Melkein kolmen viikon kotiputki

Reilun viikon sairastamisen jälkeen poden vieläkin covidia. Vaikka oireet eivät olleet mitenkään hurjat, niin tauti vei voimia yllättävän paljon. Paristi on tullut sellainen tunne, että taidan olla terve ja sitten parin-kolmen tunnin päästä olenkin jälleen yskivä ja aivan väsähtänyt. Haluan uskoa, että ensi viikolla kaikki oireet ovat ohitse.

Ulkoilureissulla ikuistettua

Viime päivinä on muiden oireiden ohella vaivannut outo levottumuus, pieni turhautuneisuus ja fiilikset ovat muutenkin olleet negatiivisen puolella. Pysähdyin kuulostelemaan tuntemuksiani ja mietin, että mikäs se Kepposkaa ketuttaa. Ensimmäinen suuri harmistus oli se, että olin niin odottanut reissua Tornioon mökkeilemään ystäväni Ilonan kanssa. Minulla on edelleen laskettelumonot keskellä olohuoneen lattiaa, kun niin pitkään elättelin toiveita, että toipuisin lähtökuntoon. Tornion reissu jäi tämän sairastelun vuoksi väliin. Lisäksi katsoin kalenteriani ja tajusin, että olen ollut kohta kolme viikkoa kotona. Siis kolme viikkoa kotona! Yli viikkoon en ole käynyt ulkona parveketta pidemmällä. Koko kolmen viikon jaksolla olen käynyt ulkona todella vähän. Viikolla 9 kävin ruokakaupassa. Sen jälkeen meille on tullut paljon kotitoimituksia.  Kolmen viikon jaksoni jännittävimmät tapahtumat ovat olleet kaksi PCR-koronatestiä. Siinä kaikki! Toki olen painanut kiitettävästi töitä ja siellä on ollut kaikenlaista vaihtelevaa tilannetta. Sairauslomallani olen yrittänyt pääosin levätä, mutta välillä olen sortunut töiden tekemiseen.

Tämän kertaisen ihmiskokeeni perusteella, joudun toteamaan, että jatkuva kotona ja sisätiloissa lymyily ei ole ihmiselle hyväksi! En suosittele kokeilemaan!

Paljon on maailma parissa vuodessa muuttunut. Kotiin jääminen on tehty paljon helpommaksi. Olemme tilanneet kaupasta ruokaa kotiin, woltilla ravintolaruokaa ja nettiostoksia kotiovelle ilmaisella toimituksella. Sinänsä mahtavaa kehitystä. Tokihan näissä muutoksissa on aina myös omat huonot puolensa sekä liiketoimintamallien muutoksissa on niitä nykyisiä toimijoita, joihin muutokset osuvat kipeästi.

Lohtua sairaspäiviin - sushilounas kotona

Seuraava tavoitteeni on aloittaa ulkoilu pienellä kävelylenkillä ja sitten kasvattaa lenkkiä. Jos heittäydyn vallan huliviksi, niin saatan harkita sunnuntaina kahvilassa käymistä -ehkäpä toppavaatteissa ulkokahvilassa. Olin loppuviikosta etälääkärillä ja häneltä kyselin, että milloin saan liikkua ihmisten ilmoilla. Nämäkin säännökset elävät voimakkaasti. Tämän hetkisten sääntöjen mukaan olen lääkärin mielestä jo siirtynyt ei-tartuttavaan vaiheeseen ja julkisille paikoille meneminen on jälleen sallittua. En kyllä itse uskaltaisi vielä mennä vaikkapa hoivakotiin vierailulle.

Nyt yritän kääntää ajatukset tästä tylsästä kotiputkesta ja sairastelusta kohti valoisampia juttuja ja ponnistella ulos kodistani. Pitäisi saada vähän kuntoakin paremmaksi, koska työ-töitä on aikamoinen kasa odottamassa ja sitten on kotitöitäkin ihan hirveästi. Meillä on kahden rippijuhlat ja koti on järkyttävässä kaaoksessa ja likainen. Mutta tänä viikonloppuna aion lähinnä vielä rentoilla.

Kivaa viikonloppua!