä häntä ei surmattu vaan lähetettiin Portugaliin vankeuteen. Samalla laivalla lähti varmaan niin paljon orjia kuin "tavaratiloihin" mahtui.

Takana näkyy myöskin joku portugalilaisen merkkimiehen patsas

Seuraavaksi oli vuorossa todennäköisesti Maputon kaunein rakennus eli siirtomaavallan Belle Epoque tyylinen rautatieasema. 

Rakennus on kyllä todella kaunis. Ja jotenkin myös vaikea kuvattava.


Retkioppaat ovat yleensä todella näppäriä kuvaajia. Meidänkin opas olisi mielellään ottanut kuvia, mutta ne olivat kaikki tätä tasoa. Tässä ei oikein pääse esille asemarakennuksen kauneus, toki siitä voin antaa tunnustusta että kaksoisleukani ei näy ;)

Jonna poseeraa paikallisjunassa

Asemalla on rautatiemuseo, jossa esitellään Mosambikin rautateitten rakentamista (jostain sentään voi kiittää Portugalia) ja vanhaa kalustoa. Vuoden 1916 amerikkalaista valmistusta oleva juna on varsin viehättävä!


On ollut aikoinaan vaunusillat aika pelottavia :) Tuosta en vauhdissa menisi ylitse.

Komea oli junan höyryveturikin!

Taisin tykätä kuitenkin eniten kierroksesta paikallisessa kauppahallissa, jossa myytiin vihanneksia. Niiden takana oli myynnissä kujilla ainakin kosmetiikkaa ja peruukkeja. Peruukit ovat kuulemma erittäin suosittuja maputolaisten naisten keskuudessa ja opas päivitteli sitä, kuinka paljon rahaa naisilta kuluu niihin.






Tässä seisoskellaan Samora Moisés Machelin patsaan edessä. Hän oli Mosambikin ensimmäinen presidentti vuodesta 1975 lähtien, kunnes kuoli vuonna 1986 lento-onnettomuudessa Etelä-Afrikassa.

Kaupunkikierroksemme päättyi jonkun hotellin takapihalle ihailemaan alkavaa auringonlaskua ja komeaa uudehkoa siltaa. Sillan ovat rakentaneet ja rahoituksen järjestäneet kiinalaiset. Hotellissamme todennäköisesti suurin asiakasryhmä oli kiinalaiset liikemiehet. Seuraavaksi osille Afrikan taloudesta ja luonnonvaroista on siis tulossa kiinalaiset.



Sitten vielä lopuksi sattumanvaraisia kuvia autosta sekä kävelypätkiltä kaupungilla.


Paikallista pienyrittäjyyttä Maputon linnoituksen ympäristössä


Paikallisen pankin talo




En nyt ehkä suosittele Maputoa matkakohteeksi, koska siellä on vähäisesti houkuttelevaa tekemistä ja näkemistä. Mutta jos matka kulkee Maputon kautta, niin kannattaa siinä kuitenkin hetkeksi pysähtyä ja pyörähtää kaupungilla.

Seuraavassa reissupostauksessa pääsemme sitten niiden asioiden äärellä eli meri, ranta, valaat ja valashait, jotka meidät Mosambikiin houkuttelivat.

Mosambikin ja Etelä-Afrikan reissupostaukset:

18 kommenttia:

  1. Upea hotelli. Se Radisson olisi ollut varmaan vähän erilainen. ;-D (Tylsä ketjuhotelli siis). Hauskoja nuo aurinkotuoleilla lojuvat häävieraat. Ja muutenkin ilahduttaa aina, jos pääsee näkemään jonkun häät.

    Mä rakastan rautatiemuseoita, joten se olisi ollut ehdottomasti mun lempipaikkani. Mukava ja mielenkiintoinen postaus – kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hääpareja ja häävieraita on aina kiva katsella :)
      Minustakin rautatiemuseot ovat usein kiinnostavia. Maputon vanha juna oli kyllä todella kaunis.

      Hotellivalinta oli onnistunut. Vanhan rakennuksen charmi oli vielä jäljellä!

