Aika haipakkaa on ollut toukokuu ja kesäkuukin. Töissä on ollut kaikenlaista ja sitten oli vielä kaikki yo-juhlavalmistelut. Kävin toukokuussa päiväseltään Tallinnassakin ja kirsikankukat ehdin bongaamaan. Omenankukat ja alppiruusut menivät tänä vuonna ohitse. Kukinta oli niin lyhytkin helteestä johtuen. Aloitan kirjoittamisen yo-juhlista.
Ilman ulkopuolista apua en olisi saanut juhlia kasaan. Hankin apua siivoukseen, juhlapäivään ja suurimman osan tarjoiluista hankin paikallisilta toimijoilta. Salaatit juhliin ja skagen rörän tai lohiviettelyksen tilaan Cittarin palvelutiskiltä. Siellä on niin hyvä palvelu, että jos salaattia tilaa pari kiloa, niin voi saada myös salaatin normivalikoiman ulkopuolelta. Kakut tulee aiemmin kotikadullamme toimineelta leipurilta.
Meidän juhlat eivät ole vieras määrän osalta suuret. Minulla on todella pieni suku ja mieheni pitää aika harvakseltaan yhteyttä lapsuuden perheensä ulkopuolelle kahta tätiään lukuunottamatta. Pienehkö vierasmäärä mahdollistaa kotijuhlat ilman mitään juhlatelttaa ja kalustevuokrausta. Omat kalusteemme eivät aivan riitä, mutta naapuri on ystävällisesti lainasi puutarhakalusteitaan jo neljättä kertaa. Appi toi lisälautasia ja aterimia mökiltä juhliin. En ehkä kehtaa tunnustaa, mutta meillä on perhepiirissä lautasia ja aterimia yli 50 hengelle. Naapurin pihapöytä vaatii pöytäliinan ja päätin, että nyt en kyllä kelpuuta mitään kertakäyttöliinaa ja valkoiset pellavaliinat olivat taas hukkateillä. Vuokrasin Marimekon pöytäliinat juhliin.
Löysin kaupasta aivan ihanan pitkän mekon. En ehtinyt sitä ostamaan sovittelun päätteeksi. Onneksi! Koska lakkiaispäivänä lämpöä oli +27, en olisi pystynyt pitämään pitkää polyestermekkoa lainkaan. Päädyin varasuunnitelmaan ja pistin päälleni aikaisemmin keväällä ostamani yksinkertaisen pellavaisen kukkakangasmekon. Kiharakampauskin piti muuttaa lennosta, koska muuten olisi niskani valunut hikeä. Ehdin laittaa työtunteja ja rahaa ehkä vähän turhaan pihaan, koska kukaan ei halunnut hikoilla siellä. Kaikki vieraat halusivat olla ilmastoiduissa sisätiloissa.
Kolmet edelliset juhlat ovat menneet kommelluksitta. Tällä kertaa oli kaikenlaista pientä. Ensimmäisenä pöytää nostetut kinkkupaprikapiirakat olivat jääneet hieman raa'aksi. Ei muuta kuin piirakat takaisin uuniin ja toiset kylmästä mikroon. Apulaiseni oli koonnut juomatonkan väärin ja se vuoti reippaasti hanan kohdalta. Tämän huomasimme siinä vaiheessa, kun astiassa oli yli viisi litraa raparperivissyä. Äkkiä kaatamaan raparperivissyä kattiloihin ja korjaamaan juomatonkkaa. Mies laittoi liikaa juomia kerralla pakastimeen viilentymään ja pakastimen lämpötila lähti nousemaan ja pakastin piipitti henkensä edestä. Yksi vieras vahingossa huitaisi pari samppanjalasia tarjoilupöydältä alas. Kivilattia takaa sen, että sille pudonnut lasi menee pieniksi sirpaleiksi ja niitä lentää kauas. Imuroimme siinä näppärästi tarjoilun lomalla ja kiikutimme kaikille kenkänsä riisuneille kengät jalkaan. Minulla on sandaalin kiilakorko sen verran huokoista materiaalia, että siellä on nyt lasinsiru uponneena.
Harmillisen vähän ehdin kenenkään kanssa juttelemaan. Avusta huolimatta minulla riitti touhuttavaa. Tuore ylioppilas tykkäsi juhlistaan kovasti ja toivon, että vieraatkin viihtyivät. Oman lapsen lakkiaiset ovat tunteikas juhla. Nuori on aikuisuuden kynnyksellä. Jossain vaiheessa aukeaa opiskelupaikka, kenties jollain toisella paikkakunnalla ja esikoinen "lentää pois pesästä". Ensimmäiset "koelennot pois pesästä" koittavat armeijan kautta jo heinäkuussa.
Totta tosiaan on tohinaa ja tapahtumarikkautta riittänyt.... minä kävin nostamaan sormia jo laskeakseni ylppäreiden tohinoita... mutta sirpaleiksi kun meni, niin laskuissa sekosin... tärkein tuli perässä, sankari nautti juhlistaan - silloin varasti myös kaikki osalliset ja ihanasti olitte jakautuneet "juhliin", ettei kuopuksen esitys mennys "kuuroille korville" Elätte tosiaan ruuhkavuosia... ja äiti oli kyllä niin kauniina - ihanasti hiuksesi, kävit ilmeisesti ammattilaisen kamman alla?
VastaaPoistaVälimeren kuulumisia odotellen toivottelen ihanaista Suomalaista keskikesän juhlaa - se on nimittäin päässyt lähetymään jotenkin varkain....
ja vielä pakko todeta, että aivan ihana postaus pukeutumisestasi/tyylistäsi tuolla aiemmin... pisti ihan mietityttämään omaa vaatetustaan, tyyliään....
Viimeisin kuukausi on ollut kuin olisin joutunut johonkin hurjaan linkousohjelmaan. Pyöritystä on riittänyt :) Ruuhkavuodet ne eivät meinaa rauhoittua millään, ruuhka vaan vähän muuttaa muotoaan.
PoistaKävin kampaajalla ja jouduin ponnistamaan sinne tosi aikaisin aamulla, kun kiharat vartissa muuttuikin vähän pidemmäksi palveluksi. Onneksi olin aamun ensimmäinen ja pystyimme aloittemaan joustavasti.
Ihanaa, kun on juhannus kohta ja toivottavasti voin ottaa sen aika löysin rantein. On se kyllä hurjaa, että ollaan jo juhannuksessa. Toivottelen jo etukäteen kivaa juhannusta!
Juhlavaa, tunteellista... pöytäliinojen ansiosta isänmaallistakin.
VastaaPoistaIsot työt ja suoritukset takana koululaisilla, juhlien järjestäjillä, ÄIDILLÄ ❤️
Onnistunut kampaus ja vaatetus sinulla.
Onnea ja onneksi olkoon! 🌹🌹🌹
Kiitos onnitteluista!
PoistaAika urakka on juhlien järjestäminen, vaikka saisi siihen apuakin. Seuraaviin juhliin muistan varautua sillä lailla, että otan edeltävän päivän ihan kokonaan vapaaksi ja jos mahdollista niin myös seuraavan maanantain.
Pöytäliinat ovat kyllä hienot, tuovat kovasti lisää juhlatunnelmaa. Ja herkkulautanen näyttää kovin herkulliselta!
VastaaPoistaIhastuin kovasti noihin pöytäliinoihin ja palauttaessa aloin kyselemään, että olisiko mahdollista ostaa ne omaksi. Hinta oli varsin sopuisa ja nyt ne ovat minun :)
PoistaLämpimät onnittelut teille kaikille!
VastaaPoistaMahdottoman niukasti olen varmaankin itse ottanut kuvia lasten juhlista. Tai mistään muustakaan. Mutta näillä mennään.
Kiitos onnistteluista!
PoistaOn se aika mahdotonta yrittää hääriä keittiössä, jutella mahdollisimman monen kanssa edes muutaman sanan verran ja yrittää vielä kuvata juhlat :D Ehkä pitäisi joskus pyytää joku kaveri paikalle kuvaamaan vaikka tunniksi.
Ihanan raikkaan näköinen kattaus, ja ilmeisesti myös onnistuneet juhlat!
VastaaPoistaKuvaaminen on minultakin kaikissa nuorten juhlissa jäänyt. Muutaman kerran olen sentään muistanut pyytää jonkun paikallaolijan vähän kuvaamaan.
Tuoreimmista valmistujaisista ei jäänyt mitään kuvamateriaalia.
Pienestä, jatkuvasti sählingistä juhlat menivät oikein mukavasti.
PoistaMeidän lähipiirissä minä olen se, joka aina ottaa joka paikassa kuvat. Nuorisoa, jos pyytää kuvaamaan, niin juhlan kuvat ovat taatusti kovin erilaisia kuin jos olisin ottanut itse :) Minulla on alustava varaus ystäväni sellistipojille lakkiaisjuhlakeikalle kahden vuoden päähän, aion samalla laittaa kaverini vähän kuvaamaan :) Kunpa vielä muistaisin tämän erinomaisen suunnitelman kahden vuodesta päästä.
Lopulta saitte juhlat onnistumaan hyvin ja niistä jäi varmasti hyvä muisto, kommelluksista huolimatta. Onnea vielä ylioppilaalle!
VastaaPoistaKiitos onnitteluista!
PoistaSähläyksestä huolimatta juhlat menivät kivasti, mutta meikäläinen oli ihan loppu niiden jälkeen.
Samaa mieltä, yo juhlat on hemmetin iso DUUNI, hatunnosto sinne ehtoisalle emännälle. You did it!
VastaaPoistaSählinki kuuluu elämään ja kaikkiin juhliin, aina ja ikuisesti!
Toi pitkä pöytä olohuoneessa on hurjan ihana, pitää laittaa korvan taakse, kun elokuussa kuopus täyttä 18 v.
Yo-juhlissa on minustakin ihan hirveästi työtä. Tietysti jos olisi koti aina ihan tiptop ja minimalistinen, niin selviäisi vähemmällä raivauksella ja siivouksella. Sitten vielä kaikki tarjoilut ja jälkien siivoaminen.
PoistaPitkästä pöydästä on tullut meidän isompien juhlien vakiohomma. Onhan siitä vähän lisävaivaa rymsteerata huonekalut eri paikoille, mutta järjestely toimii ja kaikille on pöytäpaikka samassa tilassa.