      Poista
  2. Jestas, miten mielenkiintoinen matka. Hotelli näytti niin luksukselta ja kerrontasi paikasta tietoisku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reissu oli upea kokemus ja kaikki onnistui erinomaisesti. Aivan täydellinen se ei ollut, koska emme päässeet snorklaamaan valaiden kanssa. Ehkäpä hyvä niin. Olisin saattanut tehdä äkkipäätöksen jäädä Afrikkaan ;)

      Poista
  3. Mahtavan mielenkiintoinen postaus! Tulen tarkastelemaan paremmin kunhan ensin käyn opettamassa ranskaa 🙂 Asuittepa loisteliaasti ja hyvä sattuma kun sait kuvatuksi tuota hääseuruetta. 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Minulla käy aina välillä mielessä, että pitäisiköhän aloittaa uudelleen ranskan opiskelu? Tosin tällä hetkellä on sellainen sääntö, että säännöllisten harrastusten pitäisi olla liikuntaa. Sen määrä meinaa jäädä liian vähäiseksi.

      Poista
  4. En osaa sanoin edes kyllin kiittää, että pääsin kanssasi Mosambikiin!!
    Jospa joskus tallaisin oikeastikin "jalanjäljissäsi" - ollaanhan me nukuttu samassa linnunpöntössäkin, hih... Upea kattaus pääkaupunkia ja sen tunnelmaa!! Reissufiilis oikein huokuu tuosta naispuolisten Samora Moisés Machelinien -kuvasta!!
    K-I-I-T-O-S-!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos valaat ja hienot rannat kiinnostavat, niin kannattaa tallata oikeasti "jalanjäljissäni" Mosambikiin. Samalla kannattaisi varmaan käydä myös Eswatissa (ent Swasimaa), siellä pääsisit halutessasi ylä/alamäkipyöräilyn makuun :)

      Poista
  5. Kylläpä on kiva päästä matkalle mukaan. Hääseurueita tai häävalokuvauksia on aina mukava seurata ulkomailla ja niistä on itselläkin otoksia. Olen Satun kanssa samaa mieltä, nuo häävieraat aurinkotuoleilla näyttävät todella hauskoilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että sain viedä sinut hetkeksi Mosambikiin :)

      Hääseurueita on mukava katsella, ovathan ne sellaiset ilon ja onnen juhlat.

      Poista
  6. Kiitos paljon kattavasta matkasta kuvineen!
    Hyvää kohta alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Minua kiinnostaisi käydä Maputossa katsomassa suosikkiarkkitehtini Pancho Guedesin suunnittelemia rakennuksia, joita Maputossa on enemmäkin, niin kauan kun rakennukset vielä on pystyssä. Sitä en tosin tiedä, että minne siitä sitten jatkaisi, kun se arkkitehtuurikierros on varmaan päivässä tehty... 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ollut kuullutkaan Pancho Guedesistä. Aika paljon googlailin Maputoa, mutta eipä osunut Pancho Guedes vastaani lainkaan ja täytyy tunnustaa, että nyt vähän harmittaa. Olisin voinut ainakin pari hänen rakennustaan käydä katsomassa. Eniten olisin halunnut ehkä nähdä sen leipomon.

      Poista
  8. Oi miten kutsuva hotellihuone ja mielenkiintoinen reissukuvaus

    VastaaPoista
  9. Sun reissut on kyllä niin erilaisia kuin mun reissut 😂
    Toi teidän hotelli alueineen oli kyllä todella kaunis. Upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan Jonnan kanssa matkailijoina keskivertoa seikkailullisempia ja ennakkoluulottomia. Tykätään tehdä kaikenlaista. Hra Kepponen on lomailijana sellainen helppous, mukavuus ja eikä missään nimessä paljoa tekemistä tai näkemistä tyyppi. Hän aina välillä siunailee onneaan, että minulla on matkakavereita ja hän voi jäädä kotiin rentoutumaan eikä tarvitse lähteä kiskoutumaan mun mukana johonkin ugalabugalaan :D

      Poista